Limnell: Suomi on hybridisodankäynnin kohteena

Vonka

Supreme Leader
Kyberturva-asiantuntija Limnéll: "Suomi on hybridisodankäynnin kohteena – Tätä ei pidä hyssytellä"
Suomessa käytävä hybridisota on suomalaisten ajatteluun ja mielipiteisiin vaikuttamista ilmiselvillä ja vähemmän näkyvillä keinoilla, sanoo kyberturvallisuusprofessori Jarno Limnéll. Informaatiovaikuttamista Suomessa tekee esimerkiksi Venäjä.

Jarno Limnéll Kuva: Yle
Suomi on tällä hetkellä hybridisodankäynnin kohteena, sanoo tietoturva-asiantuntija ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll. Suomessa hybridisota on Limnéllin mukaan käytännössä mielipideilmapiiriin vaikuttamista, jota Suomessa tekevät useat maat, kuten Venäjä.

– Meidän on opittava elämään sen tosiasian kanssa, että olemme tarkoituksellisen informaatiovaikuttamisen kohteena koko ajan. Eikä tätä asiaa tule Suomessa hyssytellä, sanoo Limnéll, joka työskentelee Aalto-yliopiston kyberturvallisuusprofessorina ja tietoturvayritys Intel Securityn kyberturvallisuusjohtajana.

Esimerkkejä ovat puhemiesten käyttäminen, Suomelle Venäjältä tullut selvityspyyntö ja Venäjän johdon tietyt kannanotot.


Laajasti käsitettynä hybridisota tarkoittaa sodankäynnin perinteisten ja innovatiivisten keinojen yhdistelyä. Sitä käydään fyysiseen voimankäyttöön perustuvan sodan kynnyksen alapuolella, jolloin sodan ja rauhan erottaminen toisistaan on aiempaa vaikeampaa.

– Nykyhetkelle on ominaista rauhan, kriisin ja sodan rajojen hämärtyminen eräänlaiseksi epävakauden alueeksi, jossa parhaillaan elämme, Limnéll sanoo.

Keinoja ovat esimerkiksi jatkuva ja pitkäkestoinen strateginen viestintä eli propagointi sekä kyberiskut. Suomessa hybridisota on ihmisten ajatteluun ja mielipiteisiin vaikuttamista tiedon avulla, ja samanlaisen toiminnan kohteena ovat monet muutkin länsimaat.

Limnéll muistuttaa, ettei Venäjä ole ainoa maa, joka harjoittaa informaatiovaikuttamista muissa maissa. Sitä tekevät myös länsimaat.

Nato nosti termin esiin Ukrainan takia
Hybridisodankäynnin käsitteen nosti kesällä esiin sotilasliitto Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen, joka sanoi Venäjän käyvän Ukrainassa hybridisotaa.

Ukrainan hybridisodassa käytössä ovat laajan informaatiovaikuttamisen lisäksi monet muut keinot, kuten tunnuksettomat taistelijat, sotatoimien ulkoistaminen ja taloudellinen painostaminen, Limnéll sanoo. Perinteistä sodankäyntiä muistuttaen Venäjä on myös tuonut Ukrainan-rajalle asevoimia painostusmielessä.

Venäjä pyrkii hajottamaan suomalaisten päättäjien yhtenäisyyttä ja aiheuttamaan erimielisyyksiä Suomen ja Euroopan unionin välille.

Koko käsitettä määritellään sekä akateemisessa maailmassa että käytännössä paraikaa uudelleen. Vaikka käsitteenmäärittely on Limnéllin mukaan kesken, olennaista on keinojen väkivallattomuus ja innovatiiviset elementit, joihin digitalisoituva maailma antaa uusia mahdollisuuksia.

– Siksi Ukrainan tilanne on erittäin haastava: sekä Ukraina että Venäjä ovat toimineet tavoilla, joita länsimaat eivät edes koe sotatoimiksi. Ja hiljalleen Ukrainassa on saavutettu sodankäynnin taustalla olevia poliittisia päämääriä, kuten aluevaltaus.

"Informaatiovaikuttamisesta Suomessa useita esimerkkejä"

Suomeen kohdistuvasta ja epävakauden ilmapiiriä luovasta informaatiovaikuttamisesta on useita esimerkkejä.

– Näitä ovat tiettyjen julkisuudessa olleiden puhemiesten käyttäminen ja Suomelle Venäjältä tullut selvityspyyntö [Ukrainassa väitetysti toimivista suomalaisista palkkasotureista] ja Venäjän johdon tietyt kannanotot, Limnéll sanoo.

Epävakautta luo myös Venäjän Twitterissä ja Facebookissa toimiva trolliarmeija, joka yrittää vaikuttaa some-keskustelujen etenemiseen. Limnéllillä on salanimellä esiintyvistä trolleista omaa kokemusta: hänen tiettyihin aiheisiin liittyviin viesteihinsä ilmestyy venäjänkielisiä vastauksia, jotka pyrkivät kumoamaan Limnéllin esittämät näkemykset.

Suomalaiseen mielipideilmapiiriin vaikuttamista ovat myös Venäjän presidentinhallinnon ja sotavoimien johdon "jos Suomi liittyy Natoon, seurauksena on kolmas maailmansota" -tyyppiset lausunnot. Limnéllin mielestä on syytä myös vakavasti kysyä, mihin Venäjä pyrkii havittelemalla Suomeen omaa radioasemaa.

Taitavimmillaan informaatiosota on silloin, kun kohde ei havaitse sen vaikutuksen kohteeksi joutumista. Toisaalta informaatiosodankäynti voi olla myös selkeää painostavan ilmapiirin luomista.

– Tietyssä määrin esimerkiksi puhemiesten toimia voi hyvin pitää näkyvinä keinoina informaatiosodassa, mutta se lienee niiden tarkoituskin. Tällöin vähemmän näkyvät vaikuttamisen tavat jäävät havaitsematta.

Kiilaa Suomen ja EU:n väliin
Venäjä pyrkii Suomessa myös hajottamaan suomalaisten päättäjien yhtenäisyyttä ja aiheuttamaan erimielisyyksiä Suomen ja Euroopan unionin välille, Limnéll sanoo. Päättäjiin vaikutetaan muun muassa venäläispoliitikkojen ristiriitaisilla lausunnoilla tai toisaalta täydellisen sopivasti ajoitetuilla ja eri tilanteisiin sopivilla ulostuloilla.

Taitavimmillaan informaatiosota on silloin, kun kohde ei havaitse joutuneensa sen kohteeksi.


– Venäjä lyö kiilaa Suomen ja EU:n välille esimerkiksi vahistamalla suomalaisten päättäjien näkemyksiä maiden erityisistä suhteista. Näin Venäjä myös käyttää vaikutusvaltaansa EU-maihin, eli Suomi ja suomalaiset päättäjät eivät ole propagandan kohteita vaan välineitä, joilla vaikutetaan EU:n päätöksentekoon, Limnéll sanoo.

Limnéll muistuttaa, että viime vuosina Venäjä on kehittänyt toimenpiteitään vieraiden valtioiden mielipideilmastoon ja asenneilmapiiriin vaikuttamiseksi yhä ammattimaisemmiksi.

Hybridisotaa käyvän valtion tavoite on sama kuin perinteisessä sodassa: valtion omien poliittisten päämäärien saavuttaminen. Hybridisodankäynnin moderneilla keinoilla haluttuun tavoitteeseen voidaan päästä ilman ainuttakaan laukausta.

Limnéll kuitenkin muistuttaa, ettei hybridisodankäynti syrjäytä perinteisen sodan mahdollisuutta – vaan tekee sodankäynnistä entistä haasteellisemman ja moniulotteisemman.

Suomalaiset voivat itse torpata vaikuttamista
Muiden valtioiden Suomeen kohdistamalta informaatiovaikuttamiselta voi Limnéllin mukaan suojautua. Se vaatii sekä kansalaisilta että valtionjohdolta ilmiön tiedostamista ja jatkuvaa "hereillä olemista".

Kansalaiset voivat Limnéllin mukaan torpata informaatiovaikuttamisesta muun muassa olemalla lähdekriittisiä sosiaalisessa mediassa ja muualla verkossa levitettävää informaatiota kohtaan.

Viranomaisten tehtävä Limnéllin mukaan on pitää eri viestintäjärjestelmät korkeassa valmiudessa, jotta huhuilta ja väärältä tiedolta voidaan tarvittaessa katkaista siivet sekä tuottaa tilalle oikeaa tietoa. Limnéllin mukaan Suomessa on tehty pitkään hienoa työtä kokonaismaanpuolustuksen suhteen.

– Tämä on jälleen yksi esimerkki, jossa koko yhteiskunnan ja meidän jokaisen on oltava mukana, jotta hybridisodankäyntiin pystytään vastaamaan mahdollisimman tehokkaasti.

http://yle.fi/uutiset/kyberturva-as...nin_kohteena__tata_ei_pida_hyssytella/7371020
 
Hyvä, että joku muukin on huomannut tilanteen.

Ei anneta tuumaakaan periksi henkiselläkään tasolla. Ryssät ja niiden kätyrit on meidän vihollisia. Jopa suomessa asuvat Venäläiset ovat potentiaalisia vihollisia nykyään. Suurin osa niistä seuraa aktiivisemmin venäjän mediaa kuin suomalaista. En voi mitään, mutta olen ihan oikeasti alkanut pitää suomessa näkyviä venäläisiä jo liki vihollisina. Yritän käyttäytyä ystävällisesti tietäen, että tiukan paikan tullen se sama venäläinen on 42% todennäköisyydellä lyömässä minua puukolla selkään jos Putler käskee.

edit: kiroitusvihreitä vähennetty
 
Viimeksi muokattu:
Hyvä, että joku muukin on huomannut tilanteen.

Ei anneta tuumaakaan periksi henkiselläkään tasolla. Ryssät ja niiden kätyrit on meidän vihollisia. Jopa suomessa asuvat Venäläiset ovat potentiaalisia vihollisia nykyään. Suurin osa niistä seuraa aktiivisemmin venäjän mediaa kuin suomalaista. En voi mitään, mutta olen ihan oikeasti alkanut pitää suomessa näkyviä venäläisiä jo liki vihollisina. Yritän käyttäytyä ystävällisesti tietäen, että tiukan paikan tullen tullessa se sama venäläinen on 42% todennäköisyydellä lyömässä minua puukolla selkään jos Putler käskee.
Jos pelottaa niin siitä kannattaa puhua. Kuitenkin nää netin kovin äijä -tyyppiset älähdykset voi jättää sinne omaan pieneen mieleen vielä. Tuollainen vastuuton vihan nostatus kansanryhmää kohtaan täällä ei palvele minkäänlaista sotajoukkoa. Oman sotajoukon kanssa voit luoda vaikka millaista raivoa ja pelkoa, mutta tätä foorumia ei tarvitse luovia siihen suuntaan. Siihen on huomattavasti parempikin hetki.

-setämies-
 
Jos pelottaa niin siitä kannattaa puhua. Kuitenkin nää netin kovin äijä -tyyppiset älähdykset voi jättää sinne omaan pieneen mieleen vielä. Tuollainen vastuuton vihan nostatus kansanryhmää kohtaan täällä ei palvele minkäänlaista sotajoukkoa. Oman sotajoukon kanssa voit luoda vaikka millaista raivoa ja pelkoa, mutta tätä foorumia ei tarvitse luovia siihen suuntaan. Siihen on huomattavasti parempikin hetki.

-setämies-

Mitä tarkoittaa "netin kovin äijä älähdykset"?

En ole nostamassa vastuuttomasti vihaa kansanryhmää vastaan. Paremminkin vastuullisesti ilmoitan miten asiat koen.

Jos lähdetään siitä, että Limnell ja minä ollaan oikeassa siinä, että Venäjä hyökkää jatkuvasti Suomea vastaan käynnistämässään informaatio-/hybridisodassa niin tällöin meidän pitää olla hereillä ja puolustauduttava. No on sitä puolustustyötä täällä maanpuolustus.netissä kyllä ansiokkaasti ja ahkerasti tehtykin.

Kännykällä ei juuri mitään lähdelinkkejä haeta, mutta minulle oli erittäin herättävä pari viikkoa sitten julkaistu uutinen suomessa asuvien venäläisten uutisten seuraamisesta ja mielipiteestä Ukrainan sotaan. Valtaosa suomessa asuvista venäläisistä oli niellyt venäjän johdon propagandan Ukrainan sodasta. Eli uskoivat juuri sen mitä Putler haluaa heidän uskovan. Jos suomessa asuvat venäläiset uskovat venäjän valheita Ukrainan osalta niin arvaan heidän uskovan aika paljon venäjän valheita suomesta. Joten johtopäätöksenä, suomessa asuvat venäläiset eivät ole suomen puolella venäjän suomea kohtaan paraikaa käymässä informaatiosodassa ja tulevassa (epätodennäköistä kyllä onneksi edelleen) pienten vihreiden miesten avulla käytävässä sodassa sekä erittäin epätodennäköisessä perinteisessä sodassa.

Ei me saada ruveta suhtautumaan vihamielisesti suomessa asuviin venäläisiin. En minä heitä vihaa. Enkä vihaa Venäjällä asuvaa venäjän kansaa. Jos minä jotakin vihaan niin venäjän johtoa. Ja vihaan myös suomen epäonnistumista suomessa asuvien venäläisten integroinnista suomeen (viittaan uutiseen jota en kännyllä pysty tähän hakemaan). Se RT:n oma kanava suomessa pitää torpata vaikka "tykistöllä" jos ei muuten onnistu.

Meidän suomalaisten pitää vastata pontevammin venäjän käymään informaatiosotaan. Yhtenä osana puolustustaistelun tässä vaiheessa on saada levitettyä totuutta venäjän johdon diktatuurista ja hulluudesta suomessa asuville venäläisille. Sitä tietoa ei saada suomessa asuville venäläisille vihalla vaan rakkaudella. Jutellaan niiden kanssa ystävällisesti ja kerrotaan omat näkemykset. Ja valtiokin vois tehdä oman osansa. Oletan, että pieni osa suomessa olevista venäläisistä on "agentteja" joihin on vaikea vaikuttaa, mutta jos nyt edes 3/4 suomessa olevista venäläisistä tajuaisi venäjän johdonjohdossa olevan hullu diktaattori.

Sulkemalla silmät Limnellin mainitsemilta asioilta laitamme pään pensaaseen. Ja sitähän härmässä ollaan jo tehtykin. Eli ollaan häviöllä venäjää vastaan jotain 8-1.
 
Limnell koroitti framille otsikon, jossa mainittiin, että ESIMERKIKSI Venäjä suitsuttaa proppista kehiin. ESIMERKIKSI. Onko ilmaisu tarkoitettu poliittisesti korrektiksi vai sisältääkö se ajatuksen siitä, että suomalaisiin halutaan vaikuttaa muualtakin käsin? Okei. Näinhän se varmasti on.

Poliittinen johtomme joutuu ottamaan huomioon MYÖS SEN toisen suunnan vaikuttamisen. Me kotiuskontoisämmaa-foorumilaiset olemme asemassa, jossa voimme edetä silkan yksisilmäisen viholliskuvan parissa köhisten....päättäjillä tätä ihanneasemaa ei ole, he joutuvat aidosti punnitsemaan tosiasioiden valossa myös sen, mitä Venäjästä katsoen se toinen osapuoli on tosiolevasti.

On ihan selvää, että Venäjä rummuttaa nyt, aasi pitää olla, jos sitä ei huomaa. Mutta yhtälailla on aasi, joka ei huomaa myös sen toisen osapuolen rummutusta. Ei Suomessa vielä ole pakko vetää huppua päähän ja jättää arvioimatta myös Läntisen suunnan toimintaa. Meillä on siihen oikeus ja itseasiassa siihen on myös velvollisuus. Ja ainakin päättäjillä tuo velvollisuus on korotettuna.

Ja tästä koituu se päättämisen sietämätön vaikeus. Pitäisi olla Näkijä, kristallipallojen suurherodes, jotta voisi luotsata oivallisesti tämän paremminvointivaltion Onnenpurren turvaisaan satamaan ilman, että köli ottaa peruuttamattomalla tavalla riuttaan.

Ikävä kyllä valinnat ovat senlaatuisia, että jälkiviisauden äitelä, sokerinen mylläkkä tulee vasta kertomaan, miten homma meni? Näin se vaan on ja sen kanssa on elettävä.

Minäkin näen hankalia piirteitä näissä kansanryhmissä, joita olette koroitelleet framille. Koen kuitenkin niin, että minun puoleltani elämä jatkuu normaalina niin kauan, kunnes viranomaiset linjaavat asiota johonkin suuntaan.
 
Limnéll muistuttaa, ettei Venäjä ole ainoa maa, joka harjoittaa informaatiovaikuttamista muissa maissa. Sitä tekevät myös länsimaat.

Taitavimmillaan informaatiosota on silloin, kun kohde ei havaitse sen vaikutuksen kohteeksi joutumista. Toisaalta informaatiosodankäynti voi olla myös selkeää painostavan ilmapiirin luomista.

Venäjän informaatiosodankäynti on kuitenkin paljon helpompaa havaita kuin meille länsimaalaisille pulliaisille suunnattu toisten länsimaisten toimijoiden käsialaa oleva taitavampi vaikuttaminen. Ei Venäjä perinteisestikään ole kovin taitava ollut tällä propagandarintamalla.

Lännessä sen sijaan ollaan siinä mestareita.
 
Jos pelottaa niin siitä kannattaa puhua. Kuitenkin nää netin kovin äijä -tyyppiset älähdykset voi jättää sinne omaan pieneen mieleen vielä. Tuollainen vastuuton vihan nostatus kansanryhmää kohtaan täällä ei palvele minkäänlaista sotajoukkoa. Oman sotajoukon kanssa voit luoda vaikka millaista raivoa ja pelkoa, mutta tätä foorumia ei tarvitse luovia siihen suuntaan. Siihen on huomattavasti parempikin hetki.

-setämies-

Suomalaisia alkaa todella pelottaa, esimerkkinä voi mainita Aamulehden kyselyn tulokset, jonka perusteella "Venäjää pitää turvallisuusuhkana Suomelle 43 prosenttia suomalaisista. Maaliskuussa heitä oli alle 25 prosenttia."

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/venajan pelko-25509

"Professori Ilkka Ruostetsaaren mukaan "tulos heijastelee perinteistä oikeisto-vasemmisto -jakoa. Samanlainen oli nähtävissä takavuosina, jolloin Neuvostoliitto oli olemassa"."

Tämä ei tietenkään ole mikään peruste sorsia Suomessa asuvia venäläisiä sillä kyllä niitä "myötäjuoksijoita" on löytynyt ja löytyy myös omista kansalaisista, mutta että Supon johtaja?

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/pentti asiakirja-25481
KGB-arkiston asiakirja väittää: supon päällikölle "myönnettiin 150 000 markkaa"
Juha-Pekka Tikka


http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/klaus pentti mauri-25510
Kotimaa
Supo-päällikön perheessä ei uskota KGB-asiakirjaa - "ehdottoman isänmaallinen mies"
Juha-Pekka Tikka
51 minuuttia sitten (päivitetty 49 minuuttia sitten) 13.9.2014 klo 07:00 (päivitetty eilen klo 20:31)

Mitä mahtaa johtavien poliitikkojemme (lähinnä Keskusta, Vasemmisto ja Persut) päässä liikkua tällä hetkellä jos YYA-aikoina oltiin valmiina antamaan hetkessä periksi Neuvostoliitolle tai jopa auttamaan maata.
 
Venäjän poliittinen propagandatoiminta on aina ollut varsin suunnitelmallista. Siihen on myös panostettu paljon talous- ja henkilöstöresursseja. Perustunee varmasti osittain NL:n aikoihin jolloin poliittista ideologiaa piti levittää jo "aatteen nimissä" ikäänkuin poliittisena uskontona. Tähän samaan informaatisotaan liittyy oleellisena osana myös erittäin laaja tiedonhankinta kaikista Venäjää kiinnostavista kohteista.

Tätä toimintaa on Venäjän toimesta harjoitettu julkisesti ja salaisesti niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Näin tapahtuu edelleenkin ja Suomi on vahvasti toiminnan kohteena.

Internet ja kaikki siihen liittyvät järjestelmät tarjoavat erinomaisia uusia mahdollisuuksia informaation seurantaan, välitykseen sekä operointiin. Kyse on konkreettisesti rajattomiasta mahdollisuuksista. Niin monitahoisista ettei edes mielikuvitus ei riitä niitä rajoittamaan. Kaiken lisäksi kysymys on tietyiltä osin oikeasta sodankäynnistä - Cybersodasta. On oikein että sille on keksitty oma nimensä. Toiminta ulottuu ääripäässään integroiduksi osaksi, ihmisten tappamista varten suunniteltuihin sodankäynti- ja asejärjestelmiin.

Mielipidevaikuttaminen on myös osa Cybersotaa..Sillä pyritään vaikuttamaan (ja myös vaikutetaan) kansalaisten mielipiteisiin. Venäläisellä tiedonvälityksellä (kuten muillakin diktatuureilla) on tässä suhteessa omat erikoiset ongelmansa. Toisaalta sensuroidaan tiedonsaantia oman maan kansalaisilta, samalla kun toimitaan vapaan maailman säännöillä oman maan ulkopuolella. Se propaganda jota syötetään (ainoana sallittuna) omalle kansalle ei aina herätä luottamusta ulkomailla, joissa on tarjolla muutakin, jopa loogisesti parempaa sekä monipuolisempaa informaatiota. Kaiken lisäksi mm. Internet tarjoaa mahdollisuuksia saada haluamiaan tietoja maailmalta (oikeaa tai väärää) vaikka diktatuurihallinto pyrkii sitä monin tavoin rajoittamaan/estämään.

Itse pidän parempana länsimaiden tapaa jossa kaikenlaista informaatiota on kohtuullisen vapaasti tarjolla vaikka niiden taustoihin/lähteisiin pitää suhtautua aina tietyllä varauksella (mihin enemmän mihin vähemmän). Pitkässä juoksussa se antaa paremman ja loogisemman käsityksen asioille ja niiden taustoille. Ainakin näin uskon.


Ukrainan kriisin myötä on ilmaantunut hieman uutena asiana julkisille sivuille suuntautunut propagandan (=yksipuolista ja jopa tahallisen valheellista/vääristelevää informaatiota) välitys. Silläkin pyritään vaikuttamaan taustalla kansalaisten mielipiteisiin. Tämä on ilmeisen organisoitua ja vielä jossain määrin hieman "hapuilevaakin". Sitä esiintyy joskus hienovaraisina ja väliin varsin läpinäkyvinä mielipiteinä. Ehkä näin on tarkoituskin. Joissain tapauksissa tällainen vain sattuu silmiin vaikka varmasti suurin osa niistä menee ohi ilman minkäänlaista havaintoa.

Kokonaisuudessaan tällaista esiintynee varsin pienessä osassa keskustelua. Lienevät ainakin toistaiseksi vähän samaa kuin jo "perinteisemmät" trollaukset, fleimaukset jne. Eiköhän tavallisilla, rekisteröityneiden kirjoittajien sivuilla asiat tule käsitellyiksi omalla painollaan.

Suuressa maailmassa asiat ja aiheet ovat kuitenkin ihan eri mittakaavoissa ja niiden osalta tekijöitä on maanpaossa ja vankeina suurlähetystöissä..rahaa uhrataan miljardettain kaikenlaisten kuuntelujärjestelmien kehittämiseen, Internet-reitittimiä ja tietokoneiden/puhelimien käyttöjärjestelmiä myöten.
 
Arvo Pentin tekemiset 70-luvun suojelupoliisissa pitää tutkia. Varsinkin pitää tutkia, keitä hän on nostanut asemiin tai palkannut töihin suojelupoliisin. Hänhän oli varsin hyvin tietoinen pian koittavasta eläkkeestä, joten ei ole mahdotonta, että myyrä on nostanut asemiin uusia myyriä.

Koska luultavasti nuo myyränmyyrätkin ovat jo eläkkeellä/kuolleet, pitää myös heidän tekemisensä ja varsinkin palkkauspäätökset supo-uran loppuvaiheilla tutkia.
 
Arvo Pentin tekemiset 70-luvun suojelupoliisissa pitää tutkia. Varsinkin pitää tutkia, keitä hän on nostanut asemiin tai palkannut töihin suojelupoliisin. Hänhän oli varsin hyvin tietoinen pian koittavasta eläkkeestä, joten ei ole mahdotonta, että myyrä on nostanut asemiin uusia myyriä.

Koska luultavasti nuo myyränmyyrätkin ovat jo eläkkeellä/kuolleet, pitää myös heidän tekemisensä ja varsinkin palkkauspäätökset supo-uran loppuvaiheilla tutkia.

Voi siinä kuu karahkaa jonkun kerran kiertää, kunnes Mannerheimristimies pannaan aiheesta framille.
 
Voi siinä kuu karahkaa jonkun kerran kiertää, kunnes Mannerheimristimies pannaan aiheesta framille.


Juu, mannerhaiminristusmiehethän ei voi vaihtaa puolta....

Nyt kuitenkin pitää muistaa lähde, jossa Arvo Penttiä naulataan yhdystoimintamieheksi: se ei ole perinteinen kotomainen stallari yms. harvinaisen epäjuotettava lähde vaan Englantiin hiippaillut harmaa KGB:n arkistomies, jota varmastikaan EVVK joku Arvo Pena, Finland. Hänellä ei ole mitään syytä ollut ainakaan keksiä Arvo Pentistä yhtään mitään. Tuskin on edes tiennyt moisen tyypin olemassaolosta mitään. Kunhan on kopsinut KGB:n kortteja kaikessa hiljaisuudessa....

KGB-kortit taas on tarkoitettu salapidettäviksi, joten suomalaista sisäpolitiikkaa ei tehdä niistä käsin, sikäli joku sellaista edistynyttä teoriaa ajatteli. Kukaan ei osaa olla NIIN ovela, että työntää KGB-korttiin 1970-luvulla shaibea, jotta vuonna 2014 osattaisiin naulata jo kuollut ja kuopattu entinen supo-päällikkö, m-haim-ristimies. (Ja nettosaalis moisesta "oveluudesta" olisi mikä?)

Myöskään brittejä tuskin kiinnostaa Suomen sisäpolitiikka, joten ns. mustamaalausteorian voineepi tällä käsittelyllä haudata? Vai onko joku eri mieltä?

Ainoa mahdollisuus olisi ns. erehdys. Se olikin joku muu kuin Arvo Pentti. Vaan eipä meillä noita suojelupoliisin piälliköitä ole kuin 1 kerrallaan eikä kukaan muu oikein täsmää profiiliin vuosilukuja myöden?

KGB:hän on pitänyt kortteja ns. harmittomammistakin miehistä vuosien varrella. Se ei aina ole tarkoittanut yhtään mitään. Mutta harvemmin KGB on rahaa antanut miehelle, jolla ei ole mitään merkitystä KGB:n kannalta. (Ja pelkästään jo se rahan vastaanottaminen ON ongelma, kuten kaikki varmaan ymmärtävät....)

Tietysti on sellainenkin mahdollisuus, että Verkkouutisten uutinen on silkkaa paskaa eli ovat omasta päästään keksineet noita juttuja eikä asiat olekkaan Cambridgessa noin merkittynä. Toisaalta vaikea kyllä uskoa kokoomuslaisesta toimittajasta, Juha-Pekka Tikasta, mitään stallaritason touhuamiseen vajoamista... http://fi.wikipedia.org/wiki/Juha-Pekka_Tikka
 
Viimeksi muokattu:
... Silloin oli Tarja Halonen ja myös Tuomioja taisi kompata aika kovaa ellen väärin muista...

... Itseasissa Suomalaiset itse (pres. Halonen, Tuomioja ym.) vesittivät EU:n jäsenyyteen perustuvaa yhteistä puolustusta kieltäytymällä erityisesti Suomea varten tarkoitetusta ja jäsenmaita sitovista turvalausekkeista...

Kyllä nyt olisi mielestäni hyvä hetki kaivella 2000 jälkeisiä turvallisuuspoliittisia kantoja julkisuudesta, suurin osa löytyy netistä. Tuomiojahan noita muistaakseni tosiaan vesitti...

... kyllä niitä "myötäjuoksijoita" on löytynyt ja löytyy myös omista kansalaisista...


Supon auenneet arkistot:

Huippupoliitikkojemme vaietut yhteydet

Mielenkiintoisia yksityiskohtia! Kyseiset nimet, kuten myös useat muut julkisuuden poliittiset päättäjämme, ovat esiintyneet myös eräässä vähän tunnetussa, mutta mielenkiintoisessa historianteoksessa. Mainitun ulkoministerimme selkäranka osoittautui jälleen yllättävän taipuisaksi, tuon hiljattain tiedotusvälineille vuotaneen Venäjän EU-pakotteiden viivyttämisvaatimuksen myötä. Vaikka ulkoministerin puheet tiedotusvälineille ovatkin olleet Ukrainan sodan myötä ajoittain jopa hyvinkin venäjäkriittisiä, niin teoissa on todellakin näkynyt jo vuosia aivan vastakkainen ote.

Ilmeisen läheisten henkilökohtaisten suhteiden naapurimaahanhan oletetaan yleisesti olevan peruja jo 80-luvun henkilökohtaista 'ohjausta' kauempaa historiasta. Nuo suhteethan ovat ulkoministerille arka paikka, joten tuon kiusaantumisen vaatimuksensa vuotamisesta julkisuuteen ymmärtää hyvin. Tällaisesta tietolipsahduksestahan saattaisi syntyä yleisölle käsitys, että hän tottelee ja toteuttaa oleellisen tärkeissä kysymyksissä jonkin muun maan, kuin Suomen etuja.

Tuo ulkoministerin kiusaantuminen yleisölle vielä lähes tuntemattomista yhteyksistään naapurimaahan on tarkkasilmäisille lukijoille näkynyt jo takavuosina, mm. hänen vähättelevissä blogikommenteissaan Jukka Seppisen kirjojen sisältöä, kuten historiallisessa teoksessa 'Neuvostotiedustelu Suomessa' paljastettuja Supon arkistoraportteja kohtaan.


Historiateos vaikenemismuurin takaa

Seppisen kirjassa käsiteltyjen, itäisen naapurimme asiamiehiin jatkuvassa henkilökohtaisessa yhteydessä olleiden poliitikkojemme listasta löytyy paitsi ulkoministerin itsensä, myös vieläkin korkeammalle sekä omassa maassamme, että merkittävissä EU-viroissa nousseiden päättäjien nimiä, joista jotkut ovat hyvinkin yllättäviä. Ymmärrettävästi Seppisen merkittävä teos onkin huippupoliitikkojemme keskuudessa suorastaan raivokkaasti vaiettu kirja.

Kirjassa julkaistut raportit paljastavat toimintatapoja enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti, ja yleensä enemmän, yhteistyöhaluisten poliitikkojen ulkoisessa ohjauksessa, näiden tavatessa yhteyshenkilöitään. Tapoihin kuuluu, että päättäjämme saavat puhua julkisesti tiedostusvälineille lähes mitä tahansa, säilyttääkseen uskottavuutensa ja luottamuksensa yleisön silmissä, ja siten myös vaikutusvaltaisen asemansa.

Vasta ohjaavan tahon kannalta kannalta erikoisen merkittävän päätöksen edessä astuu muutoin erillään toimivia poliittisia päättäjiä yhdistävä henkilökohtainen ohjaus kuvaan. Tällainen merkittävä, sananmukaisesti miljardipaikka, saattaisi olla esimerkiksi EU-pakotteiden voimaantulon viivästyttämiseen vaikuttaminen.


Sylttytehtaan perinne säilynyt

Itänaapurin tiedustelu- ja turvallisuuspalveluiden nimethän ovat menneisyydessä tavan mukaan vaihtuneet aina valtaapitävien vaihtuessa, ja välillä useamminkin, mutta henkilöt, tehtävät ja perinne ovat aina säilyneet. Vaikka toimeksiantaja vaihtaakin nimeään, niin sen piiristä ei erota eikä eläköidytä, mikä koskee niin suoraan palkkalistoilla olevia, kuin näiden luottamuksellisia yhteiskunnallisia yhteyksiäkin.

Vaikka naapurimaamme yhteiskuntajärjestys välillä ainakin hetkeksi muuttuisikin, niin sen edut ja vaikutustavat maamme suhteen pysyvät. Näin pysyvät myös tehtäviä ammatikseen vähin äänin hoitavien henkilöiden yhteydet ja toimintatavat.

Vaikutusvaltaiseen asemaan autettujen politiikkamme henkilöiden esiinnostamisesta hyötyvät taustalla toimivat yhteyshenkilöt tietenkin eduin, ylennyksin ja ansiomerkein omassa maassaan.


Autetaan yhdessä eteenpäin

Seppisen vaikuttavan kirjan suporaporteista päätellen kulissien takaisia suosikkeja on nostettu, ja nostetaan edelleen esiin, sekä tuetaan samanhenkisen kontaktiverkon avulla heidän pääsyään vaikutusvaltaisiin asemiin. Nämä toimintatavat osaltaan selittävät joidenkin poliitikkojen yllättävän nousun lähes tuntemattomuudesta suorastaan 'mustana hevosena', tai tammana, maamme politiikan huippuasemiin.

Nyt ymmärrämme hyvin, miksi Seppisen kirjaa viittauksineen vieraan vallan 'sertifikaatista' pidetään valtamedian keskusteluissa niin tiukasti tiskin alla. Tämän kirjan jälkeenhän supon vanhojen arkistojen julkistamisen sallinut porsaanreikä lienee pikaisesti tukittu, koska ainakaan isänmaallisesti suuntautuneita tutkivia kirjoittajia ei ole enää havaittu samoilla tietoapajilla.

Ja miksipä maamme kannalta arveluttavien yhteyksien kanssa toimivat poliittiset päättäjät sallisivatkaan tällaisen kannaltaan vahingollisen historiallisen journalismin, jos heidän vaikutusvallassan kerran on päättää arkistojen aukeamisesta, tai suljettuina pidosta..? ;)


T: - Juha -


Linkkejä

Linkki Jukka Seppisen kirjaan Neuvostotiedustelu Suomessa 1917-1991, strategia ja toiminta: http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2008/11/neuvostotiedustelu-suomessa.html

Ulkoministerimme arvostelee Seppisen kirjoja: http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=1575&category=3
 
Viimeksi muokattu:
Yllättävän moni vanhoista kontaktipinnoista on Kokoomuksesta, mutta se voi olla kotiryssäilyä ja puolueen hovikelpoiseksi tekemistä - sehän oli veteen piirretty viiva. Erkin toimet eivät ehkä kestä läpivalaisua. Jaakko Laakso on sitten jo legenda.

Suomi oli KGB:n käpälässä.
 
Kokoomuksessa oli noihin aikoihin pyrkyä osoittaa ulkopoliittista luotettavuutta ja saada näin puolue hallituskelpoiseksi. Tämän suuntauksen nokkamiehinä toimivat tuolloin Ilkat Suominen ja Kanerva.
 
Venäjän informaatiosodankäynti on kuitenkin paljon helpompaa havaita kuin meille länsimaalaisille pulliaisille suunnattu toisten länsimaisten toimijoiden käsialaa oleva taitavampi vaikuttaminen. Ei Venäjä perinteisestikään ole kovin taitava ollut tällä propagandarintamalla.

Lännessä sen sijaan ollaan siinä mestareita.
Tästä länsimaisesta, kenties hienovaraisemmasta propagandasta mainitsisin uudelleen Riikka Kuusiston tutkimuksen Framing the Wars in the Gulf and in Bosnia: The Rhetorical Definitions of the Western Power Leaders. Se, mitä länsimaisten suurvaltojen johtajat toistavat lausunnoissaan uutisissa ilta toisen jälkeen, uppoaa kuulijoihin. Vaikkemme pitäisi lausuntoja suorana totuutena, vaikuttavat toistetut teemat.
Kyseisessä tutkimuksessa kuvataan USAn, brittien ja Ranskan ulkopoliittisten päätoimijoiden retoriikkaa. "Meille", länsimaiselle yleisölle toistettiin Kuwaitin miehityksen jälkeen, että Persianlahden tilanne vaati nopeaa väliintuloa, että kyseessä oli "oikeutettu sota" ja tavoitteena "uusi maailmanjärjestys" ja hoettiin metaforina tarinaa pimeyden voimia vastaan taistelevista sankareista, sodasta pelinä, jossa "odotetaan seuraavaa siirtoa" tai "on näytetty kortit", sodasta hyvänä bisnessijoituksena tai "terveenä, jalona kilpana". Kun aggressiivinen väliintulo saatiin metaforien kautta näyttämään melko turvalliselta "huviretkeltä" jne. alkoivat lausunnot ollakin itseään toteuttavia ennusteita.
Bosniassa taas läntiset suurvaltajohtajat puhuivat tilanteesta "suona", jonne ei kannattaisi lähteä maastoa tuntemattoman rämpimään petollisiin olosuhteisiin, tai luonnonkatastrofina, jonka voimille ei yksinkertaisesti voi mitään ja jollaisessa heikkojen naisten, lasten ja vanhusten "osa on jäädä tilanteelle alisteisiksi kärsijöiksi". Painajaismetafora taas painotti Bosnian kauhujen epätodellista luonnetta, mutta jokainenhan näkee painajaisia ja jo lapsellekin sanotaan, ettei niistä kannata välittää... Muutaman vuoden takaiset kommentit uudesta oikeudenmukaisuuden ja rauhan maailmanjärjestyksestä jätettiin pois lausunnoista - ne olivatkin osa jotain toisen ajan ja paikan projektia. Meille haluttiin uskotella, että Bosniaan ei kannata mennä - ja sitä kun tarpeeksi toistettiin, niin aloimme itsekin puhua "Bosnian painajaisesta".
Nyt kun tarkkailee, mitä Putin on sanonut viime aikoina, näyttäytyy itänaapurin retoriikka suorasukaisemmalta, mutta toiminta kierommalta, kun taas läntisten johtajien lausunnot hienosäädetymmiltä, mutta toiminta suorasukaisemmalta - mutta yhtä aikaa päättämättömämmältä.

Limnellin ajatuksiin viitaten ajattelisin, että on syytä olla valppaana joka ilmansuuntaan informaatiosodankäyntiä koskien. Ei sillä, etteikö olisi selvää, mistä suunnasta "vihollinen" tulee, vaan siten, että osaamme kriittisesti arvioida omien johtajiemmekin lausuntoja. Niinkuin Myrskyhiiri tuossa esittikin...
 
Tästä länsimaisesta, kenties hienovaraisemmasta propagandasta mainitsisin uudelleen Riikka Kuusiston tutkimuksen Framing the Wars in the Gulf and in Bosnia: The Rhetorical Definitions of the Western Power Leaders. Se, mitä länsimaisten suurvaltojen johtajat toistavat lausunnoissaan uutisissa ilta toisen jälkeen, uppoaa kuulijoihin. Vaikkemme pitäisi lausuntoja suorana totuutena, vaikuttavat toistetut teemat.
Kyseisessä tutkimuksessa kuvataan USAn, brittien ja Ranskan ulkopoliittisten päätoimijoiden retoriikkaa. "Meille", länsimaiselle yleisölle toistettiin Kuwaitin miehityksen jälkeen, että Persianlahden tilanne vaati nopeaa väliintuloa, että kyseessä oli "oikeutettu sota" ja tavoitteena "uusi maailmanjärjestys" ja hoettiin metaforina tarinaa pimeyden voimia vastaan taistelevista sankareista, sodasta pelinä, jossa "odotetaan seuraavaa siirtoa" tai "on näytetty kortit", sodasta hyvänä bisnessijoituksena tai "terveenä, jalona kilpana". Kun aggressiivinen väliintulo saatiin metaforien kautta näyttämään melko turvalliselta "huviretkeltä" jne. alkoivat lausunnot ollakin itseään toteuttavia ennusteita.
Bosniassa taas läntiset suurvaltajohtajat puhuivat tilanteesta "suona", jonne ei kannattaisi lähteä maastoa tuntemattoman rämpimään petollisiin olosuhteisiin, tai luonnonkatastrofina, jonka voimille ei yksinkertaisesti voi mitään ja jollaisessa heikkojen naisten, lasten ja vanhusten "osa on jäädä tilanteelle alisteisiksi kärsijöiksi". Painajaismetafora taas painotti Bosnian kauhujen epätodellista luonnetta, mutta jokainenhan näkee painajaisia ja jo lapsellekin sanotaan, ettei niistä kannata välittää... Muutaman vuoden takaiset kommentit uudesta oikeudenmukaisuuden ja rauhan maailmanjärjestyksestä jätettiin pois lausunnoista - ne olivatkin osa jotain toisen ajan ja paikan projektia. Meille haluttiin uskotella, että Bosniaan ei kannata mennä - ja sitä kun tarpeeksi toistettiin, niin aloimme itsekin puhua "Bosnian painajaisesta".
Nyt kun tarkkailee, mitä Putin on sanonut viime aikoina, näyttäytyy itänaapurin retoriikka suorasukaisemmalta, mutta toiminta kierommalta, kun taas läntisten johtajien lausunnot hienosäädetymmiltä, mutta toiminta suorasukaisemmalta - mutta yhtä aikaa päättämättömämmältä.

Limnellin ajatuksiin viitaten ajattelisin, että on syytä olla valppaana joka ilmansuuntaan informaatiosodankäyntiä koskien. Ei sillä, etteikö olisi selvää, mistä suunnasta "vihollinen" tulee, vaan siten, että osaamme kriittisesti arvioida omien johtajiemmekin lausuntoja. Niinkuin Myrskyhiiri tuossa esittikin...

Kuusiston tutkimus johti ideansa George Lakoffin Perian lahden sodan metaforatutkimuksesta. Johtajien retoriikka myy tiettyjä metaforia, joiden kautta nähdään asiat, jos ei jakseta ajatella itse. Se ei ole kybersotaa, vaan johdattelevia mainoksia siinä kuin meidänkin poliitikkojemme sloganit "uskottava puolustus" jne.

Perianlahden sodan alla trolliarmeijat eivät hyökänneet Washingtonista vääntämään mustaa valkoiseksi edes yleisönosastoissa. YK teki päätöksen sotatoimista, myös Suomi äänesti puolesta.

Selkeitä vaikuttamispiirteitä Suomeen nyt:

Lännestä tuettua vaikuttamista nyt ovat esim. Illarionovin kommentit "Suomi on Putinin tavoitteena" eli "NATOon äkkiä tai hukka perii". Venäjä taas trollaa omaa agendaansa lännen invaasiosta Ukrainaan, jota vastaan puolustaudutaan oikeutetusti hyökkäämällä ja on saatu kotimaisetkin marginaalit täysin unohtamaan, että Ukraina on itsenäinen suvereeni valtio.
 
Komentaja ottaa kantaa:

Tärkeintä on olla epäselvä

Tilanteen epämääräisyydellä on tarkoitus vaikeuttaa päätöksentekoa. Erityisen tärkeässä roolissa on vaihtoehtoisen informaation syytäminen julkisuuteen.

- Tärkeintä on, että tilanne saadaan näyttämään mahdollisimman epäselvältä, jolloin kohteen päätöksentekijöistä syntyy kyseenalainen ja epävakaa vaikutelma.


Hmm. ovatka omat poliitikkomme ottaneet mallia?



http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288738105562.html
Puolustusvoimien komentaja: Itä-Ukraina on malliesimerkki hybridisodasta - näin se etenee

Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg 210. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Ritarihuoneella Helsingissä.
Mikko Stig
Julkaistu: 15.9.2014 10:52
Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg sanoo kriisitilanteiden muuttuneen entistä epämääräisemmiksi ja yllättävämmiksi.

Lindberg puhui aamulla valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa. Puolustusvoimien mukaan Suomen puolustusvoimien toimintaympäristö on muutoksessa, eikä Suomi pysty juurikaan vastaamaan tähän muutokseen.

- Muutosnopeus, ennakoimattomuus sekä epävarmuus vaikuttavat siihen, että eriasteiset yllätykset ovat mahdollisia. Kriisitilanteet ovat muuttuneet entistä epämääräisemmiksi, ilman selkeää alkua tai loppua. Sotiakaan ei varsinaisesti julisteta, ne alkavat ja loppuvat ”omia aikojaan", Lindberg puhui.

- Tälle ajalle on ominaista rauhan, kriisin ja sodan rajojen sulautuminen eräänlaiseksi harmaan epävakauden alueeksi. Raja perinteisen ja epätavanomaisen sodankäynnin välillä hämärtyy – tai paremminkin ne sekoittuvat uudella tavalla toisiinsa, sodankäynnin uusia elementtejä hyödyntäen. Juuri tästä nykysodankäynnissä, jota nyt myös hybridisodaksi kutsutaan, on kyse.

Lindbergin mukaan Itä-Ukrainan tapahtumat on ajankohtainen esimerkki hybridisodasta. Se etenee Lindbergin mukaan seuraavasti:
  • Hybridisodan valmisteluvaiheessa kohdealueelle luodaan mahdollisimman paljon epävakautta. Keinovalikoima on suurelta osin ei-sotilaallinen. Painopiste on monipuolisessa informaatiosodankäynnissä, jonka ulottuvuuksia ovat mediavaikuttaminen ja psykologiset operaatiot myös sosiaalista mediaa hyödyntäen.
  • Edelleen, talouteen liittyvät kiristystoimet ja sotilaallisen uhan kasvattaminen rajojen lähellä syventävät epävarmuutta. Valmisteluun voi liittyä myös yhteiskunnan elintärkeään infrastruktuuriin kohdistuvaa tuholaistoimintaa ja tietoverkko-operaatioita.
  • Tavoitteena on kyseenalaistaa näkyvästi kohteen poliittisen johdon toimintakyky, aiheuttaa yleistä epävarmuutta ja heikentää väestön puolustustahtoa.
  • Varsinaisessa toimintavaiheessa hybridisodassa yhdistetään sodankäynnin erilaisia elementtejä toisiinsa. Periaatteena on se, että asevoimaa käytettäisiin mahdollisimman vähän. Päätavoitteena on aikaansaada tilanne, jossa hyökkääjä voi mahdollisimman väkivallattomasti ottaa haltuunsa kohteen tai sen osan.
  • Keinovalikoimaan kuuluvat erikoisjoukkojen käyttö, manipuloidut kansanliikkeet, materiaalituki, aseellisten yhteenottojen synnyttäminen ja tarvittaessa sotilaallisen voiman käyttö, kohteen luonteesta riippuen. Massiivinen asevoiman käyttö toimii jatkuvana pelotteena.
Tärkeintä on olla epäselvä

Tilanteen epämääräisyydellä on tarkoitus vaikeuttaa päätöksentekoa. Erityisen tärkeässä roolissa on vaihtoehtoisen informaation syytäminen julkisuuteen.

- Tärkeintä on, että tilanne saadaan näyttämään mahdollisimman epäselvältä, jolloin kohteen päätöksentekijöistä syntyy kyseenalainen ja epävakaa vaikutelma.

Simo Holopainen
 
Yllättävän moni vanhoista kontaktipinnoista on Kokoomuksesta, mutta se voi olla kotiryssäilyä ja puolueen hovikelpoiseksi tekemistä - sehän oli veteen piirretty viiva. Erkin toimet eivät ehkä kestä läpivalaisua. Jaakko Laakso on sitten jo legenda.

Suomi oli KGB:n käpälässä.


Mitrohin listakaan ei tuonut selvyyttä siihen, kuka oli "Timo".

"Timohan" on tiettävästi kaikkein korkeimmalle askelmalle päässyt KGB:n agentti suomalaisessa yhteiskunnassa ikinä.
 
Johtajien retoriikka myy tiettyjä metaforia, joiden kautta nähdään asiat, jos ei jakseta ajatella itse. Se ei ole kybersotaa, vaan johdattelevia mainoksia --
Tämä olikin se ajatukseni ydin: informaatiovaikuttaminen on läsnä koko ajan. Se voi olla osa cybersotaa tai olla itsenäinen piirre, riippuu tilanteesta ja näkökulmasta. Uudelleen toistan, että omienkin johtajiemme viestejä voi tarkastella niiden piiloviestejä etsien. On sitten kyse "mainostamisesta" tai propagandasta.
Holstin Taming the Sovereigns teoksessa kuvataan tätä yleistä sodankäynnin muutosta mielenkiintoisesti: mitä enemmän olemme luoneet normeja ja sääntöjä sotaa ajatellen, sen enemmän niitä nyt rikotaan. Tämä cybersotakin on osa laajempaa muutosta, jossa siviilien ja sotilaiden sekä valtiotoimijoiden ja ideologisten yms. ryhmien ero on hämärtynyt. Teknologian kehityksestä on tullut yksi hämärtävä tekijä, joka lisää siviilien roolia sodassa. Teknologiasta Holsti heittää ilmaan erikoisen ajatuksen, että hiljalleen älykkäät ammukset, lennokit jne. palauttaisivat "humaanimman" sodankäynnin muotoja, jossa siviilit jätettäisiin rauhaa ja sääntöjä taas noudatettaisiin. Hankala uskoa.

Ei loppuun asti hiottua ajatuksenvirtaa, valitan.
 
"eikä Suomi pysty juurikaan vastaamaan tähän muutokseen"....paljastaa Lindberg.

TEkis mieli sanoa, että mitä se wanha baikalin horisko onkaan tässä männä vuosina kaakattanut kyllästymiseen saakka. Jätän sen sanomatta, vaikka sanonkin.

Yli 20 vuotta pantiin lähes kankkulan kaivoon. Pysyttiin tiukasti 2.ms:n syvissä poteroissa, kaksi kypärää päällekkäin, laiskoteltiin syvän rauhan tilassa ja vatvottiin. Tässä sitä nyt möllötetään. "ei pysty vastaamaan muutokseen"....muutokseen, jonka silmänalat luotiin jo -80-luvulla.

Tämä on niitä hetkiä, kun tekisi mieli vetää koko viestisaldonsa ikuisuuteen bittiavaruuteen.
 
Back
Top