Lasin käyttö ontelokärkien/miinojen linerina

#2
Nythän puolustusvoimat voisi ruveta rakentamaan vanhoista kaljapulloista ontelopanoksia. Läpäisy riittäisi rynnäkkövaunuja vastaan ja panos toimitettaisiin perille ihan heittämällä pullo vaunua kohti :) Pullo täyteen r-ainetta ja tulilanka pullonsuusta ulos.

 
#3
Nyt kun asia on mainittu ja yleisessä tiedossa, niin todettakoon, että tämä ei ole ihan uusi juttu. Asia jopa mainittiin räjäytyskoulutuksen yhteydessä 2000-luvun vaihteessa.

Kiinnostavia läpäisyjä kyllä on saatu aikaan, muistikuvan mukaan tällä tempulla odotettiin enintään 50 mm läpäisyä. Täytyy pistää korvan taakse nuo suotuisat stand-off-etäisyydet. Vajaan puolen metrin stand-off-etäisyys nimittäin taitaisi olla aika optimaalinen tst-vaunujen pohjaan suuntautuvaa räjähdystä ajatellen...

Suomalainen kaljapullo ei oikein toimi tuossa, liian tasainen pohja. Viini- ja shamppanjapullot lienevät parhaita.
 

hessukessu

Kenraali
Lahjoittaja
#5
Siis HÄH? Ontelokärjen kuparin voi korvata LASILLA?!? En ole tämmöisestä kuullutkaan ikinä.

En saanut tuosta dokumentista kyllä selvää, että minkämoinen on läpäisy verrattuna vastaavankokoiseen kupariin ja onko raskas vaiko kevyt lasi parempaa?
 
#6
Mikä tahansa materiaali kelpaa, eikä materiaalia välttämättä tarvita ollenkaan: tuo onteloefekti havaittiin tarinan mukaan alunperin siitä, että teräslevyä vasten räjäytettyihin räjähdepalikoihin kaiverretut tekstit painuivat teräkseen. Mutta mitä raskaampaa tuo "liner" niin sitä parempi näin nyrkkisääntönä. (Käytännössä sitten...)

Lasilla tulee huonompi läpäisy kuin erityisesti tarkoitusta varten valmistetulla kupari-linerillä, mutta näköjään aika kunnioitettava kuitenkin. Parhaat tarkoitusta varten valmistetut ontelopaukut, räjäytettynä optimaalisella etäisyydellä, läpäisevät kuulemma suunnilleen seitsemän kertaa panoksen läpimitan. Tuossa on päästy 3,4 läpimittaan, eli aika lailla puoleen. Tosi hyvä tulos, kun ottaa huomioon, että pullonpohjia ei varmaan ole muotoiltu läpäisyä ajatellen, ja jonkun Panzerfaustin läpäisy taisi olla noin kaksi kertaa läpimitta.

Tuo kuvituksena oleva demolition charge on varmaan tehty lasista kuparin säästämiseksi. Kätevä temppu.

Tuosta sitten vaan harmaan vaiheen aikana puoli joukkuetta tyhjentämään paikallista ja toinen puoli hakemaan lasisahoja Sinooperista. Vot, panssarivaunun pohjaan ja kylkeenkin ilkeästi puraiseva ontelo. Ja jumalaton sotakänni.
 
Tykkäykset: TT

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#8
Suomalainen kaljapullo ei oikein toimi tuossa, liian tasainen pohja. Viini- ja shamppanjapullot lienevät parhaita.
Eikö kaulapullon kaulan voi katkaista ja sijoittaa toisinpäin pulloon? Jos pullo on siis se perinteinen 33 cl lyhytkaulainen, mikään viinipullohan ei oikein noin toimi. Sen luulisi olevan melko optimaali tilapäisratkaisu, jos halutaan piikkimäinen penetraattori.

Kuinka paljon merkitystä räjähteen määrällä on ontelo- ja EFP-ammuksissa? Missä menee se raja, jonka jälkeen merkittävään tehon lisäystä ei enää saavuteta? Onko se esim. 2*halkaisija vai onko 4*halkaisija vielä parempi?

Lisämateriaalia:
 
#9
Eikö kaulapullon kaulan voi katkaista ja sijoittaa toisinpäin pulloon? Jos pullo on siis se perinteinen 33 cl lyhytkaulainen, mikään viinipullohan ei oikein noin toimi. Sen luulisi olevan melko optimaali tilapäisratkaisu, jos halutaan piikkimäinen penetraattori.

Kuinka paljon merkitystä räjähteen määrällä on ontelo- ja EFP-ammuksissa? Missä menee se raja, jonka jälkeen merkittävään tehon lisäystä ei enää saavuteta? Onko se esim. 2*halkaisija vai onko 4*halkaisija vielä parempi?
Tjaa, vaikeita kysymyksiä, menee allekirjoittaneen palkkaluokan yläpuolelle.

Muistelen kumminkin että teoriassa optimaalinen kartion jyrkkyys on noin 45°. Tuosta on sitten asevalmistajilla erilaisia variaatioita kuten bikoonisia kartioita joilla pyritään optimoimaan jotain panoksen ominaisuutta, mutta näistä ei sen enempää kun eivät asiaa koske enkä niistä oikeasti mittään tiedä. Sen verran kumminkin, että liian jyrkkä kartio on huono, ja hatusta vetämällä sanoisin, että kaljapullon kaula on turhan jyrkkä. Oletettavasti viinipulloja löytyy nykyään joka Alkosta :).

EFP:stä en oikein tiedä, onteloammuksissa räjähdysainetta tarvitaan peittämään koko kartio ja sitten vielä vähän lisää, sen jälkeen se ei tuo enää lisää tehoa. Tuohon on varmaan joku teoreettinen raja, mikä arvauksen mukaan liittynee räjähdysnopeuteen.

Teoriassa onteloammuksilla ei sinänsä liene ylärajaa, eli isompi halkaisija = parempi. Neukuilla oli esim. jossain varhaisessa meritorjuntaohjuksessa ihan saatanallisen iso ontelopanos, jolla piti läpäisemän taistelulaivakin makasiiniin saakka.
 
#10
Yksi asia mitä en käsitä. Saksa valmisti 1944 panssarinyrkkejä 5 miljoonaa kappaletta, jopa yli.

Miten ne voi silti hävitä sekä itä- että länsirintamalla ? Eikö läpäisy riittänyt, loppuiko miehet, eikö osunut vai wtf ??
 
#12
#14
#16
Mikä tahansa materiaali kelpaa, eikä materiaalia välttämättä tarvita ollenkaan: tuo onteloefekti havaittiin tarinan mukaan alunperin siitä, että teräslevyä vasten räjäytettyihin räjähdepalikoihin kaiverretut tekstit painuivat teräkseen. Mutta mitä raskaampaa tuo "liner" niin sitä parempi näin nyrkkisääntönä. (Käytännössä sitten...).
Pitää paikkansa. Kemisti nimeltä Charles Munroe keksi sattumalta SRV-efektin vuonna 1888. Hän "leikki" typpihappokäsitellyllä puuvillalla (ns. nitroselluloosa). Jossain vaiheessa hän havaitsi, että kun tuollaisen nitroselluloosapätkän räjäytti metallin lähellä, niin räjähteen valmistajan stanssaamalla räjähteeseen laittama tunniste kopioitui metalliin. Hän kirjoitti havainnoistaan luonnontieteelliseen lehteen vuonna 1888 - jotenka tuo vuosi on rekisteröitynyt hänen "havaintovuodekseen". Milloinka hän keksinnön tosiasiallisesti teki, ei ole tiedossa. 12 vuotta myöhemmin Munroe oli päässyt räjähdeleikeissään niin pitkälle, että saattoi kirjoittaa siihen aikaan laajasti levinneeseen Popular Science lehteen: When a hollow charge of dynamite nine pounds and a half in weight and untamped was detonated on it, a hole three inches in diameter was blown clear through the wall.The hollow cartridge was made by tying the sticks of dynamite around a tin can, the open mouth of the latter being placed downward.

Elikkä Munroe räjäytti säilykepurkin dynamiitilla SRV-projektiiliksi. Onnistuen läpäisemään 14 senttiä terästä. (Saksalainen Neumann kehitti joko itsenäisesti tai Monroen havainnoista jatkaen vuonna 1910 idean kartiokalotin käyttämisestä SRV-suihkun aikaansaamiseksi)

Vaikka SRV:n idea oli täten laajalti julkistettu jo vuonna 1900, kesti vielä 40 vuotta ennenkuin sitä kukaan älysi soveltaa sotakentillä. Ensimmäisen kerran SRV-räjähteitä käytettiin saksalaisten laskuvarjojääkäreiden toimesta vuonna 1940 Eben-Emaelin linnoitusten panssarikalottien murtamiseen.

Parasta metallia SRV-projektiilin muovaamiseen lienee uraani painonsa vuoksi. Sillä on myös muutamia muita mielenkiintoisia ominaisuuksia panssariammuksena toimiessaan.
 
Viimeksi muokattu:
#17
Jep, kiitos tarkennuksesta. Yksi huomio:

Parasta metallia SRV-projektiilin muovaamiseen lienee uraani painonsa vuoksi. Sillä on myös muutamia muita mielenkiintoisia ominaisuuksia panssariammuksena toimiessaan.
MUISTAAKSENI itse asiassa parasta olisi kulta. Uraani on vähän tiheämpää, mutta se ei ilmeisesti käyttäydy hydrodynaamisesti yhtä siivosti kuin joustavampi kulta. Olen ymmärtänyt, että tästä syystä kartiot ovat tyypillisesti olleet kuparia eivätkä esim. lyijyseosta.

Jäykissä panssariammuksilla uraanilla on tosiaan mielenkiintoisia ominaisuuksia, kuten itseteroittuvuus, joita on hankala korvata esim. wolframilla. Pikanttina yksityiskohtana, ojasta allikkoon-tapausten synkeään listaan voidaan varmaan jossain vaiheessa lisätä noiden paha-pahojen uraaninuolien korvaaminen wolframpohjaisilla seoksilla: sattuu nimittäin olemaan niin, että wolframammuksista syntyvä pöly on aivan hemmetin paljon vaarallisempaa kuin uraanipöly. No, hyvä mieli on saavutettu kun paha uraani on saatu sotaväeltä pois, joten tämä tuskin kiinnostaa ketään.
 
#18
Uraanilla on kyllä mielenkiintoisia ominaisuuksia, vaikkemme menisikään offtopic alueille eli kineettisiin pst-ammuksiin kuten ehdottelit.

DOE luokittelee uraaniin ns. pyroforisiin metalleihin, jotka palavat sopivissa oloissa erityisen intensiivisesti. Uraani reagoi myös rajusti veden kanssa. Kullalla ei inerttinä metallina noita ominaisuuksia ole.

http://energy.gov/sites/prod/files/2013/06/f2/hdbk1081.pdf

Sandia labsin jengi (ydinpomminvääntäjiä) teki aikoinaan maailmanennätyksen panssariteräksen puhkomisessa. 3 metriä korkealujuuksista panssariterästä pistettiin puhki. Metallikalotti oli tehty molybdeenistä.
 
#19
Jep, mutta ontelopanoksissa uraanin palavuudella ei liene suurta käytännön merkitystä. Panssarinläpäisyhän perustuu lähinnä valtavaan paineeseen, joka saa metallit - kartion ja panssarin - käyttäytymään enemmänkin nesteen tavoin. "Porkkana" ei sulata tietään läpi, vaan teräs virtaa sen tieltä pois. Vähän samalla tavalla kuin rasiassa oleva voi muovautuu, jos siihen tökkää porkkanan.

Tapahtuma on niin nopea, että lämpöä ei ehdi edes siirtymään kovin paljon porkkanasta tai räjähteestä panssariin. Osumakohta toki kuumenee voimakkaasti, mutta se johtuu tuon mekaanisen rasituksen aiheuttamasta lämpenemisestä. Samaten vaikutukset panssarin takana perustuvat ensisijaisesti sirpaleisiin ja suihkun jäänteisiin. Uraanilla voisi ehkä olla tässä kohdassa jotain tekoa sytyttävänä materiaalina, mutta epäilen, kuinka paljon se lisäisi tuhovaikutusta. Koska uraania käytetään jo panssariammuksissa, niin uskoisin, että sitä käytettäisiin tai ainakin olisi käytetty myös ontelopanoksissa, jos siitä saataisiin merkittävää etua.
 
#20
No nyt et ihan käsittänyt pointtia. Eihän sillä läpäisyyn ole merkitystä sillä uraanin paloherkkydellä. Mutta läpäisyn jälkeen se uraanikakka siellä tankin sisällä aiheuttaa aivan helvetinmoisen tulipalon kuten Persianlahden ja Kosovon sodista pääsimme oppimaan.

Osa nykytankeista kun saattaa kaikenmaailman kevlar ym sisävuorausten jäljiltä selvitä jopa SRV:n läpäisystä eli jatkaa taistelutoimintaa kuten se Persianlahdella RPG-29:llä puhkottu Abrams. Sehän oli tiettävästi toimintakuntoinen,jos ei siitä pikkurillin kokoisesta extra "ilmanvaihtoreijästä" ei välitetä.

Vaan eipä jatka, jos siellä sisällä syttyy infernaalinen tulipalo.
 
Top