Vonka
Supreme Leader
Kyberturva-asiantuntija Limnéll: "Suomi on hybridisodankäynnin kohteena – Tätä ei pidä hyssytellä"
Suomessa käytävä hybridisota on suomalaisten ajatteluun ja mielipiteisiin vaikuttamista ilmiselvillä ja vähemmän näkyvillä keinoilla, sanoo kyberturvallisuusprofessori Jarno Limnéll. Informaatiovaikuttamista Suomessa tekee esimerkiksi Venäjä.

Jarno Limnéll Kuva: Yle
Suomi on tällä hetkellä hybridisodankäynnin kohteena, sanoo tietoturva-asiantuntija ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll. Suomessa hybridisota on Limnéllin mukaan käytännössä mielipideilmapiiriin vaikuttamista, jota Suomessa tekevät useat maat, kuten Venäjä.
– Meidän on opittava elämään sen tosiasian kanssa, että olemme tarkoituksellisen informaatiovaikuttamisen kohteena koko ajan. Eikä tätä asiaa tule Suomessa hyssytellä, sanoo Limnéll, joka työskentelee Aalto-yliopiston kyberturvallisuusprofessorina ja tietoturvayritys Intel Securityn kyberturvallisuusjohtajana.
Esimerkkejä ovat puhemiesten käyttäminen, Suomelle Venäjältä tullut selvityspyyntö ja Venäjän johdon tietyt kannanotot.
Laajasti käsitettynä hybridisota tarkoittaa sodankäynnin perinteisten ja innovatiivisten keinojen yhdistelyä. Sitä käydään fyysiseen voimankäyttöön perustuvan sodan kynnyksen alapuolella, jolloin sodan ja rauhan erottaminen toisistaan on aiempaa vaikeampaa.
– Nykyhetkelle on ominaista rauhan, kriisin ja sodan rajojen hämärtyminen eräänlaiseksi epävakauden alueeksi, jossa parhaillaan elämme, Limnéll sanoo.
Keinoja ovat esimerkiksi jatkuva ja pitkäkestoinen strateginen viestintä eli propagointi sekä kyberiskut. Suomessa hybridisota on ihmisten ajatteluun ja mielipiteisiin vaikuttamista tiedon avulla, ja samanlaisen toiminnan kohteena ovat monet muutkin länsimaat.
Limnéll muistuttaa, ettei Venäjä ole ainoa maa, joka harjoittaa informaatiovaikuttamista muissa maissa. Sitä tekevät myös länsimaat.
Nato nosti termin esiin Ukrainan takia
Hybridisodankäynnin käsitteen nosti kesällä esiin sotilasliitto Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen, joka sanoi Venäjän käyvän Ukrainassa hybridisotaa.
Ukrainan hybridisodassa käytössä ovat laajan informaatiovaikuttamisen lisäksi monet muut keinot, kuten tunnuksettomat taistelijat, sotatoimien ulkoistaminen ja taloudellinen painostaminen, Limnéll sanoo. Perinteistä sodankäyntiä muistuttaen Venäjä on myös tuonut Ukrainan-rajalle asevoimia painostusmielessä.
Venäjä pyrkii hajottamaan suomalaisten päättäjien yhtenäisyyttä ja aiheuttamaan erimielisyyksiä Suomen ja Euroopan unionin välille.
Koko käsitettä määritellään sekä akateemisessa maailmassa että käytännössä paraikaa uudelleen. Vaikka käsitteenmäärittely on Limnéllin mukaan kesken, olennaista on keinojen väkivallattomuus ja innovatiiviset elementit, joihin digitalisoituva maailma antaa uusia mahdollisuuksia.
– Siksi Ukrainan tilanne on erittäin haastava: sekä Ukraina että Venäjä ovat toimineet tavoilla, joita länsimaat eivät edes koe sotatoimiksi. Ja hiljalleen Ukrainassa on saavutettu sodankäynnin taustalla olevia poliittisia päämääriä, kuten aluevaltaus.
"Informaatiovaikuttamisesta Suomessa useita esimerkkejä"
Suomeen kohdistuvasta ja epävakauden ilmapiiriä luovasta informaatiovaikuttamisesta on useita esimerkkejä.
– Näitä ovat tiettyjen julkisuudessa olleiden puhemiesten käyttäminen ja Suomelle Venäjältä tullut selvityspyyntö [Ukrainassa väitetysti toimivista suomalaisista palkkasotureista] ja Venäjän johdon tietyt kannanotot, Limnéll sanoo.
Epävakautta luo myös Venäjän Twitterissä ja Facebookissa toimiva trolliarmeija, joka yrittää vaikuttaa some-keskustelujen etenemiseen. Limnéllillä on salanimellä esiintyvistä trolleista omaa kokemusta: hänen tiettyihin aiheisiin liittyviin viesteihinsä ilmestyy venäjänkielisiä vastauksia, jotka pyrkivät kumoamaan Limnéllin esittämät näkemykset.
Suomalaiseen mielipideilmapiiriin vaikuttamista ovat myös Venäjän presidentinhallinnon ja sotavoimien johdon "jos Suomi liittyy Natoon, seurauksena on kolmas maailmansota" -tyyppiset lausunnot. Limnéllin mielestä on syytä myös vakavasti kysyä, mihin Venäjä pyrkii havittelemalla Suomeen omaa radioasemaa.
Taitavimmillaan informaatiosota on silloin, kun kohde ei havaitse sen vaikutuksen kohteeksi joutumista. Toisaalta informaatiosodankäynti voi olla myös selkeää painostavan ilmapiirin luomista.
– Tietyssä määrin esimerkiksi puhemiesten toimia voi hyvin pitää näkyvinä keinoina informaatiosodassa, mutta se lienee niiden tarkoituskin. Tällöin vähemmän näkyvät vaikuttamisen tavat jäävät havaitsematta.
Kiilaa Suomen ja EU:n väliin
Venäjä pyrkii Suomessa myös hajottamaan suomalaisten päättäjien yhtenäisyyttä ja aiheuttamaan erimielisyyksiä Suomen ja Euroopan unionin välille, Limnéll sanoo. Päättäjiin vaikutetaan muun muassa venäläispoliitikkojen ristiriitaisilla lausunnoilla tai toisaalta täydellisen sopivasti ajoitetuilla ja eri tilanteisiin sopivilla ulostuloilla.
http://yle.fi/uutiset/kyberturva-as...nin_kohteena__tata_ei_pida_hyssytella/7371020
Suomessa käytävä hybridisota on suomalaisten ajatteluun ja mielipiteisiin vaikuttamista ilmiselvillä ja vähemmän näkyvillä keinoilla, sanoo kyberturvallisuusprofessori Jarno Limnéll. Informaatiovaikuttamista Suomessa tekee esimerkiksi Venäjä.
Jarno Limnéll Kuva: Yle
Suomi on tällä hetkellä hybridisodankäynnin kohteena, sanoo tietoturva-asiantuntija ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll. Suomessa hybridisota on Limnéllin mukaan käytännössä mielipideilmapiiriin vaikuttamista, jota Suomessa tekevät useat maat, kuten Venäjä.
– Meidän on opittava elämään sen tosiasian kanssa, että olemme tarkoituksellisen informaatiovaikuttamisen kohteena koko ajan. Eikä tätä asiaa tule Suomessa hyssytellä, sanoo Limnéll, joka työskentelee Aalto-yliopiston kyberturvallisuusprofessorina ja tietoturvayritys Intel Securityn kyberturvallisuusjohtajana.
Esimerkkejä ovat puhemiesten käyttäminen, Suomelle Venäjältä tullut selvityspyyntö ja Venäjän johdon tietyt kannanotot.
Laajasti käsitettynä hybridisota tarkoittaa sodankäynnin perinteisten ja innovatiivisten keinojen yhdistelyä. Sitä käydään fyysiseen voimankäyttöön perustuvan sodan kynnyksen alapuolella, jolloin sodan ja rauhan erottaminen toisistaan on aiempaa vaikeampaa.
– Nykyhetkelle on ominaista rauhan, kriisin ja sodan rajojen hämärtyminen eräänlaiseksi epävakauden alueeksi, jossa parhaillaan elämme, Limnéll sanoo.
Keinoja ovat esimerkiksi jatkuva ja pitkäkestoinen strateginen viestintä eli propagointi sekä kyberiskut. Suomessa hybridisota on ihmisten ajatteluun ja mielipiteisiin vaikuttamista tiedon avulla, ja samanlaisen toiminnan kohteena ovat monet muutkin länsimaat.
Limnéll muistuttaa, ettei Venäjä ole ainoa maa, joka harjoittaa informaatiovaikuttamista muissa maissa. Sitä tekevät myös länsimaat.
Nato nosti termin esiin Ukrainan takia
Hybridisodankäynnin käsitteen nosti kesällä esiin sotilasliitto Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen, joka sanoi Venäjän käyvän Ukrainassa hybridisotaa.
Ukrainan hybridisodassa käytössä ovat laajan informaatiovaikuttamisen lisäksi monet muut keinot, kuten tunnuksettomat taistelijat, sotatoimien ulkoistaminen ja taloudellinen painostaminen, Limnéll sanoo. Perinteistä sodankäyntiä muistuttaen Venäjä on myös tuonut Ukrainan-rajalle asevoimia painostusmielessä.
Venäjä pyrkii hajottamaan suomalaisten päättäjien yhtenäisyyttä ja aiheuttamaan erimielisyyksiä Suomen ja Euroopan unionin välille.
Koko käsitettä määritellään sekä akateemisessa maailmassa että käytännössä paraikaa uudelleen. Vaikka käsitteenmäärittely on Limnéllin mukaan kesken, olennaista on keinojen väkivallattomuus ja innovatiiviset elementit, joihin digitalisoituva maailma antaa uusia mahdollisuuksia.
– Siksi Ukrainan tilanne on erittäin haastava: sekä Ukraina että Venäjä ovat toimineet tavoilla, joita länsimaat eivät edes koe sotatoimiksi. Ja hiljalleen Ukrainassa on saavutettu sodankäynnin taustalla olevia poliittisia päämääriä, kuten aluevaltaus.
"Informaatiovaikuttamisesta Suomessa useita esimerkkejä"
Suomeen kohdistuvasta ja epävakauden ilmapiiriä luovasta informaatiovaikuttamisesta on useita esimerkkejä.
– Näitä ovat tiettyjen julkisuudessa olleiden puhemiesten käyttäminen ja Suomelle Venäjältä tullut selvityspyyntö [Ukrainassa väitetysti toimivista suomalaisista palkkasotureista] ja Venäjän johdon tietyt kannanotot, Limnéll sanoo.
Epävakautta luo myös Venäjän Twitterissä ja Facebookissa toimiva trolliarmeija, joka yrittää vaikuttaa some-keskustelujen etenemiseen. Limnéllillä on salanimellä esiintyvistä trolleista omaa kokemusta: hänen tiettyihin aiheisiin liittyviin viesteihinsä ilmestyy venäjänkielisiä vastauksia, jotka pyrkivät kumoamaan Limnéllin esittämät näkemykset.
Suomalaiseen mielipideilmapiiriin vaikuttamista ovat myös Venäjän presidentinhallinnon ja sotavoimien johdon "jos Suomi liittyy Natoon, seurauksena on kolmas maailmansota" -tyyppiset lausunnot. Limnéllin mielestä on syytä myös vakavasti kysyä, mihin Venäjä pyrkii havittelemalla Suomeen omaa radioasemaa.
Taitavimmillaan informaatiosota on silloin, kun kohde ei havaitse sen vaikutuksen kohteeksi joutumista. Toisaalta informaatiosodankäynti voi olla myös selkeää painostavan ilmapiirin luomista.
– Tietyssä määrin esimerkiksi puhemiesten toimia voi hyvin pitää näkyvinä keinoina informaatiosodassa, mutta se lienee niiden tarkoituskin. Tällöin vähemmän näkyvät vaikuttamisen tavat jäävät havaitsematta.
Kiilaa Suomen ja EU:n väliin
Venäjä pyrkii Suomessa myös hajottamaan suomalaisten päättäjien yhtenäisyyttä ja aiheuttamaan erimielisyyksiä Suomen ja Euroopan unionin välille, Limnéll sanoo. Päättäjiin vaikutetaan muun muassa venäläispoliitikkojen ristiriitaisilla lausunnoilla tai toisaalta täydellisen sopivasti ajoitetuilla ja eri tilanteisiin sopivilla ulostuloilla.
Taitavimmillaan informaatiosota on silloin, kun kohde ei havaitse joutuneensa sen kohteeksi.
– Venäjä lyö kiilaa Suomen ja EU:n välille esimerkiksi vahistamalla suomalaisten päättäjien näkemyksiä maiden erityisistä suhteista. Näin Venäjä myös käyttää vaikutusvaltaansa EU-maihin, eli Suomi ja suomalaiset päättäjät eivät ole propagandan kohteita vaan välineitä, joilla vaikutetaan EU:n päätöksentekoon, Limnéll sanoo.
Limnéll muistuttaa, että viime vuosina Venäjä on kehittänyt toimenpiteitään vieraiden valtioiden mielipideilmastoon ja asenneilmapiiriin vaikuttamiseksi yhä ammattimaisemmiksi.
Hybridisotaa käyvän valtion tavoite on sama kuin perinteisessä sodassa: valtion omien poliittisten päämäärien saavuttaminen. Hybridisodankäynnin moderneilla keinoilla haluttuun tavoitteeseen voidaan päästä ilman ainuttakaan laukausta.
Limnéll kuitenkin muistuttaa, ettei hybridisodankäynti syrjäytä perinteisen sodan mahdollisuutta – vaan tekee sodankäynnistä entistä haasteellisemman ja moniulotteisemman.
Suomalaiset voivat itse torpata vaikuttamista
Muiden valtioiden Suomeen kohdistamalta informaatiovaikuttamiselta voi Limnéllin mukaan suojautua. Se vaatii sekä kansalaisilta että valtionjohdolta ilmiön tiedostamista ja jatkuvaa "hereillä olemista".
Kansalaiset voivat Limnéllin mukaan torpata informaatiovaikuttamisesta muun muassa olemalla lähdekriittisiä sosiaalisessa mediassa ja muualla verkossa levitettävää informaatiota kohtaan.
Viranomaisten tehtävä Limnéllin mukaan on pitää eri viestintäjärjestelmät korkeassa valmiudessa, jotta huhuilta ja väärältä tiedolta voidaan tarvittaessa katkaista siivet sekä tuottaa tilalle oikeaa tietoa. Limnéllin mukaan Suomessa on tehty pitkään hienoa työtä kokonaismaanpuolustuksen suhteen.
– Tämä on jälleen yksi esimerkki, jossa koko yhteiskunnan ja meidän jokaisen on oltava mukana, jotta hybridisodankäyntiin pystytään vastaamaan mahdollisimman tehokkaasti.
– Venäjä lyö kiilaa Suomen ja EU:n välille esimerkiksi vahistamalla suomalaisten päättäjien näkemyksiä maiden erityisistä suhteista. Näin Venäjä myös käyttää vaikutusvaltaansa EU-maihin, eli Suomi ja suomalaiset päättäjät eivät ole propagandan kohteita vaan välineitä, joilla vaikutetaan EU:n päätöksentekoon, Limnéll sanoo.
Limnéll muistuttaa, että viime vuosina Venäjä on kehittänyt toimenpiteitään vieraiden valtioiden mielipideilmastoon ja asenneilmapiiriin vaikuttamiseksi yhä ammattimaisemmiksi.
Hybridisotaa käyvän valtion tavoite on sama kuin perinteisessä sodassa: valtion omien poliittisten päämäärien saavuttaminen. Hybridisodankäynnin moderneilla keinoilla haluttuun tavoitteeseen voidaan päästä ilman ainuttakaan laukausta.
Limnéll kuitenkin muistuttaa, ettei hybridisodankäynti syrjäytä perinteisen sodan mahdollisuutta – vaan tekee sodankäynnistä entistä haasteellisemman ja moniulotteisemman.
Suomalaiset voivat itse torpata vaikuttamista
Muiden valtioiden Suomeen kohdistamalta informaatiovaikuttamiselta voi Limnéllin mukaan suojautua. Se vaatii sekä kansalaisilta että valtionjohdolta ilmiön tiedostamista ja jatkuvaa "hereillä olemista".
Kansalaiset voivat Limnéllin mukaan torpata informaatiovaikuttamisesta muun muassa olemalla lähdekriittisiä sosiaalisessa mediassa ja muualla verkossa levitettävää informaatiota kohtaan.
Viranomaisten tehtävä Limnéllin mukaan on pitää eri viestintäjärjestelmät korkeassa valmiudessa, jotta huhuilta ja väärältä tiedolta voidaan tarvittaessa katkaista siivet sekä tuottaa tilalle oikeaa tietoa. Limnéllin mukaan Suomessa on tehty pitkään hienoa työtä kokonaismaanpuolustuksen suhteen.
– Tämä on jälleen yksi esimerkki, jossa koko yhteiskunnan ja meidän jokaisen on oltava mukana, jotta hybridisodankäyntiin pystytään vastaamaan mahdollisimman tehokkaasti.
http://yle.fi/uutiset/kyberturva-as...nin_kohteena__tata_ei_pida_hyssytella/7371020