Pääkirjoitus 05.06.2012:
Ilmapuolustukseen tarvitaan yhteistyötä
Tiistai 5.6.2012 klo 02.57
Yleinen asevelvollisuus pysyy ainoana keinona puolustaa koko Suomea.
Sauli Niinistö otti eilen ensi kerran ylipäällikkönä vastaan lippujuhlaparaatin.
Puolustusvoimien eilinen lippujuhlapäivä oli poikkeuksellinen. Sitä juhlittiin vaihteeksi Helsingissä, joka sai tasan 200 vuotta sitten pääkaupungin arvon. Sauli Niinistö otti ensimmäisen kerran ylipäällikkönä vastaan juhlaparaatin.
Marsalkka Mannerheimin syntymäpäivän nimeämisestä lippujuhlapäiväksi on tasan 70 vuotta. Toukokuun 16. päivästä luopuminen symboloi vuoden 1918 haavojen umpeutumista.
Perinteitä vaaliessaan sotaväki vetää joskus mutkia suoriksi. Eräät joukko-osastot ovat laskeneet perinteensä 1600-luvulta, vaikka välissä on ollut vuosikymmenien taukoja. 200-vuotisuuttaan juhliva Kaartin Jääkärirykmenttikin oli lakkautettuna sortovuosina.
Niinistökin yksinkertaisti väittäessään, että 1917 Suomella "oli institutionaalinen perusta itsenäisille puolustusvoimille". Todellisuudessa kansalaissotaan ajauduttiin paljossa siksi, ettei maassa ollut omaa sotaväkeä eikä oikein poliisiakaan.
Suomen oma sotaväki oli lakkautettu jo 1901. Venäjällä palvelleet upseerit antoivat toki johtajia Suomen laillisen hallituksen joukoille. Tärkeimmän perustan tarjosivat silti Saksaan lähteneet jääkärit. Ilman heitä Suomi olisi voinut joutua 1922 perustetun Neuvostoliiton osavaltioksi.
Niinistön puheen ydin oli puolustusvoimien uudistuksen tukeminen. Muuta ei ylipäälliköltä voi odottaakaan. Kannattaa silti varoa "hiljaa rivissä"-henkeä. Salaillen valmistellusta uudistuksesta on keskusteltava.
Ylipäällikkö naulasi puolustusstrategian yleiseen asevelvollisuuteen. Ilman sitä ei laajaa maata voikaan puolustaa - eikä Suomella ole sellaista puskuria kuin Ruotsilla. Aluepuolustuksessa ei pitäisi vähätellä perinteisiä aseita - niiden tehoa testataan valitettavasti päivittäin eri puolilla maailmaa. Miksi on tuhottu rynnäkkökiväärejä, panssareita tai it-aseita? Eihän varastorasva paljon maksa. Miinahölmöily on omassa sarjassaan.
Niinistö korosti aiheellisesti niin nykyaikaista aseistusta kuin kansainvälistä, etenkin pohjoismaista yhteistyötä. Nämä näkökulmat sulautuvat yhteen, kun Horneteille etsitään seuraajaa. Onko Suomella silloin enää varaa ikiomaan, mitenkään merkittävään ilma-aseeseen? Olisiko parempi sopia työnjaosta Ruotsin - tai peräti Naton kanssa? Maapuolustuksen Suomi joutuu joka tapauksessa hoitamaan itse. Ilma- ja osin meripuolustuksessa voisi sen sijaan nojata merkittävästi muihin.