Vonka
Supreme Leader
Ok...eli sissit iskivät lähempää kuin kaukopartio teki juttujaan kauempaa? Vai onko heidän toiminnassa eroja mitenkään muuten kuin joukko-osaston nimessä ?
Jotakuinkin näin. Törni oli jo ennen sissikomppanian päällikkyyttä yrittänyt vanginsieppausta mutta astui putkimiinaan. Selvisi hengissä eikä menettänyt jäseniä. Itse asiassa hänellä oli ihan mahdottoman hyvä tuuri aina Vietnamiin 1965 asti.
1. Divisioonassa oli kaksi sissikomppaniaa, ja toista johti Törni. Sissikomppaniat tekivät lyhyitä partioretkiä, kiusasi venäläisiä tukikohtia, jahtasi desantteja ja partisaaneja.
Joulukuussa 1943 perustettiin 1. Divisioonan Jääkärikomppania eli varsinainen Osasto Törni, jolla oli oma tunnus. Koivisto liittyi helmikuussa 1944. Jääkärikomppania kävi normaalia rintamasotaa, muiden taistelupaikkojan muassa Seesjärvellä. Kesällä 1944 komppnaia heitettiin aina sinne, missä tilanne alkoi perkelöityä.
Fagernäs yritti saada Törnille Mannerheim-ristiä maaliskuussa, mutta anomus ei mennyt läpi. Heinäkuussa II AK:n komentaja Einar Mäkinen teki uusintaesityksen. Hän ei lisännyt oikeastaan mitään muuta oleellista Fagernäsin esitykseen kuin tämän: "- - toivottavaa on, että luutnantti Törni saisi kantaa Mannerheim-ristiä, sillä hänen tarumainen onnensa ei voine aina jatkua."
Mannerheim nimitti seuraavana päivänä Lauri Törnin ritariksi.
Tiedot:
Kapteeni, Yhdysvaltain armeijan majuri.
Syntyi 28.5.1919 Viipurissa, katosi 18.10.1965 Vietnamissa, julistettu kuolleeksi 19.10.1966, siunattu kentälle jääneenä Pohjois-Carolinassa Fort Braggiin Yhdysvalloissa.
Ritari 144, 9.7.1944, luutnantti, komppanianpäällikkö JääkK/1.D.
Vanhemmat rannikkolaivuri Jalmari Törni ja Rosa Kosonen.
1/8 Viipurin reaalikoulu, maanviljelys- ja kauppalyseo 1933, Viipurin liikeapulaiskoulu 1937, varusmies JP 4 1938–39, RUK reserviupseerikurssi 45 1940. Kuului Viipurin suojeluskuntaan 1931–39.
Nuorempi upseeri 4.Pr 1940–41, Untersturmführer SS-Freiwilligen Bataillon Nordost 1941, Saksa, vapautettu palveluksesta 3.11.1944.
Talvisota: talousaliupseeri ja partionjohtaja JP 4 1939–40, Karjalan kannas, Lemetti, Käsnäselkä, Pukitsanmäki, lomautettu toistaiseksi 30.6.1940. Jatkosota: joukkueenjohtaja KevOs 8 1941–42 ja JR 56 1942–43, 2.JääkK/1.D päällikkö 1943, Partisaanintorjuntaosasto/1.D johtaja 1943, JääkK/1.D päällikkö 1943–44, Vieljärvi, Äänislinna, Suunujoki, Kontupohja, Karhumäki, Malu, Osterjärvi, Mäntyselkä, Juustjärvi, Säämäjärvi, Rovanmäki, Suojärvi, Kotajärvi, Ägläjärvi, Tolvajärvi, haavoittui 25.3.1942 Malussa, kotiutettu 3.11.1944.
Reservivänrikki 9.5.1940, luutnantti 5.3.1942, kapteeni 27.8.1944.
MR 2, VR 3 mk, VR 4 mk, VM 1, VM 2, Ts mm, Js mm, RUL am, SaksRR 2.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 9.7.44 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi luutnantti Lauri Allan Törnin.
Luutnantti Törni on kunnostautunut tämän sodan aikana jääkärijoukkueen ja -komppanian päällikkönä monilla taistelu- ja kaukopartioretkillä sekä kahden viime vuoden aikana osoittanut omaavansa mitä parhaimmat taistelijan ja neuvokkaan sissipäällikön ominaisuudet. Vihollisen suurhyökkäyksen alettua suoritti luutnantti Törni komppaniallaan 20.6.44 vastaiskun tuhoten useita kymmeniä vihollisia ja pidättäen vihollista leveällä lohkolla estäen siten uhkaavan saarrostusyrityksen. 24.–26.6. selvitti hän onnistuneella tiedusteluretkellä vastassa olevat vihollisen voimat ja suunnitelmat tuottaen sille samalla tappioita. 5.–6.7. pysäytti luutnantti Törni komppaniallaan kahden vihollisrykmentin etenemisen, jotka olivat jo ehtineet lähelle Tsalkin tärkeää tienhaaraa ja olivat katkaisemaisillaan omien joukkojemme vetäytymistien. Lähes kaksi vuorokautta yhtämittaa riehuneella mitä ankarimmalla taistelulla hän suoritti tehtävänsä täysipainoisesti tuottaen viholliselle useiden satojen miesten tappiot ja pelasti uhkaavan tilanteen.”
Mannerheim