Ryssän ei anneta kaatua. Mahdollisuus olisi mutta se haaskataan nyt. Vaikka se meitä vituttaa niin noin se tulee menemään. Tässä olisi mahdollisuus ja ikkuna, se vaan pitäisi käyttää. Eurooppa voi vielä hommaa pitkittää mutta itäeuroopan sana on kovin kevyt. Onneksi kerettiin natoon ja meillä sentään on oikea armeija olemassa.
Kyllä se kaatuu ihan omia aikojaan.
Ei sinne ole kukaan oikeaa rahaa upottamassa kun nähdään jo minkälainen perikato siellä kehittyy. Pitävät vielä alueitaan ryöstämällä, verotusta kiristämällä sekä ruplia talouteen pumppaamalla vuoden kaksi tuota korttitaloa pystyssä, mutta sen jälkeen ei ole oikeastaan mitään jäljellä.
Venäjän ennen niin menestyvä metalliteollisuus on vain haamu entisestään. Volyymit ja kannattavuus on menetetty ja aivan samoin kuin rautatielaitos, yritykset ovat ajautuneet kaulojaan myöten velkoihin, joista eivät tule selviämään. Useat eivät kykene maksamaan edes juoksevia kulujaan kuten palkkoja.
Itäisen Euroopan maat ovat ratkaisevassa asemassa siinä, että Venäjä ei pääse koskaan takaisin Euroopan energiantoimittajaksi, koska kaikki siirtoreitit kulkevat niiden kautta. Siksi Nordstreamin räjäytys oli niin nerokas, se tuhottiin, muita ei edes tarvitse tuhota kun niitä ei avata ilman Puolan ja/tai Ukrainan tahtoa ja molemmat tietävät kyllä ryssästä tarpeeksi pitääkseen oman päänsä tuossa asiassa.
Lisäksi ao. uutisessa tulee se pihvi julkisuuteen, edes itäisen Euroopan maissa ei kaasun hinta nouse kuin prosentin vaikka Venäjän kaasuhanat lopullisesti suljetaan. Ei ole enää argumentteja palata mihinkään vanhaan, se juna meni jo.
Päinvastoin Euroopan maat tekevät rajusti lisääntyvää yhteistyötä keskenään parantaakseen energian siirtoa sekä huoltovarmuutta sekä itsenäistä tuotantoa kaikissa muodoissaan. Myös erittäin pitkät LNG kaasun toimitussopimukset ja azerikaasun virta ovat sinetöineet sen, että ei ole edes tilaa ryssien verikaasulle.
CEENERGYNEWS attended the Central European Energy Conference, organised by the Slovak Foreign Policy Association.
ceenergynews.com
Öljyalan investoinnit ovat ennätystasolla ja se kaikki tapahtuu Venäjän ulkopuolella. Se raha on jo laitettu kiinni niihin investointeihin ja alkaa poikimaan lähivuosina aivan poskettomia määriä uutta tuotantoa maailmaan, jokainen tietää minkä maan tuotanto on laskevalla trendillä ja se on Venäjä. Heidän omien sanojensa mukaan 2030-vuoden loppuun mennessä voi jopa 20 % nykyisistä lähteistä olla kulutettu loppuun, pahin skenaario on että kolmasosa. Se vaatisi yli sadan miljardin investointeja edes pitää nykyinen taso. Kuka olisi niin hullu, että laittaa tuollaista rahamäärä Venäjälle ja toisekseen kuten sanottu niin öljyala on jo laittanut isot rahansa muualle poikimaan. Siellä tuotto on hyvä, jopa parempi ja ilman vastaavia poliittisia riskejä.
Venäjän hiiliteollisuus tekee jo kuolemaa ja Kiina sekä Intia voisivat olla sitä pelastamassa, mutta kumpikaan ei sitä tee. Kannattaa kysyä miksi näin? Koska molempien omissa intresseissä on antaa niiden kaatua ja Venäjän heikentyä etenkin niillä alueilla missä ko. tuote on tuottanut rahaa. Sama koskee kaasua, Kiina olisi voinut heti 2022 tehdä strategisen päätöksen rakentaa Power Of Siberia 2 kaasuputki ja löytää sille rahoitus, Venäjälläkin olisi silloin ollut rahaa laittaa vaikka puolet siitä, mutta edelleenkin koko hanke on vain ryssien märkä uni. Miksi Kiina ei tehnyt sitä ei edelleenkään edistä hanketta merkittävästi? Koska kaasu on jokatapauksessa Kiinallekin vain siirtymävaiheen energia ja putken suunnittelu- ja rakennus vaatii 10-15 vuotta, joka on liian pitkä aika. Tällöin kaasun kulutus Kiinassa on jo voimakkaasti laskenut ja LNG kapasiteettia on niin paljon, että sen hinta on kilpailukykyinen. LNG myös kulkee satamista eteenpäin rekoilla ja junilla myös paikkoihin, joihin kaasuputkia ei koskaan vedetä. Kiinassa sellaisia on aika paljon.
Ei ole oikein olemassa maata tai tahoa joka haluaisi estää Venäjän taloudellisen itsemurhan ja siitä hyötyjiä taas on niin paljon, että enemmänkin näemme vain aktiivista kampittamista kuin edes puolivillaista yritystä auttaa. Kuten sanoin Kiinalla ja Intialla olisi aivan hyvät mahdollisuudet auttaa, mutta eivät sitä tee eivätkä edes osoita suunnittelevansa sen kokoluokan projekteja joilla voisi olla oikeassa mittakaavassa vaikutusta.
Viime vuonna ennakoidut öljyntuotannon investoinnit vuosittain ovat 600 - 740 miljardin dollarin välimaastossa vuoteen 2030 mennessä, josta 60 % tulee USA:han, Kanadaan ja Meksikoon.
Siihen päälle Brasilian, Argentiinan, Guyanan investoinnit sekä valtavat panostukset mm. Afrikkaan sekä Lähi-Itään, öljy ala on siis tehnyt jo suunnitelman valmiiksi tälle vuosikymmenelle, hakenut hankkeille rahoituksen, suunnitellut ja osittain jo tilannut laitteet sekä rakentaa osaa parhaillaan. Sillä öljymäärällä vastataan globaaliin kysyntään teki ryssä mitä tahansa.
On jo myöhäistä yrittää pelastaa ryssien taloutta, aikataulu tehdä mitään riittävän suurta on vain mahdoton eikä mikään taho osoita olevansa siihen suuntaan kiinnostunut. Oikeastaan aivan päinvastaista tapahtuu isossa kuvassa.
Annual upstream oil and gas capital expenditures will need to rise by 22 percent by 2030 to ensure adequate supplies due to growing demand and cost inflation, according to a new report by the International Energy Forum and SandP Global Commodity Insights.
www.ief.org
Tässä on siitä tuotannon hiipumisesta Venäjällä.
Global sanctions and aging infrastructure are causing a significant decline in Russian oil production, with long-term implications for global energy markets.
oilprice.com
Kaiken huipuksi Venäjän työmarkkinoilta puuttuu 10 miljoonaa työntekijää 2030 mennessä eikä nykyinen sota kyllä yhtään helpota tilannetta. Totuus on vain yksinkertaisesti se, että kaikilla talouden mittareilla Venäjä tulee menemään taaksepäin ja vauhdilla. Se ei kykene uudistumaan tai muuttumaan tarpeeksi nopeasti ja tuskin siellä on aitoa haluakaan koska mitään reformeja ei ole tehty. Samoilla käsityövaltaisilla ratkaisuilla yritetään pärjätä kun muu maailma automatisoi, robotisoi, liittää AI-ratkaisuja valmistukseen ja suunnitteluun, kehittää materiaaleja jne. Vain ryssä jatkaa entiseen tapaan ja ihmettelee kun ei pärjää kilpailussa.
Opinion | Last week, President Vladimir Putin visited India for the first time since the full-scale invasion of Ukraine began, marking his 10th state visit there in the quarter-century that he has been in power. Moscow’s “special and privileged partnership” with New Delhi has always been...
www.themoscowtimes.com
Kuilun reuna siis lähestyy eikä edes kaulassa ole köyttä.
