Lemmenjoen "kertausharjoitukset", viinaa, vittuilua ja rikossyytteitä

skärdis

Ylipäällikkö
Varsinkin nyt kun tasavallan presidentti (kuulemma) esitti julkisen lausunnon että tämmöinen peli loppuu. En nähnyt sitä haastattelua.
Kuuntelin haastattelua toisella korvalla ja jotakin sen suuntaista olin kuulevinani, että ylipäällikkö piti hyvänä komentajan johtopäätöstä olla hakemasta jatkokautta. Ylipäällikkö sanoi olevan tyytyväinen, ettei ne paperit (jatkokaudelle nimittäminen?) tule hänen työpöydälleen.

Ei toki suoraan sanonut, mutta ymmärsin ylipäällikön saattaneen kantansa asianosaisten tietoon ennen hakuajan päättymistä.
 

adam7

Ylipäällikkö
Kuuntelin haastattelua toisella korvalla ja jotakin sen suuntaista olin kuulevinani, että ylipäällikkö piti hyvänä komentajan johtopäätöstä olla hakemasta jatkokautta. Ylipäällikkö sanoi olevan tyytyväinen, ettei ne paperit (jatkokaudelle nimittäminen?) tule hänen työpöydälleen.

Ei toki suoraan sanonut, mutta ymmärsin ylipäällikön saattaneen kantansa asianosaisten tietoon ennen hakuajan päättymistä.
Ei. Ei se noin mennyt.

Niinistö sanoi että keskustelu jatkosta käytiin komentajan kanssa ennen kuin hän (Niinistö) tiesi Lemmenjoen asiasta. Se kertoo tietenkin vain Niinistön puolen asiasta, mutta Niinistö kielsi että hänen puoleltaan olisi tullut mitään ohjeistusta tämän ja jatkon osalta.

Se että Niinistö oli iloinen etteivät paperit tulleet hänen pöydälleen, taas liittyi siihen ettäv komentaja oli Niinistölle kertonut että tällainen asia on olemassa, ja että lennoston komentaja on siirretty muihin tehtäviin. Niinistö oli siis iloinen etteivät paperit tulleet hänen pöydälleen, vaan asia oli ratkaistu alemmalla tasolla.
 

STT: Puolustusvoimien pääesikunta vaatii Ilmavoimilta lisäselvityksiä Lapinmajan käytöstä

Ilmavoimat ei ole antanut vastausta, jota pyydettiin kesäkuun alussa – vastauksia odotetaan juhannuksen jälkeen.

Puolustusvoimien pääesikunta on jatkanut Ilmavoimien kovistelua lisäselvityspyynnöllä Lemmenjoella järjestetyistä ”vapaaehtoisista kertausharjoituksista”.

Toukokuun 24. päivälle kirjattu lisäselvityspyyntö koskee kolmea harjoitusta, joista jokainen järjestettiin Lapinmaja-säätiön Lemmenjoen majalla toissa vuoden loppupuoliskolla.

Harjoitukset olivat 1.–3.9. järjestetty Ilmasotakoulun yhteistoimintaharjoitus, 22.–24.9. järjestetty Karjalan lennoston vapaaehtoinen kertausharjoitus ja 25.–27.10. järjestetty Ilmavoimien valmiusrakentamisen vapaaehtoinen kertausharjoitus.

Pääesikunnan oikeudellinen osasto vaatii nyt vastauksia muun muassa siihen, miten Ilmavoimat ovat itse tulkinneet kunkin harjoituksen laadun.

Oikeudellista osastoa kiinnostaa, onko Ilmavoimien mielestä harjoituksissa ollut kyse asevelvollisuuslain mukaisesta kertausharjoituksesta, Puolustusvoimien järjestämistä vapaaehtoisista harjoituksista vai kyseisen hallintoyksikön sidosryhmätilaisuudesta.

Kaikkien harjoitusten kohdalla halutaan myös lausuma siitä, miten kuljetukset on harjoituksissa järjestetty.
Samalla on pyydetty selvitystä siitä, onko Puolustusvoimien ulkopuolelta hankittujen kuljetusten hankinta tehty hankintalain ja hankintoja koskevien määräysten mukaisesti.

Pääesikunta haluaa myös tietää, miksi näihin kuljetuksiin on päädytty eikä ole käytetty Puolustusvoimien omia ajoneuvoja.

Vastaukset eivät riittäneet Pääesikunnalle

Ilmavoimat on vastannut jo ainakin osittain moniin lisäselvityspyynnön kysymyksistä aiemman 19. helmikuuta päivätyn selvityspyynnön jälkeen.

Pääesikunnalle nämä vastaukset eivät ole kuitenkaan riittäneet, vaan Pääesikunnan oikeudellinen osasto penää lisäselvityksiä moniin jo aiemminkin esitettyihin kysymyksiin.

Osa STT:lle luovutetusta lisäselvityspyynnöstä on salattu.
Puolustusvoimien pääesikunnan esittämistä 14 tarkentavasta kysymyksestä 5 on salattu.

Ilmavoimien esikuntaa pyydettiin lisäselvityspyynnössä toimittamaan selvityksensä Pääesikunnan oikeudelliselle osastolle viimeistään 4. kesäkuuta.

Ilmavoimat ei ole vielä kuitenkaan toimittanut vastauksia, kertoo sektorijohtaja Juho MelaluotoPääesikunnan oikeudelliselta osastolta.

Melaluoto kertoo, että hänen käsityksensä mukaan vastauksien toimittamiseen on annettu lisäaikaa ja Ilmavoimia pyydetty toimittamaan ne juhannuksen jälkeen.
Tarkkaa päivämäärää Melaluoto ei osannut STT:lle kertoa.

Karjalan lennoston Lemmenjoella järjestetyn harjoituksen vuoksi on aiemmin nostettu rikossyytteet kahdelle Puolustusvoimien palveluksessa olleelle
 

Puolustusministeri Kaikkonen: Lemmenjoesta on jo otettu opiksi

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on tyytyväinen siitä, että Helsingin hovioikeus on antanut ratkaisunsa julkisuudessa paljon keskustelua herättäneeseen Lemmenjoen tapaukseen.

- On erinomaista, että asia on nyt tutkittu perusteellisesti ja sille saatiin päätös. Kunnioitamme oikeuden ratkaisua.

Berliinissä parhaillaan virkamatkalla oleva Kaikkonen korostaa, että puolustushallinnossa on nollatoleranssi kaikelle epäasialliselle käytökselle.

- Jos sellaista esiintyy, siihen myös puututaan, oli kyseessä sitten kersantti tai kenraali. Tämäkin prosessi on selkeä osoitus siitä.

Vaikka tapaus on Kaikkosen mukaan hyvin valitettava, on se tuonut myös esiin parantamisen varaa ja sitä kautta arvokkaita välineitä toiminnan kehittämiseen.

- Jos nyt jotain positiivista tästä haluaa löytää, voidaan todeta, että opiksi otetaan ja on jo otettukin.
Puolustusvoimissa on esimerkiksi tehty kevään aikana korjaavia toimenpiteitä vapaaehtoisten harjoitusten järjestämisen osalta.

- Puolustusministeriö seuraa tietenkin tilannetta aktiivisesti. Arvioimme mahdollisten uusien toimenpiteiden tarpeet tilanteen mukaan, Kaikkonen toteaa.
 

Ottoville

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Kotimaa
Näin alkoholinkäyttö on muuttunut armeijassa: Ennen runsastakin juomista katsottiin läpi sormien
Sotahistoriaan vankasti perehtyneen tutkijan mukaan alkoholikäyttö on perinteisesti kuulunut sotilaskulttuuriin. Hänen arvionsa mukaan Lemmenjoen kaltaisiin tapahtumiin olisi tuskin aiemmin puututtu.




Lähtöviinaksia jaettiin jalkaväkirykmentti 11:n 1-pataljoonan kotiuttamistilaisuudessa Meltauksen kylässä vuonna 1944. (KUVA: UUNO LAUKKA / SA-KUVA)
Mikko Pajala HS
Julkaistu: 26.6. 2:00 , Päivitetty: 26.6. 6:23




PUOLUSTUSVOIMIEN upseerien alkoholinkäyttö on saanut huomiota Lemmenjoen harjoituksen tapahtumien vuoksi.
Entisaikoina raskastakin alkoholinkäyttöä katsottiin yleensä läpi sormien, mikäli itse päätehtävä sujui.

”Nyt tapahtuneisiin ylilyönteihin on puututtu järein keinoin, jota historian valossa tuskin olisi aiemmin tehty.
Tapahtumien kulku kuvastaa nykyistä yhteiskunta-ajattelua: puuttumisen kynnys on madaltunut, ja julkinen sana valvoo tiukemmin väärinkäyttäytymistä”, linjaa sotahistoriaan erikoistunut filosofian tohtori, kolmen eri yliopiston dosentti Lasse Laaksonen.

Laaksonen pyrki vuonna 2017 julkaistussa tietokirjassa Viina, hermot ja rangaistukset 1918–1945 selvittämään, millaisia vaikutuksia johtajien alkoholikäytöllä ja muilla henkilökohtaisilla ongelmilla oli armeijan sodankäyntiin.
Tutkimuksensa lähteinä hän käytti eri tuomioistuinten materiaaleja, salassa pidettäviä henkilökohtaisia aineistoja sekä virallisia ja epävirallisia dokumentteja.

”Sotilaskulttuuriin on vuosisatojen ajan kuulunut alkoholi ja siihen liittyvä sormien läpi katsominen ja vaikeneminen.
Asia on kuitenkin nähtävä myös ajan kuvaa vasten, sillä ennen päihteiden käyttöön suhtauduttiin kaikkiaan vapaammin kuin nykyään.
Päihdeongelmaisia oli enemmän kaikissa muissakin yhteiskuntaryhmissä”, toteaa Laaksonen.

Laajasta aineistosta kävi hyvin selväksi, ettei alkoholin käyttö ollut ylimpien upseerien keskuudessa harvinaista.

”Esimerkiksi kieltolain aikana upseerit eivät missään suhteessa olleet kuuliaisin ryhmä, ja alkoholinkäyttöä upseerikasinoilla jouduttiin kitkemään.
Sodassa vähemmän aktiivisen asemasodan aikana sotilasylijohdossa oli myös useita, joille alkoholi oli enemmän tai vähemmän ongelma”, Laaksonen kertoo.

MARSALKKA Gustaf Mannerheimin tiedetään vain harvoin puuttuneen kunnolla upseerien juomiseen.

Kenraali Kurt Martti Walleniuksen alkoholiongelmat olivat olleet tiedossa jo pitkään: esimerkiksi Mäntsälän kapinan lopussa Wallenius ja hänet vanginnut kenraali olivat yhdessä juopotelleet matkalla Helsinkiin. Talvisodan jälkeen vuonna 1940 Wallenius erotettiin komentajan tehtävästä.

”Sinä olet yhtä juoppo kuin minä”, kerrotaan Walleniuksen tiuskaisseen Mannerheimille.

Kenraali Taavetti Laatikaisen runsaaseen alkoholin käyttöön Mannerheim sen sijaan suhtautui piittaamattomasti.
Karjalan kannaksen takaisinvaltausta valmisteltaessa elokuussa 1941 Laatikainen oli päiväkausia tavoittamattomissa ryyppyreissulla.

”Hoida sinä ne sotatoimet, sehän on sinun alaasi, minä tulen sitten kun kunniamerkkejä jaetaan”, kerrotaan lempinimellä ”Pappa” tunnetun Laatikaisen todenneen puhelimessa esikuntapäällikölleen Valo K. Nihtilälle.

Kahta vuotta myöhemmin sotaviskaali katsoi toteennäytetyksi, että Laatikainen oli ollut Maaselän komentajana päihtyneenä kahden upseerialaisensa kanssa.
Tällöin Mannerheimin oli pakko antaa kirjallinen varoitus, joka käytännössä kuitenkin jäi melko olemattomaksi rangaistukseksi. Jo muutamaa viikkoa myöhemmin marsalkka nimitti Laatikaisen armeijakunnan komentajaksi puolustamaan Viipuria.

YLI SEITSEMÄN vuosikymmenen aikana moni asia on ymmärrettävästi muuttunut.
Muutos suhtautumisessa alkoholiin on näkynyt puolustusvoimien toiminnassa samalla tavalla kuin muussa yhteiskunnassa.

Sotilasjohtajien monimutkaistunut tehtävänkuva on vaikuttanut asiaan suuresti. Jo sota-aikana tarkempaa keskittymistä vaativina aikoina korkit menivät kiinni, eikä alkoholi tuottanut ongelmia kiihkeinä rintamajaksoina.

”Sodankäyntiin ja johtamiseen on tullut hyvin paljon teknisten taitojen osaamista ja ilmiöiden hallintaa, eikä se ole enää vain ’komentamista ja käskemistä’. Erityistaitoja ja tarkkaavaisuutta vaaditaan aivan toisessa mittakaavassa, jolloin alkoholin käytöstä tulee selkeä haittatekijä”, Laaksonen sanoo.

”Johtajuus on muutenkin muuttunut yhteiskunnan monimutkaistuessa. Pitkien lounaiden tilalle johtajille ovat tulleet triathlonin kaltaiset harrastukset, joilla pidetään yllä fyysistä kuntoa.
Vaatimukset ovat kasvaneet niin paljon, ettei alkoholiongelmaisille johtajille ole enää sijaa.”

PUOLUSTUSVOIMIEN pääesikunta julkaisi jo tammikuussa tiedotteen, jossa Lemmenjoen harjoituksen tapahtumat tuomittiin.

”Puolustusvoimien johtamiskulttuurissa on viime vuosina korostettu tasapuolista ja avointa kohtelua sekä lainmukaista toimintaa kaikilla tasoilla.
Puolustusvoimien kaikille komentajille ja työnantajavirkamiehille on säännöllisesti korostettu esimiesasemaa ja siihen liittyviä oikeudellisia velvoitteita.

Helmikuussa Puolustusvoimat antoi käskyn vapaaehtoisten harjoitusten järjestämisperusteista.
Käskyssä muun muassa mainitaan, ettei vapaaehtoisia harjoituksia saa toimeenpanna sidosryhmätoiminnan tai virkistystapahtumien järjestämiseksi.
Helsingin hovioikeus näki Lemmenjoen harjoituksessa olleen kyse juuri sidosryhmätoiminnasta eikä sotilaallisesta harjoituksesta.

Huhtikuussa pääesikunta puolestaan päivitti henkilöstö-, maanpuolustus- ja edustustilaisuuksista aiheutuviin menoihin liittyvää määräystä.

”Tarkentaminen ei liittynyt suoraan Lemmenjoen tapaukseen, mutta tietenkin myös se on ollut valmistelijoilla mielessä.
Tästä kokemuksesta on yritetty ottaa opiksikin”, kertoo Puolustusvoimien tiedottaja Max Arhippainen.

Alkoholia voidaan tarjota vapaaehtoisessa harjoituksessa oleville ainoastaan ”erityisissä tilaisuuksissa”.
Tarjonnasta on tällöin tehtävä kirjallinen päätös, jossa yksilöidään alkoholin määrä, vastuuhenkilö sekä tarjoiluajankohta.
Arhippaisen mukaan alkoholin virtaaminen upseerien keskuudessa ei ylipäätään ole ollut ongelma tai ilmiö enää vuosikymmeniin.

”Aiemmin upseerit asuivat melko usein kasarmien alueella, ja upseerikerhot olivat aktiivisia.
Nykyään on harvinaista, että upseeri asuisi varuskunnassa.
Muutenkaan koko upseerin ammatti ei edes mahdollista sellaista törttöilyä, joka saattoi joskus vuosikymmeniä sitten olla yleisempää”, Arhippainen toteaa.

Myös Laaksonen uskoo Lemmenjoen harjoituksen olevan enää yksittäistapaus, jollaisia saattaa hänen mukaansa vielä silloin tällöin esiintyä.

”Jos kyse olisi laajemmasta ilmiöstä, tapauksia tulisi väistämättä enemmän julki ja virheet näkyisivät toiminnoissa”, hän sanoo.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Tuossa juuri juttelin erään Ilmavoimien sidosryhmään kuuluvan kanssa. Koulutus on/oli maakunnan omassa varuskunnassa, juomina kahvia ja limonadia, ja harjoituksen ohjelmakin kuulemma tiukka ja asiallinen.
Sain kieltävän vastauksen, kun tiedustelin diskopallon olemassaolosta.
 
Top