Itsellänihän on tilit kolmessa pankissa ja kaikissa on joko debit- tai credit-kortti; tai molemmat. Puhelimessa on MobilePay ja Siirto, sekä Google pay ja PayPal. Lisäksi käteistäkin on jonkin verran, mutta ei ehkä ihan niin paljon kuin mitä voisi olla.
Peter Nyberg korostaa, että kriisi saattaa ainakin väliaikaisesti katkaista pankin asiakkaiden mahdollisuudet korttimaksuun.
www.uusisuomi.fi
……………..
Eläkkeellä oleva valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ylijohtaja, entinen Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vanhempi tutkija Peter Nyberg varoittaa tuoreessa blogissaan uudesta mahdollisesta hybridihyökkäyksen kohteesta, jota ei hänen mukaansa ole otettu lainkaan. Kyse on maksujärjestelmästä.
“Maksujärjestelmän kriisinkestävyyttä voitaisiin parantaa varmistamalla, että olisi olemassa myös ilman sähköä toimiva varajärjestelmä. Toivottavasti tällainen järjestelmä on jo olemassa kansallisen varautumisstrategian osana. Jollei sitä ole, sellainen pitäisi kiireesti saada aikaan”, hän kirjoittaa.
Nyberg muistuttaa, että viime aikoina on saatu runsaasti käytännön esimerkkejä sähköyhteyksien haavoittuvuudesta. Nordean viime kuukausien maksuongelmat muistuttavat hänen mukaansa, ettei sähköisten yhteyksien häiriöttömyys ole taattu edes normaaleina aikoina.
“Ongelmia sähkön saannissa voi ainakin paikallisesti syntyä luonnollisistakin syistä (myrskyt, auringonpurkaukset jne). Sähköstä riippuvaiset järjestelmät eivät yksinkertaisesti ole kovin kriisinkestäviä”, Nyberg huomauttaa.
Hän sanoo, että osana maksujen varajärjestelmää tarvitaan käteisen käytön ja saatavuuden lisäämistä myös normaaliaikoina.
“Arkikäyttöä pitää pyrkiä lisäämään, jotta varajärjestelmän yllättävä käyttöönotto olisi mahdollisimman helppo ja joustava sekä pankeille että niiden asiakkaille. Käteisen saatavuuden parantaminen mm. lisäämällä pankkien käteispalveluja tarjoavien konttorien lukumäärää olisi tarpeen samasta syystä.”
Sekä pankeille että yrityksille nopeasti käyttöön otettavan käteisjärjestelmän ylläpito merkitsisi lisäkustannuksia. Se tarkoittaa Nybergin mukaan sitä, että asiakkaiden olisi varauduttava maksupalvelujen hintojen nousuun.
“Käytännössä olisi kyse vakuutuksentapaisesta maksusta siitä, että maksupalvelut toimisivat myös erilaisissa poikkeusoloissa.”
Nybergin mukaan on vaikeaa nähdä, että tällainen osittainen siirtymä menneeseen voisi tapahtua muuten kuin pakolla.
“Olisi tarpeen säädellä Suomessa toimivia pankkeja ja yrityksiä sitova, asiakkaiden käteisen käyttöä mahdollistava ja siihen oikeuttava laki.”
Nyberg pitää viranomaisten toimettomuutta asiassa yllättävänä. Hän korostaa, että kyse on viime kädessä talouden maksukanavien luotettavuudesta.
”Yleisesti hyväksytyn maksuvälineen puute katkaisee helposti muun kuin hyvin paikallisen taloudellisen vaihdannan. Käteisen taustalla on aina keskuspankin takaus, eli seteli säilyttää ostovoimaa niin kauan kuin siihen luotetaan. Käytännössä vain yhteiskuntarauhan tai -toiminnan vakava häiriö voisi vaikeuttaa käteisen käyttömahdollisuutta.”
Korttimaksun taustalla on yksityispankissa pidettävä tili. Peter Nyberg huomauttaa, että tili on käytännössä olemassa vain niin kauan kuin kyseinen pankki on vakavarainen ja likvidi.
“Rahataloudellinen kriisi saattaa siten ainakin väliaikaisesti katkaista pankin asiakkaiden mahdollisuudet korttimaksuun. Tilin lisäksi korttimaksu kuitenkin vaatii myös sen esteetöntä sähköistä käyttöä. Vakavaraisenkin pankin korttirahan käyttö on siten mahdollinen vain niin kauan kuin sähköiset yhteydet säilyvät vapaina häiriöistä.”