Lennokkien torjunta

[Jopuni]

Kyllähän sitä laserohjausta käytetään. Parempi kuitenkin että myös ohjus on ilmatorjuntaa varten suunniteltu.

Omien alueiden puolella lentelystä voi olla hyötyä Ukrainassa missä etäisyydet on pitkiä. Suomessa toiminta alueet jää kyllä luultavasti pieneksi. Tietysti merellä voisi olla käyttöä.

APKWS II on nimenomaan 70mm raketista kehitetty, siinä on tosin kaksoishakupää laser ja Ip, todistetusti sillä on Huthien droneja alas ammuttu, ja se on nimen omaan drone torjuntaan tarkoitettu, ei niinkään muiden lentävien laitteiden, helikopteria lukuunottamatta.
Noiden hinta on siinä 20 000$ kieppeillä / kpl, samoissa hinnoissa kuin Shahed, jos vertaa hintaa AIM-9 tai AMRAAM 120 ohjuksiin ero on valtava.

Eikös tuo pienempi toiminta alue oo pikemminkin etu kuin haitta, ei tarviin niin montaa dronea ja helpommin saadaan isompi osa suomea suojattua, ja dronet vois kierrellä siellä missä on huonompi tai ei ollenkaan maassa ilmaan torjuntakykyä ( Kainuun korpimailla).

Ja dronen taistelukykyä parantaa, jos siinä on pari Stinger ohjusta mukana.

 

[hillhead]

APKWS II on nimenomaan 70mm raketista kehitetty, siinä on tosin kaksoishakupää laser ja Ip, todistetusti sillä on Huthien droneja alas ammuttu, ja se on nimen omaan drone torjuntaan tarkoitettu, ei niinkään muiden lentävien laitteiden, helikopteria lukuunottamatta.
Noiden hinta on siinä 20 000$ kieppeillä / kpl, samoissa hinnoissa kuin Shahed, jos vertaa hintaa AIM-9 tai AMRAAM 120 ohjuksiin ero on valtava.

Eikös tuo pienempi toiminta alue oo pikemminkin etu kuin haitta, ei tarviin niin montaa dronea ja helpommin saadaan isompi osa suomea suojattua, ja dronet vois kierrellä siellä missä on huonompi tai ei ollenkaan maassa ilmaan torjuntakykyä ( Kainuun korpimailla).

Ja dronen taistelukykyä parantaa, jos siinä on pari Stinger ohjusta mukana.

Vastasinkin kysymykseesi bayraktarin maa rakettia koskien. Mikäli samalla tavalla raketti on muutettavissa dronetorjuntaan niin mikäs siinä.

Ilmatorjunta ei voi olla suurella kapasiteetilla ilmassa odottamassa jos jokin hyökkää. Näin ollen droonien torjuntaan tulee viivettä ennen kuin kone on löytänyt kohteen. Mitä enemmän viivettä sitä syvemmälle vihollinen pääsee.
Ei ole tuntitolkulla aikaa kuten Ukrainan sisämaan puolustajilla. Koska tässä ajassa on lennetty jo länsirajankin yli.

 

[viimeinen mohikaani]

Kuitenkin silti laserohjausta käytetään ilmatorjuntaohjuksissa.

Laserohjausta on monenlaista. Esimerkiksi RBS-70 (Bofors/SAAB) ja Starstreak (Thales) ovat ilmatorjuntaohjuksia, jotka käyttävät sädeohjausta (beam-riding). Sädeohjatussa raketissa vastaanotin osoittaa taaksepäin ja raketti pyrkii lentämään ohjaussäteen keskellä. Sädeohjausta käytetään myös useissa panssarintorjuntaohjuksissa, kuten ukrainalaisessa Stugna-P:ssä.

En onnistunut löytämään ainuttakaan varsinaista ilmatorjuntaohjusta, mikä käyttäisi APKWS-tyyppistä puoliaktiivista laserohjausta (semi-active laser homing). Puoliaktiivista laserohjausta käyttävässä raketissa vastaanotin osoittaa eteenpäin ja raketti pyrkii hakeutumaan kohteeseen maalattuun laser-täplään. Esimerkkejä tällaisista aseista ovat AGM-114 Hellfire -ohjukset, GBU/Paveway -sarjan lentopommit sekä osa vanhoista panssarintorjuntaohjuksista.

Syy sädeohjauksen suosioon lienee siinä, että sillä on monia etuja verrattuna puoliaktiiviseen laserohjaukseen: se toimii paremmin heikossa säässä, sitä on vaikeampi häiritä, ja se on erittäin tarkka lyhyille etäisyyksille. Toisaalta se vaatii suoran näköyhteyden kohteeseen toisin kuin puoliaktiivinen laserohjaus, missä valaisu voi tulla toiselta yksiköltä.

APKWS on alunperin kehitetty kevyesti panssaroituja ajoneuvoja vastaan mutta ilmatorjuntaohjuksena se on outolintu. Se on kuitenkin osoittautunut tarpeeksi luotettavaksi aseeksi drooneja vastaan ainakin hyvissä olosuhteissa.