Liitokoneet

[kimmo.j]

Vähän niin ja näin kuten Normandiassa 325 rykmentin 60 purjekonetta menettivät laskeutumisessa 160 sotilasta kaatuneina ja loukkaantuneina mutta loput joukosta valtasi kohteena olleen La Fièren.
Sekin jos vihollinen sitoo joukkoja esteisiin ja muihin toimiin maahanlaskun estämiseksi on meille eduksi.

Ratsuväki on ollut joskus erittäin merkittävä aselaji, mutta aika ajoi sen ohi. Liitokoneilla taisi käydä samoin.

Se että jollekiin liitokoneilla sovellukselle saattaisi olla käyttöä, ei tarkoita, että vanha konsepti olisi edelleen järkevä.

 

[Benelli]

Ratsuväki on ollut joskus erittäin merkittävä aselaji, mutta aika ajoi sen ohi. Liitokoneilla taisi käydä samoin.

Se että jollekiin liitokoneilla sovellukselle saattaisi olla käyttöä, ei tarkoita, että vanha konsepti olisi edelleen järkevä.

Jos venäläiset ottaisivat käyttöön jonkun erityisen tehokkaasti moottorilla varustettuja ajoneuvoja tuhoavan järjestelmän joka ei reagoi elävään voimaan niin saattaisin ehdottaakin ratsuväen palauttamista.

 

[kimmo.j]

Jos venäläiset ottaisivat käyttöön jonkun erityisen tehokkaasti moottorilla varustettuja ajoneuvoja tuhoavan järjestelmän joka ei reagoi elävään voimaan niin saattaisin ehdottaakin ratsuväen palauttamista.

Jos tädillä olisi munat, se olisi setä.

Venäläisillä ei kuitenkaan taida olla tällaista kuoleman sädettä. Paitsi tietysti vasemmistolaisen lehdistön mielessä.

 

[Sarek1]

Liitokoneen suurena haasteena on sopiva laskeutumispaikka ja alastulo. Ja sen jälkeen se koneen piilottaminen. Hinaaminen on myös oma lukunsa, etenkin jos on kuormaa.

Vappuvisio:
Kun Juke ja minihäätäjät kerran mainittiin, voisi tilauslistalle laittaa puukomposiittisen STOL/VTOL -häiveminihäätäjän, johon taistelija sujahtaisi varusteineen hieman Thunderbirds -tyyliin (se lasten nukkeanimaatiosarja) ja lentää hujauttaisi kiireen vilkkaa Ahvenanmaalle suojelemaan sipsituotantoa tai johonkin muuhun tärkeään paikkaan. Tämä tapahtuisi huomattavasti nopeammin kuin peukaloiden pyörittely liitokoneella. Laskeutumisen jälkeen jätettäisiin kone pystyparkkiin ja luikautettaisiin varustemoduli ulos häätäjän rungosta gravitaatiovoiman avustuksella vähän samaan tapaan kuin synnytys eläinmaailmassa.
Vappuvisio stop.

---EDIT---
Vappuvision jatkoa parin sokurimunkin jälkeen:
Minihäätäjille voisi olla tavanomaisen tukikohdan lisäksi myös lentävä tukikohtailmalaiva, josta ne pudotettaisiin lentoon. Näin saataisiin toiminnalle lisää alueellista kattavuutta ja vasteaikaa lyhyemmäksi. Ilmalaiva voisi olla vaikka tuplasämpylän tai lentävän lätyn mallinen. Häätäjät pakattaisiin maatukikohdassa modulaariseen (tm) kasettiin ja toiminta-alueen lähelle partioimaan mars. Sotapojat pelaisivat ilmalaivan loungessa korttia, soittaisivat pianoa ja teroittaisivat puukkoa. Hälytyksen tullessa liukumäkeä ohjaamoon, kypärä päähän ja menoksi. Laukaisun jälkeen ilmalaiva siirtyy vaihtamaan lastikasetin ja palaa suorittamaan partiointitehtävää. Kprl, tästä pitäisi tehdä televisiosarja.
---EDIT STOP---

Erilaiset hyppyvälineet ovat kehittyneet kovasti WW2 -ajoista. Liitovarjoja, hyppypukuja ja kaikenlaista on kehitelty. Sellaiset ovat ehkä realistisempi (?) vaihtoehto.

 

[Benelli]

Jos tädillä olisi munat, se olisi setä.

Venäläisillä ei kuitenkaan taida olla tällaista kuoleman sädettä. Paitsi tietysti vasemmistolaisen lehdistön mielessä.

Pointti on että meidän tavalliset rahtikoneet ja kopterit ovat suhteellisen uhattuna A2 ilmatorjunnan ja ilma-aseen vuoksi jos pyrkivät vähänkään syvemmälle.

Liitokoneen suurena haasteena on sopiva laskeutumispaikka ja alastulo. Ja sen jälkeen se koneen piilottaminen. Hinaaminen on myös oma lukunsa, etenkin jos on kuormaa.

Järvet, suot ja pellot. Lähinnä koneen upottaminen sallisi tehokkaan piilottamisen.

Erilaiset hyppyvälineet ovat kehittyneet kovasti WW2 -ajoista. Liitovarjoja, hyppypukuja ja kaikenlaista on kehitelty. Sellaiset ovat ehkä realistisempi (?) vaihtoehto.

Itsessään ei huono ajatus mutta 2 ongelmaa: Koulutus, siviili varjoliiitokoulutus on noin 25 h teoriaa ja 45 lentoa, ilman koulutusta vesilaskuihin ja yöhyppyihin. Laskuvarjohyppääjän C-lisenssi joka vaaditaan yöhyppyihin ja vesilaskuihin liitopuvun kanssa vaatii sen 500 itseaukaisuhyppyä ja kolme tuntia vapaapudotusta.
Siis noin vertaukseksi.
Toinen ongelma on kuorma, näillä ei saa paljoa materiaalia mukaan.
Eivätkä nämä ole mitenkään toisiaan pois sulkevia.

 

[Sarek1]

...
Järvet ja pellot. Lähinnä koneen upottaminen sallisi tehokkaan piilottamisen.

Itsessään ei huono ajatus mutta 2 ongelmaa: Koulutus, siviili varjoliiitokoulutus on noin 25 h teoriaa ja 45 lentoa, ilman koulutusta vesilaskuihin ja yöhyppyihin. Laskuvarjohyppääjän C-lisenssi joka vaaditaan yöhyppyihin ja vesilaskuihin liitopuvun kanssa vaatii sen 500 itseaukaisuhyppyä ja kolme tuntia vapaapudotusta.
Siis noin vertaukseksi.
Toinen ongelma on kuorma, näillä ei saa paljoa materiaalia mukaan.
Eivätkä nämä ole mitenkään toisiaan pois sulkevia.

Joo, eihän tuo ongelmatonta ole, satoi tai paistoi. Joukon täytyy joka tapauksessa olla tehtävään koulutettu, mentiin sitten hyppimällä tai koneilla. Suurin ongelma on riittävien resurssien järjestyminen tuollaiselle kommandojoukolle ja sen kalustolle jne. Kuormaa voisi laittaa esim. jonkinlaisella ohjatulla varjolla/liiturilla/dronella joukon mukaan? Kuinka paljon tuolle porukalle pitää saada materiaalia?
---
Jos joukon tulisi pysyä paljastumatta, asutettuja alueita tulisi vältellä. Pelto ei siinä mielessä kuulosta hyvältä. Meillä ei kuitenkaan taida olla resursseja operaatio Kauppapuutarhaan A2-alueella? No, tämä on tietysti niitä joukon tehtäviin liittyviä asioita. Onko tässä ensisijaisesti ajatuksena ujuttaa kaukopartioita keltaisen solmukohtiin vai suojata valtakunnan reuna-alueita?

 

[Creidiki]

Liitokoneet operatiivisena konseptina vanhentui Hekojen myötä.

Kuriositeettina kerrottakoon että kehittelin kässäri-ideaa jossa suomalainen sissi-porukka soluttautuu liitokoneilla Kannakselle pysäyttämään venäläistä kolonnaa joka ajaa kohti Pietaria suorittaakseen sotilasvallankaappauksen vihamielisen marsalkan hyväksi. Laskeutuminen olisi tapahtunut jollekin metsäjärvelle.

 

[JR49]

Liitokoneet operatiivisena konseptina vanhentui Hekojen myötä.

Kuriositeettina kerrottakoon että kehittelin kässäri-ideaa jossa suomalainen sissi-porukka soluttautuu liitokoneilla Kannakselle pysäyttämään venäläistä kolonnaa joka ajaa kohti Pietaria suorittaakseen sotilasvallankaappauksen vihamielisen marsalkan hyväksi. Laskeutuminen olisi tapahtunut jollekin metsäjärvelle.

Kässäri-ideaa? Tältä saitilta saisi mahtavia tarinoita.
Sisävesijäänmurtajahinaaja-laivosto hyökkää kohti Pietaria sivustavarmistuksena körkeillä aseistetut vesiskootterit. Rantapuolustus lamautettaisiin karttaruutupommeilla. Ja mikäs se oli se korkealla Peugeotin moottorilla lentävä vehjas?

 

[peelo]

Liitokoneiden käytettävyyden pohdinta WW2 aikaisten massa joukkojenpudotusten kannalta on turhaa. Sellaisia ei enää kauheasti tehdä ja meillä varsinkaan. Kuitenkin hyvin pienten kaukotiedustelupartioiden siirtoihin voisi jonkinlainen tarve olla.

Lähtökohtana voisi ottaa tavallisen purjekoneen ja autonomisen lennon. Kuljetettava pari/partio sitten hyppää laskuvarjoilla ja liitää loppumatkan kohdealueelle.

Ominaisuuksia:
-2, 3 tai 4-paikkainen. Purjekoneita on rinnakkain matkustettaviakin eli 2 peräkkäin, 2 rinnan, 2 rinnan+1 takana tai jopa 2+2 rinnakkain. Asento makuulla. Kuormankuljetuskapasiteetti pitäisi olla luokkaa 400-800 kg, kokonaismassa 800-2000 kg välillä
-Sivuluukut joista hyppy (pullauttaminen), ylätaso
-Autonominen lento, varustuksena kompassi, korkeusmittari, siviili-GPS ja nopeusanturit yms. sekä ohjaustietokone. Mekaaninen varaohjaus mahdollisuus
-Runko jonkinverran laajempi kuin normi purjekoneessa, koska sisälle pitää mahtua hyppyvarustuksessa (varjo ja henkilökohtainen rinkka)
-Korkea liitosuhde (purjekoneissa jopa yli 40), mutta laajemman rungon takia 25. Tällöin liidetty matka 6 km korkeudesta jopa 150 km. Lentoaika noin 100 min eli lentonopeus <100 km/h
-Jos lentokorkeuden takia tarvitaan lisähappea käyttää partio omia hyppykäyttöön suunniteltuja happilaitteitaan
-Voidaan varustaa laskuvarjolla jos tehtävä vaatii. Esim paluu omalle alueelle tai materiaalin kuljetukset

Esimerkkitehtävä:
-Hinaus irrotuskohtaan noin 6 km korkeudelle
-Liito reittipisteitä käyttäen pudotusalueelle. Korkeus pudotuspisteessä 1-6 km, liitomatka jopa 125 km.
-Partio hyppää (pullauttaa) koneesta ja jatkaa siirtymistä omilla liitovarjoillaan.
-Kone jatkaa liitoaan kauas partion laskeutumispaikasta/varalaskeutumispaikoista madollisimman syrjäiselle alueelle. Jos kone riittävän lähellä omien hallussa olevaa aluetta koneelle asetetaan laskeutumisalueet sieltä eli irroutuskohta voisi olla noin 50 km omalla puolella ja pudotusalue noin 50 km vihollisen selustassa.
-Ohjaustietokoneen muisti pyyhitään moninkertaisesti ennen koneen maahansyöksyä

Muu käyttö:
-Konetta voisi myös käyttää materiaalin kuljetukseen kaukana selustassa olevalle partiolle. Tällöin kone tulee laskuun "kevyesti" varjon varassa ja se voidaan tuhota ja piilottaa tuettavan partion toimesta. Kuljetuskapasiteetti 400-800 kg versiosta riippuen

Ongelmaksi muodostuu alun hinausvaihe ja autonominen ohjaus. Ratkaisuna voisi olla hinausvaijerin mukana oleva tiedonsiirtoyhteys ja silloin hinauskoneesta voitaisiin suoraan ohjata ohjaustietokonetta. Tällä voitaisiin pitää ohjaustietokone yksinkertaisena. Hinauskoneessa pelikonsolityyppinen ohjain. Koneesta hyppääminen (pullauttaminen) täydessä varustuksessa voi olla myös hyvin hankalaa ja mahdollisesti vaikuttaa koneen vakauteen.

Tärkeimmät edut tavanomaisiin siirtymismenetelmiin verrattuna tulevat miehittämättömästä koneesta eli vain siirrettävä partio joutuu vaaraan ja pitkästä liitomatkasta verrattuna HAHO-liitovarjoihin. Mahdollistaa materiaalitäydennykset pienemmällä riskillä myös vihollisen selustassa oleville partiolle.