Laskuvarjojääkäriksi harjoittelu

#1
Minun olisi aikomus yrittää päästä laskuvarjojääkäriksi joten olisiko kellään ideoita harjoitteluun.
Aikaa on harjoitella vähän alle 4 vuotta mutta pääsyvaatimukset ovat hankalat joten on hyvä aloittaa jo nytten.
Nyt on tullut harjoiteltua tosi kevyesti mutta olisi tarkoitus treenata vielä rankemmin.
Jos joku voisi antaa hyvän viikko harjoittelun jota voisin kokeilla vuoden ja katson onko tulosta tullut.
Muilta foorumeilta ei oikein kunnon vastausta ole saanut mutta jos täältä sen saisi.
 

noska

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#2
Melko vaikean tehtävän asetit, kun ei ole aloitustasosta mitään käsitystä. Luulenpa että parhaiten homma hoituu kun hakeudut jonkin valmentajan puheille (mieluiten kestävyyslajin) ja aloitat peruskunnon kohottamisella. Neljän vuoden aikataululla siihen voi huoletta käyttää ensimmäisen vuoden ja sen jälkeen ottaa mukaan tarvittavia lajiharjoitteita ja psyykeen kehittämistä. KOvinkaan kunto kun ei riitä jos pää ei kestä. Toisaalta jos fyysinen kunto loppuu kesken niin yleensä siinä vaiheessa pettää myös pää tai kroppa.
 
#3
Hyvä peruskunto on pohjana kaikelle liikunnalle.
Hyvää treeniä olisi nouden uintien ja juoksemisen lisäksi kehon omalla painolla tehdyt harjoitteet, sekä kahvakuula harjoittelu.
Juoksemiseen olisi hyvä yhdistää suunnistus, jolloin samalla opit sotilaalle tärkeän taidon samalla kun kunto kasvaa. Myöhemmin voi alkaa lisäämään juoksulenkeille esimerkiksi repun selkään ja kasvattaa sen painoa pikkuhiljaa, reppujuoksu on yksi LJK:n pääsykoe testeistä.
Kannattaa myös ajatella ruveta harrastamaan jotakin kamppailulajia, siinäkin, samoin kuin edellisessä opitaan tärkeitä taitoja.
Tietenkin talvella hiihtäminen on hyvä laji. Myöskin jokin laji missä oppii toimimaan osana ryhmää ei olisi pahitteeksi.
Sotilaan taitojen kehittämiseksi ammunta ei olisi pahitteeksi, vaikkakaan se ei varsinaisesti lisää tuota kuntoa ja taktiikan harjoittelussa positiivisesti saattaisi toimia muovikuula harrastus oikeassa porukassa.
 

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#4
Painoharjoittelun suhteen hanki tietoa ensin, mielellään muualtakin kuin netistä, nimittäin sä kasvat vielä ja painoharjoittelu väärin toteutettuna voi haitata kasvua. Syö terveellisesti, nuku tarpeeksi, älä juopottele usein, tupakoi vain vähän.D. Ja muista poikaseni, naiset sotkevat helposti hyvät miesten aikeet. D.

Voimistelu ja venyttely ovat tärkeitä, tärkeämpiä kuin uskotaankaan ja kas niin helposti laiminlyötyjä. Liikkuvuus ja liikeradat kehittyvät ja kroppaan ei tule kremppoja puoleksikaan niin helposti, kun muistaa edm. huoltamisen. Itse aikanaan tuskailin askelpituuden kanssa ja onneksi sain ohjausta ja sitä mukaa asia korjaantui.

Ota lyhyempiä välitavoitteita kuin tuo 4 vuotta. Laadi harjoituskalenteri jonkin OIKEAN asiaan vihkiytyneen hlön kanssa ja noudata sitä. Sopivaksi laaditussa kalenterissa on yleensä ihan tarpeeksi välitavoitetta ja se palvelee TAVOITETILAA. Hankkiudu Seuraan ja pääset siten seuraamaan muiden tekemisiä. Mystinen yksinäinen suonlaitatramppaaminen on ihan jees, mutta seurassa kehittyy.

Hanki aina tietoa, sitä on nykyään tarjolla ja käsittääkseni hyvin laadukastakin.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#5
4 vuotta tuossa iässä, saattaa nuo prioriteetit muuttua useinkin...

Ei silti, varmasti urheiluharrastus tekee hyvää tavalla tai toisella (pl. urheiluvammat).
 

noska

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#6
Lisätääs vielä semmoinen kommentti että muista pitkän tähtäiumen suunnitelmassasi (johon luodaan niitä välitavoitteita) että lopullinen maali ei ole sisäänpääseminen LJK:hon vaan sieltä ulostulo kunniakkaasti.
Ei toki ole välttämätöntä mutta helpottaa huomattavasti jos uhraat sen verran taloudellista mammonaa että hakeudut johonkin paikkaan jossa tehdään kokonaisvaltainen kunnon ja terveyden testaus. Saat osviittaa omista vahvuukistasi ja heikkouksistasi ja ohjausta siihen mitä pitäiti erityisesti harjoitella ja kehittää.
Itselläni oli aikoinaan (ja on vieläkin) korkeanpaikankammo. Totutin itseni pikkuhiljaa korkeiisiin paikkoihin, niin että kykenin toimimaan niissä epämukavuustunteesta huolimatta. Jos sinulla on vastaavaa, niin siihenkin saa apua tai nykyään on vaihtoehtona muita erikoisjoukkoja.
Suunnistaminen on hyvä harjoittelumuoto. Se on tärkeä taito osata ja ennalta opeteltuna helpottaa elämää. Lisäksi se opettaa maastossa liikkumisen taitoa. Muutenkin kannattaa välillä juosta lenkkejä tavallisilla metsäpoluilla. Pelkkään tiehen tottunut kuluttaa energiaa metsässä tarpeettomasti. Vaeltelu reppuselässä on kanssa hyvää harjoittelua. Painavaan rinkkaan voi siten totuttautua ennalta. Ja hiihtäminen on ihan ehdoton taito. Ja vieläpä sotilassuksilla. Viimeisen päälle lluistelusuksilla kyllä kehittää hiihtämiseen tarvittavia lihaksia ja kuntoa, mutta sotilassivakat yllättää kilpasuksiin tottuneen ensikertalaisen totaalisesti. Monesti saa halpoja ylijäämäsuksia (mallilla ja entisellä käyttäjämaalla ei ole väliä) monista kaupoista. Hanki sellaiset ja totuttaudu myös niillä hiihtämiseen jonkin verran.
Ja edelleen korostan henkisen kantin kasvattamista. Se pistetään koulussa usein koetukselle ja v-käyrä nousee varmasti useaan oteeseen.

Kaiken kaikkiaan ei valmistautumiseen kuitenkaan tarvita ihmeitä. LJK:n on suorittanut useita varusmiehiä, jotka eivät ole juurikaan siihen valmistautuneet erikseen. He omaavat jo muutenkin kovan peruskunnon ja riittävästi luonteenlujuutta selvitäkseen. Mistään mahdottomasta siinä ei ole kyse. Valmistautuminen tietenkin on hyvästä ja suurin osa ei valmistautumatta pärjää.
 

setämies

Kenraali
Mod
Lahjoittaja
#7
Yksi mukava lisä on suorituspäiväkirjan pitäminen. Lisää motivaatiota kun näkee miten on aikaisemmin suoriutunut ja pystyy seuraamaan omaa kehittymistään. Jos ei halua pitää paperista versiota, löytyy netistä kymmeniä eri versioita sähköisenä. Yksi näistä on endomondo. ( http://www.endomondo.com/ )

Konkreettiset mittarit ovatkin yksi tärkeimmistä kehittymisen edellytyksistä. Eli ei muuta kuin kaverit ja sekunttikello mukaan ja urheilukentälle kokeilemaan mitä esimerkiksi Coopperissa menee. Pidätte vaikka leikkimieliset olympialaiset jotka sisältävät kuntopiirin eri osa-alueita. Näin selvität paljonko lähtötaso on ja siitä on helppo lähteä kehittämään itseään.

Jos esimerkiksi juokset 2600m 12minuutin aikana, voit pitää sitä lähtötasona josta lähdet kehittämää itseäsi. Siitä sitten välitavoitteeksi 2800 ja sen jälkeen lähdetään hakemaan maagista 3000 metriä. Kun esimerkiksi tuo tavoite on saavutettu on luotu peruskunto jolla on on edellytyksiä toimia kovaa kuntoa vaativissa tehtävissä. Tämän jälkeen aloitetaan työskentely huippukunnon saavuttamiseksi samalla tavalla kuin kuka tahansa urheilija.

Tässä muistilistaa:
1. Hanki se vihko harjoittelupäiväkirjaa varten.
2. Koijaa kaverit osallistumaan harjoitteluusi. Yhdessä tekeminen motivoi enemmän. Eli höntsätkää, juoskaa, pelatkaa, liikkukaa.
3. Jokapäiväinen harjoittelu on hyvästä mutta muista että kehittyminen vaatii lepoakin. Kulutat itsesi puhki jos yrität treenata joka päivä. (Itse tykkään rytmistä 2 treenipäivää + 1 palauttava päivä)
4. Lepo ei tarkoita riekkumista puistossa aamu neljään. ;)
5. varo niitä naisia. Ne sai jo mut.. (ainiin.. treenaminen saa näyttämään komeemmalta: mikä noidankehä..)
6. Älä vielä maksimoi kurjuuden määrää. Se on LJK:n tehtävä. Hymyssäsuin on huomattavasti mukavampi mennä.
 
#8
Noska korostaa hyvää henkistä ja fyysistä kunto ja nämä kaksi ukkomiestä(Baikal+Setämies) varoittelevat huonojen kotiolojen ja naisten turmiollisuutta nuoren miehen pyrkimyksille.(Onhan se totta, että kellokortin ja kotiintuloajat se avioliitto tuo tullessaan.) Oikeastaan varusmiesaika ja komppanian vääpeli hyvin totuttaa miestä avioliittoon.
 

setämies

Kenraali
Mod
Lahjoittaja
#9
Vanha veteraani kirjoitti:
Noska korostaa hyvää henkistä ja fyysistä kunto ja nämä kaksi ukkomiestä(Baikal+Setämies) varoittelevat huonojen kotiolojen ja naisten turmiollisuutta nuoren miehen pyrkimyksille.(Onhan se totta, että kellokortin ja kotiintuloajat se avioliitto tuo tullessaan.) Oikeastaan varusmiesaika ja komppanian vääpeli hyvin totuttaa miestä avioliittoon.
:a-laugh:
 
#10
Aika turhaa aloittaa harjoittelu 4 vuotta ennen kutsuntoja kun tosiaan mieli ehtii muuttua ties miten monta kertaa. Lisäksi kannattaisi varmaankin selvittää täyttääkö oma terveys asetetut vaatimukset kun LJK:sa on muistaakseni paljon tarkempi seula mm näön ja tiettyjen allergioiden suhteen. Kyllä sinne pääsee terve hyväkuntoinen nuorimies jos tahtoa on.
 

skärdis

Ylipäällikkö
#11
Fyysistä puolta tuossa jo tuli käytyä läpi ja hyvä niin.

Suosittelen myös ainakin harkitsemaan laskuvarjohyppykurssin käymistä ja lupakirjan suorittamista. Ei niin, että sillä olisi vaikutusta sisäänpääsyyn, mutta ainakin pääset lajin makuun ja tiedät pääsi kestävän lentokoneesta tyhjän päälle astumisen. Kaikista ei siihen nimittäin ole. Voit saada vielä elinikäisen harrastuksenkin.

Siviilihyppääminen eroaa käsittääkseni melkoisesti sotilashypyistä, mutta idea on sama.

Ja tiesithän sen, ettei se laskuvarjolla hyppääminen ole laskuvarjojääkäreiden päätarkoitus.
 
#13
Kun olin terveystarkastuksessa näköni ja kuuloni olivat erinomaiset, mutta karsiva tekijä minussa voi olla hyttysallergiani. Syön kyllä aina kesäisin hyttysallergiaan tarkoitettuja lääkkeitä ja ne on auttanut.
 
#14
Sivujen mukaan lääkehoitoa vaativat allergiat olisivat niin ikään karsiva tekijä. Mitä tuo sitten käytänössä tarkoittaa, niin se selviää varmaankin vain paikalta kysymyllä. Hyttysallergiasta en mitään tiedä mutta kovin hyvältä se ei kuulostaa ottaen huomioon missä olosuhteissa sotilaat nyt yleensä toimivat.
 

skärdis

Ylipäällikkö
#15
Aleksi.T kirjoitti:
Kun olin terveystarkastuksessa näköni ja kuuloni olivat erinomaiset, mutta karsiva tekijä minussa voi olla hyttysallergiani. Syön kyllä aina kesäisin hyttysallergiaan tarkoitettuja lääkkeitä ja ne on auttanut.
Aikuisten maailmassa ei kaikkea kannata kutsuntalääkärillekään kertoa. :a-rolleyes:
 

noska

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#16
skärdis kirjoitti:
Aleksi.T kirjoitti:
Kun olin terveystarkastuksessa näköni ja kuuloni olivat erinomaiset, mutta karsiva tekijä minussa voi olla hyttysallergiani. Syön kyllä aina kesäisin hyttysallergiaan tarkoitettuja lääkkeitä ja ne on auttanut.
Aikuisten maailmassa ei kaikkea kannata kutsuntalääkärillekään kertoa. :a-rolleyes:
LJK:ssa tunnetaan käsite maitojuna. Sieltä on ennenkin lähetetty vekaralle miehiä, jotka ovat "unohtaneet" kertoa oleellisia asioita omasta terveydentilastaan.

Aleksin kannattaa ottaa ihan suoraan yhteyttä Utiin ja kysyä miten kyseiseen allergiaan suhtaudutaan. Lisäksi kannattaa keskustella lääkärin kanssa josko olisi jotain uusia hoitomuotoja (esim. siedätyshoito) jolla lääkkeistä pääsisi eroon tässä neljän vuoden aikana.

Ja kuten jo aiemmin sanoin, niin vastoinkäymisten osuessa kohdalle kannattaa muistaa että Suomessa on nykyään muitakin vaihtoehtoja erikoiskoulutukseen.

RDF:n kommenttiin neljän vuoden harjoittelusta toteaisin, että ei se hukkaan mene, vaikka mieli muuttuisikin. Hyvästä kunnosta on aina hyötyä. Ja setämiehen kommenttiin kolmestatonnista kuupperissa, että aikoinaan sitä pidetiin Utissa minimitasona. Sillä tasolla ehkä selvisi palveluksesta, mutta meni kyllä aika äärirajoilla suurimman osan aikaa.
 
#17
Kannattaako tästä tehdä mitään salatiedettä? Jos kaveri ottaa tavoitteeksi juosta cooperissa vaikkapa luokkaa 3100-3200m niin se on jo sellainen tulos että testit pitäisi mennä kestävyyden/hapenottokyvyn puolesta hyvin läpi. Tämän lisäksi jos osaa uida ja hiihtää edes kohtuullisesti niin homma on noilta osin pulkassa. Ota vielä 20 leuanvetoa ja vaikkapa muodon vuoksi 40 etunoja punerrusta/vatsalihasliikettä tavoitteeseen mukaan, niin lihaskuntokin on pulkassa miten päin tahansa.

Käy testaamassa lähtötaso, jaa tavoitteet 4-vuodelle ja sehän on siinä, terve normaalipainoinen nuorimies pääsee noihin tavoitteisiin taatusti kunhan pitää järjen tekemisessä. Joka pvä ei missään nimessä kannata alkaa harjoittelamaan, pari kolme kertaa vko:ssa riittää. Voit testata välitasot vaikka aina 3kk välein, pitää motivaation yllä kun huomaat että tulokset kohenee.

Yleisesti kannattaa liikkua paljon jalkaisin ja fillarilla, jo pelkästään unohtamalla mopot ja bussit saa hyvät pohjat jos muuten ei ole urheilua aijemmin harrastanut. LJK:ssa siirtymät jalkasin ovat aika rankkoja nyky-yhteiskuntaan tottuneille. Itse en cooperissa ihan tuolle tasolle yltänyt, mutta juoksukunto oli kuitenkin suht hyvä ja lihaskunnot oli mennen tullen kiitettäviä, ylivoimasesti rankinta minulle oli kuitenkin ihan "normaalipalveluksessakin" suht painava kaverina/mopolla/autolla koulumatkat kulkeneena +40km marssit, LJK:ssa ne voi kertoa karkeasti kahdella. Jos olet suht kevytrakenteinen esim. luokkaa 70kg (+/-5kg), niin ei tuostakaan mitään ongelmaa tule.

Ei muuta kuin lähimmälle pururadalle, sieltä löytyy yleensä leuanveto tanko/vatsalauta. Juokse kierros, pidä pieni tauko jonka ohessa vedä leukoja tai vatsoja tai punnerra ja juokse taas kierros. Kolme kiekkaa per kerta, 2-3krt viikossa ja takaan että kehitystä alkaa tapahtumaan. Ei tämä mitään salatiedettä ole! Eikä maksa mitään! Vi...ttaa nykyinen tapa aloittaa kuntoilu tyyliin kk-kortti jonnekkin hilavitkutin trendisalille, + juoksutrikoot ja sykemittari. Niillä ei tee tässä hommassa hevonpesrsettäkään :salut:
 

koponen

Kenraali
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#18
Muuten olen kaikesta lausutusta pitkäjänteisestä treenauskuviosta samaa mieltä, mutta painoharjoittelun ja erityisesti reppujuoksun kanssa kannattaa kuunnella varovaisuuden ääntä. Aika helposti on näkynyt tulevan hankalia urheiluvammoja tuon puolen ylilyönneillä.

Suunnistuksessa korkeintaan kohtuupainoinen reppu mukana ja massaan totuttelu mieluummin tyylilajina kunnon rinkka ja pitkäkestoinen, rauhallisempi reissu. Sitten kun pituuskasvu alkaa asettua voi lopullista kroppaa kiusata kovemmilla painoilla.
 
#19
koponen kirjoitti:
Muuten olen kaikesta lausutusta pitkäjänteisestä treenauskuviosta samaa mieltä, mutta painoharjoittelun ja erityisesti reppujuoksun kanssa kannattaa kuunnella varovaisuuden ääntä. Aika helposti on näkynyt tulevan hankalia urheiluvammoja tuon puolen ylilyönneillä.

Suunnistuksessa korkeintaan kohtuupainoinen reppu mukana ja massaan totuttelu mieluummin tyylilajina kunnon rinkka ja pitkäkestoinen, rauhallisempi reissu. Sitten kun pituuskasvu alkaa asettua voi lopullista kroppaa kiusata kovemmilla painoilla.
Mielestäni täysin älytöntä edes vetää keskusteluun mukaan juoksuharjoittelua lisäpainoilla jos/kun homma on täysin alkutekijöissään. Eihän tuollaista kannata edes ajatella alle 3000m coopertuloksella. Viimeisenä vuonna jos/kun tulos on jo vähintään tuossa 3000m:ssä voi alkaa testailemaan repun kanssa juoksua (jos haluaa/testiluonteisesti)...

Sama homma noissa lihaskunto jutuissa, mitä järkeä lähteä salille jos leuanvedot, etunoja punnerrukset, vatsat tuottaa ongelmia. Ei ole mitään tarvetta koskea painoihin jos oman kehon liikuttaminenkin on raskasta!
 
#20
Rajasissi kirjoitti:
Myöskin jokin laji missä oppii toimimaan osana ryhmää ei olisi pahitteeksi.
Tuohon suosittelen partioon liittymistä; siellä saa samalla tarpeellisia erätaitoja. Tosin 14-15-vuotiaana partioon liittyminen voi olla vähän vaikeaa, kun vartiot ovat ryhmäytyneet usein jo nuorempina. Kannattaa myös selvittää vähän lippukunnan luonnetta. Osa lippukunnista harrastaa perinteisempää partiotoimintaa, osa on viherpiiperösivarien linjoilla.