teknohippi
Ylipäällikkö
Kaksi edellistä uutista eli maksuliikennevaikeudet ja omaisuuden uudelleenjärjestelyt liittyvät selkeästi kremlin sotataloussiirtymään. Kun keskuspankin valuuttavarannot hupenee ja vaihtotaseen alijäämä kasvaa niin tilanteelle pitää tehdä jotain. Jos ei tee niin ruplan arvo romahtaa hyvin äkkiä. Yksikertaisin tapa vaihtotaseen hallintaan on laittaa maksuliikenne ulospäin seis ja jättää vain sodan kannalta välttämätön kauppa. Koska ryssä valehtelee aina niin helpoin tapa uutisoida vatnikille tilanne on kertoa että Kiinalaisten pankkien vika. Ja tietysti kreml neuvottelee&hoitaa&pitää huolta vatnikista. Todellisuudessa kreml on taatusti vetänyt töpselin valuuttakaupan vaihtotilistä niin eipähän pääse vatnikki tuhlaamaan rahavarojaan ulkomaiseen tuontitavaraan.
Toinen seuraus vääjäämättömästi jossain kohtaa tulevasta ruplan romahduksesta on se että sisäinen talous jumittuu siihen. Ratkaisu on kansallistaminen ja katsoa johto sellaiseksi joka pitää pyörät pyörimässä vaikka ei olisi käypää maksuvälinettä. Kuuluu kriittisenä osana resurssiohjausperusteiseen talouteen. Näin se vatnikki edelleen käy vaikka saapastehtaassa töissä vaikkei saakkaan ruplia vaan ostokupongin kauppaan josta voi ostaa sillä sitten ruokaa tai toisen vatnikin tuottamaa ruokaa. Normaalin kaupallisen koulutuksen omaava johto tuota ei tee, sinne tarvitaan joku oikea komentaja ruoriin.
Talouspakotteiden kuristama talous ja valtavat kulut sotimiseen alkaa aidosti realisoitua ryssälässä. Toimet on ainakin selkeät, eli vaikka ruplalla on arvoa niin mitään turhaa sillä ei pystykkään ostelemaan. Ruokaa&vaatteita saa kaupasta ja bensaa asemalta mutta kaikki muu pikkuhiljaa hiipuu. Tuonnissa keskitytään vain välttämättömään ja sotaan tarvittava menee aina etusijalle. Tällä saadaan tekohengitettyä ruplaa vielä tovi. Kun jättää valuutanvaihdon vain eliitin oikeudeksi niin pysyy sitten se eliittikin tyytyväsenä.
Toinen seuraus vääjäämättömästi jossain kohtaa tulevasta ruplan romahduksesta on se että sisäinen talous jumittuu siihen. Ratkaisu on kansallistaminen ja katsoa johto sellaiseksi joka pitää pyörät pyörimässä vaikka ei olisi käypää maksuvälinettä. Kuuluu kriittisenä osana resurssiohjausperusteiseen talouteen. Näin se vatnikki edelleen käy vaikka saapastehtaassa töissä vaikkei saakkaan ruplia vaan ostokupongin kauppaan josta voi ostaa sillä sitten ruokaa tai toisen vatnikin tuottamaa ruokaa. Normaalin kaupallisen koulutuksen omaava johto tuota ei tee, sinne tarvitaan joku oikea komentaja ruoriin.
Talouspakotteiden kuristama talous ja valtavat kulut sotimiseen alkaa aidosti realisoitua ryssälässä. Toimet on ainakin selkeät, eli vaikka ruplalla on arvoa niin mitään turhaa sillä ei pystykkään ostelemaan. Ruokaa&vaatteita saa kaupasta ja bensaa asemalta mutta kaikki muu pikkuhiljaa hiipuu. Tuonnissa keskitytään vain välttämättömään ja sotaan tarvittava menee aina etusijalle. Tällä saadaan tekohengitettyä ruplaa vielä tovi. Kun jättää valuutanvaihdon vain eliitin oikeudeksi niin pysyy sitten se eliittikin tyytyväsenä.