Lottien jättämä aukko tulisi täyttää maanpuolustustyössä

Taitolaji

Ylipäällikkö
BAN
Jokainen suomalainen sukupuoleen katsomatta on perustuslain mukaan velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen ja siinä avustamiseen, mutta kuten näilläkin sivuilla on useaan kertaan todettu, kokonaismaanpuolustuksen tarpeet on lähes sivuutettu maanpuolustuskeskustelussamme. Sotilaat ovat siviiliyhteiskuntamme puolustamista varten, ei päinvastoin ja myös naisten panosta tarvittaisiin.



http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1415942939954

Lottien jättämä aukko tulisi täyttää maanpuolustustyössä
Pääkirjoitus 15.11.2014 1:59
Kaisa-Maria Peltokorpi
1415942935473


  • Vieraskynä-palstalla julkaistaan asiantuntijakirjoituksia. Noin 4 300 merkin mittaisia tekstejä voi tarjota osoitteeseen [email protected]. Toimitus editoi julkaistavat artikkelit.
    Naisten maanpuolustustyö on Suomessa keskeneräistä, heikkoa ja hajanaista.

    Harvoin tullaan ajatelleeksi, miten merkittävät ja pitkäaikaiset seuraukset Neuvostoliiton jatkosodan rauhanehdoissa vaatimalla Lotta Svärd -järjestön lakkauttamisella on ollut. Järjestön lakkauttaminen syksyllä 1944, 70 vuotta sitten, katkaisi laajamittaisen naisten maanpuolustusperinteen Suomessa.

    Vuonna 1921 perustettu Lotta Svärd oli jo ennen talvi- ja jatkosotaa tärkeä naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö, joka toimi tiiviissä yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa ja koulutti naisia kriisiajan tarpeisiin.

    Mitä lottaperinteestä on jäljellä? 1990-luvulla Neuvostoliiton hajottua perustetut Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) ja siihen kuuluva Naisten valmiusliitto ovat tärkeimmät vapaaehtoisen maanpuolustus- ja turvallisuuskoulutuksen järjestäjät Suomessa. Lotta Svärdiin verrattuna Naisten valmiusliiton toiminta on vähän tunnettua ja sirpaleista. Liitto koostuu kymmenestä järjestöstä, esimerkiksi Sotilaskotilitosta, Marttaliitosta ja Suomen Lottaperinneliitosta.


    Naapurimaissamme 1920-luvulla käynnistetty lottatoiminta jatkuu edelleen: Ruotsissa Lottakårenissa ja Norjassa Lotteförbundissa. Virossa Neuvostoliiton painostuksesta lakkautettu Naiskodukaitse perustettiin uudelleen vuonna 1990.

    Jokainen suomalainen sukupuoleen katsomatta on perustuslain mukaan velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen ja siinä avustamiseen. Mutta kuinka moni nainen tietää kriisiajan velvollisuutensa? Asevelvollisuus, niin ase- kuin siviilipalveluskin, valmentaa miehiä maanpuolustukselliseen ja kriisiajan vastuuseen sekä lisää turvallisuus- ja puolustuspoliittista tietämystä. Toisin on naisten laita.

    Mitä maanpuolustusvelvollisuus käytännössä tarkoittaa naisten kohdalla? Yhteiskunnallista äitiyttä? Kriisin iskiessä voi olla liian myöhäistä valmentaa ja organisoida naisia kriisiajan tarpeisiin ja tehtäviin.

    Asepalvelusta tulisi kehittää kansalaispalveluksen suuntaan. Asepalveluksen käy nyt 38 prosenttia ja siviilipalveluksen noin seitsemän prosenttia vuosittaisesta ikäluokasta. Noin 55 prosenttia vuosittaisesta ikäluokasta jää siis hyödyntämättä maanpuolustuksellisesti.

    Puolustusvoimat voisi tarjota tehtäviä laajasti kriisiajan tarpeisiin. Palvelus voitaisiin esimerkiksi jakaa aseelliseen ja aseettomaan linjaan.

    Aseellinen linja olisi perinteistä aseellista maanpuolustusta ja kattaisi myös turvallisuus-, palo- ja pelastustoiminnot. Aseeton linja taas olisi yhteiskuntapalvelusta, joka vastaisi julkisen sektorin, terveydenhuollon, koulutuksen, huollon ja infrastruktuurin tarpeisiin. Myös nykyinen siviilipalvelus voitaisiin sisällyttää yhteiskuntapalvelukseen.

    Malli korvaisi esityksen pidennetystä oppivelvollisuudesta ja samalla ehkäisisi syrjäytymistä ja valmentaisi nuoria nykyistä mallia paremmin työelämän tarpeisiin.

    Asepalveluksen laajentamisen naisia koskevaksi kansalaisvelvollisuudeksi on nostanut esiin myös puolustusministeriön tilaama Risto Siilasmaan selvitysryhmä. Ryhmä on tehnyt asevelvollisuutta koskevia parannusehdotuksia, joita Puolustusvoimat pyrkii toteuttamaan.

    Naisten osallistumisessa maanpuolustukseen ja kansainväliseen kriisinhallintaan on kyse strategisesta tekijästä. Naisten maanpuolustustyö on kuitenkin Suomessa keskeneräistä ja heikkoa. Olemme Pohjolan ja Baltian maita jäljessä naisten vapaaehtoisessa ja sotilaallisessa maanpuolustustyössä.

    Norjassa on jo tehty päätös siirtymisestä molempia sukupuolia koskevaan asevelvollisuuteen, ja Tanskassa naiset osallistuvat kutsuntoihin. Pohjolan ja Baltian maissa naisten määrä sotilastehtävissä on prosentuaalisesti Suomea suurempi.

    Armeijaan hakeutui tänä vuonna kuitenkin ennätysmäärä naisia. Tämä oli osittain Puolustusvoimien Pirkanmaalla toteuttaman, naisille suunnatun rekrytointikampanjan ansiota. Kokeilu osoitti, että halukkuutta ja tilausta naisten maanpuolustustyön vahvistamiselle ja tiedotukselle on oletettua enemmän.

    Järjestön porvarillisesta suojeluskuntataustasta huolimatta lottiin liittyi sotavuosina paljon myös työväenluokkaisia naisia. Harva lotta piti itseään poliittisena toimijana. Lottien jättämä aukko tulisi täyttää naisten nykyistä laajemmalla osallistumisella maanpuolustustyöhön.

    Kaisa-Maria Peltokorpi
    Kirjoittaja on kasvatustieteen tohtori, reserviupseeri ja Elisabeth Rehn – Bank of Ideas -ajatushautomon perustajajäsen. Hän on väitellyt lottien selviytymisestä sodassa.
 
Mikä aukko?

Karkeasti lotat jakaantuivat
- Lääkintälottiin, jotka vastaavat lähinnä sairaala-apulaisia tai apuhoitajia. Vastaavalla järjestelylle on nykyään vaikea nähdä tilausta osin jo siksi, että terveydenhoitoalalla on niin paljon työvelvollista väestöä, joilla on ammattikoulutus. Aikanaan lääkintälottien minimikoulutus oli 6 kk ja mitenköhän paljon nykyään olisi halukkaita edes sitoutumaan tuohon koulutukseen, koska intin voi käydä samassa ajassa.
- Muonituslottiin. Tehtävänkuvaus tai toimialue on vähän epäselvä, mutta kaipa noita voisi käyttää sotavankileirin muonituksessa tai omissa esikunnissa. Mutta edelleen: ammattikoulutetut työvelvolliset?
- Ilmavalvontalottiin. Kuuluu historiaan, koska aisti-ilmavalvontaa ei juurikaan kouluteta edes asevelvollisille.
- Viestilottiin. Vaatii nykypäivänä jo vähän enemmänkin osaamista kuin puhelinkeskuksen käsittelyn. Ylipäätään viestitoiminta voidaan nähdä sellaiseksi toiminnaksi, jota varten tulee olla koulutetut ja sijoitetut asevelvolliset eikä vapaaehtoiset siviilit.

Edelleen kysyn: mikä aukko?
 
Sentraalisantrojen aikakausi on ohi niin siviilissä kuin puolustuslaitoksessakin. Siviilissä viimeiset käsivälitteiset puhelinkeskuksen automatisoitiin niinkin myöhään kuin 80-luvulla eli aivan kännykkäajan kynnyksellä. Miten lie sotavaltion puhelinjärjestelmissä?
 
Kun 50-luvulla alettiin sodan jälkeen tehdä uusia liikekannallepanosuunnitelmia, niin suunnitelmissa oli 450 000 miehen lisäksi mobilisoida 48 000 naista. Prikaatin organisaatiossa oli naisille 50 sijoituspaikkaa. Tässä vaiheessahan Lotta-järjestö oli historiaa, vaikka osaaminen varmasti olikin tallella nuorimmilla naisikäluokilla. Missähän vaiheessa naiset poistuivat organisaatioista? Ehkä naisten osallistumattomuus maanpuolustukseen on suurten ikäluokkien mukanaan tuoma anomalia.
 
Sentraalisantrojen aikakausi on ohi niin siviilissä kuin puolustuslaitoksessakin. Siviilissä viimeiset käsivälitteiset puhelinkeskuksen automatisoitiin niinkin myöhään kuin 80-luvulla eli aivan kännykkäajan kynnyksellä. Miten lie sotavaltion puhelinjärjestelmissä?

Vieläkö keskusosakeskus kummittelee komppaniatasolla? Sitä oltiin kuulema jo vuosituhannen vaihteessa poistamassa, mutta se todettiin ylivertaiseksi taistelunkestävyydeltään.
 
Vieläkö keskusosakeskus kummittelee komppaniatasolla? Sitä oltiin kuulema jo vuosituhannen vaihteessa poistamassa, mutta se todettiin ylivertaiseksi taistelunkestävyydeltään.
Ei sitä mihinkään kannata poistaa...sillä on pari pientä etua... ;)
 
Sentraalisantrojen aikakausi on ohi niin siviilissä kuin puolustuslaitoksessakin. Siviilissä viimeiset käsivälitteiset puhelinkeskuksen automatisoitiin niinkin myöhään kuin 80-luvulla eli aivan kännykkäajan kynnyksellä. Miten lie sotavaltion puhelinjärjestelmissä?

Hyvä kysymys. Viestijärjestelmä M/80 perustuu hyvin pitkälti kaapeliyhteyksiin ja ainakin siinä osana on puhelinkeskukset. Vielä ei-niin-kovin-kauan-sitten puhelinkeskus oli osa käytettävää materiaalia ainakin VEHissä. Paikallisjoukoilla, esimerkiksi Helsingissä, tuo lienee edelleen merkittävässä osassa, koska kaapeliyhteydet ovat häirinnälle immuuneja ja voidaan käyttää hyväksi myös valmista puhelinverkkoa sen lisäksi, että vedetään kaapelit viestikeskusjoukkueelle ja sitten sieltä yhdistetään mihin nyt puhelu halutaankaan.
 
Kun 50-luvulla alettiin sodan jälkeen tehdä uusia liikekannallepanosuunnitelmia, niin suunnitelmissa oli 450 000 miehen lisäksi mobilisoida 48 000 naista. Prikaatin organisaatiossa oli naisille 50 sijoituspaikkaa. Tässä vaiheessahan Lotta-järjestö oli historiaa, vaikka osaaminen varmasti olikin tallella nuorimmilla naisikäluokilla. Missähän vaiheessa naiset poistuivat organisaatioista? Ehkä naisten osallistumattomuus maanpuolustukseen on suurten ikäluokkien mukanaan tuoma anomalia.
Eivät ole kaikki poistuneet. Nykyään ovat sijoitettua PV:n siviilihenkilökuntaa.
 
Hyvä kysymys. Viestijärjestelmä M/80 perustuu hyvin pitkälti kaapeliyhteyksiin
Kaapeliyhteyksillä on vahvaa rooli myös Viestijärjestelmä M18:stä...huhut parikaapelin kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja!
 
Kaapeliyhteyksillä on vahvaa rooli myös Viestijärjestelmä M18:stä...huhut parikaapelin kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja!

Onhan siinä hyviä ja helvetin hyviä puolia sen huonon puolen lisäksi, että se on hidas rakentaa. Toisaalta minulle tuli vähän yllätyksenä SANLAn poistuminen. Vai onko se edes oikeasti poistunut? SANLAkin on ihan näppärä laite kaapeliyhteyttä käyttäen, vaikka sitä onkin totuttu suureksi osaksi käyttämään radion kautta. Radioja on helpompi häiritä, kaapeliyhteyttä ei voi häiritä vaan se pitää särkeä, jotta se ei toimi.
 
Onhan siinä hyviä ja helvetin hyviä puolia sen huonon puolen lisäksi, että se on hidas rakentaa. Toisaalta minulle tuli vähän yllätyksenä SANLAn poistuminen. Vai onko se edes oikeasti poistunut? SANLAkin on ihan näppärä laite kaapeliyhteyttä käyttäen, vaikka sitä onkin totuttu suureksi osaksi käyttämään radion kautta. Radioja on helpompi häiritä, kaapeliyhteyttä ei voi häiritä vaan se pitää särkeä, jotta se ei toimi.
SANLAa ei toistaiseksi kouluteta varusmiehille. KH:ssa ne joukot jolle se kuuluu käyttää sitä.
SANLAn haaste on ylläpito. Kun uuden koordinaattijärjestelmän takia juuriohjelmistoa piti päivittää piti insinöörien ensin selvittää nollasta SANLAn koodauskieli, koska SANLA on koodattu koodauskielellä joka on hävinnyt jo sukupuuttoon eikä osaajia enää mistään löytynyt...aikansa kutakin....
Edit: ...niin ja kyllähän sitä MATI päätelaitettakin voi käyttää niiden kaapeleiden kautta...
 
Mikä aukko?

Karkeasti lotat jakaantuivat
- Lääkintälottiin, jotka vastaavat lähinnä sairaala-apulaisia tai apuhoitajia. Vastaavalla järjestelylle on nykyään vaikea nähdä tilausta osin jo siksi, että terveydenhoitoalalla on niin paljon työvelvollista väestöä, joilla on ammattikoulutus. Aikanaan lääkintälottien minimikoulutus oli 6 kk ja mitenköhän paljon nykyään olisi halukkaita edes sitoutumaan tuohon koulutukseen, koska intin voi käydä samassa ajassa.
- Muonituslottiin. Tehtävänkuvaus tai toimialue on vähän epäselvä, mutta kaipa noita voisi käyttää sotavankileirin muonituksessa tai omissa esikunnissa. Mutta edelleen: ammattikoulutetut työvelvolliset?
- Ilmavalvontalottiin. Kuuluu historiaan, koska aisti-ilmavalvontaa ei juurikaan kouluteta edes asevelvollisille.
- Viestilottiin. Vaatii nykypäivänä jo vähän enemmänkin osaamista kuin puhelinkeskuksen käsittelyn. Ylipäätään viestitoiminta voidaan nähdä sellaiseksi toiminnaksi, jota varten tulee olla koulutetut ja sijoitetut asevelvolliset eikä vapaaehtoiset siviilit.

Edelleen kysyn: mikä aukko?
Ammattikoulutettujen työvelvollisten/vapaaehtoisten suhteen olisi hyvä että yhteistyö ja organisointi onnistuu mahdollisimman kivuttomasti vaikka homma olisikin muuten hanskassa.
Aisti-ilmavalvonta on oma erikoisalueensa johon edelleen koulutetaan asevelvollisia ja näkisin tämän sotilaallisena toimintana johon aseistamattomia siviilejä ei pitäisi laittaa.
Logistiikka ja kirjanpito on yksi mihin lottia edelleen tarvittaisiin varsinkin kun Atk-järjestelmät ryhtyvät prakaamaan kuormituksen, vahinkojen ja hyökkäysten seurauksena.
Tai esimerkiksi ruumiiden pesemiseen ei tarvita kummoista koulutusta.
 
Mikä aukko?

Karkeasti lotat jakaantuivat
- Lääkintälottiin, jotka vastaavat lähinnä sairaala-apulaisia tai apuhoitajia. Vastaavalla järjestelylle on nykyään vaikea nähdä tilausta osin jo siksi, että terveydenhoitoalalla on niin paljon työvelvollista väestöä, joilla on ammattikoulutus. Aikanaan lääkintälottien minimikoulutus oli 6 kk ja mitenköhän paljon nykyään olisi halukkaita edes sitoutumaan tuohon koulutukseen, koska intin voi käydä samassa ajassa.
- Muonituslottiin. Tehtävänkuvaus tai toimialue on vähän epäselvä, mutta kaipa noita voisi käyttää sotavankileirin muonituksessa tai omissa esikunnissa. Mutta edelleen: ammattikoulutetut työvelvolliset?
- Ilmavalvontalottiin. Kuuluu historiaan, koska aisti-ilmavalvontaa ei juurikaan kouluteta edes asevelvollisille.
- Viestilottiin. Vaatii nykypäivänä jo vähän enemmänkin osaamista kuin puhelinkeskuksen käsittelyn. Ylipäätään viestitoiminta voidaan nähdä sellaiseksi toiminnaksi, jota varten tulee olla koulutetut ja sijoitetut asevelvolliset eikä vapaaehtoiset siviilit.

Edelleen kysyn: mikä aukko?
Listasta puuttuu merkittävä ryhmä eli kanslialotat. Joskus olivat nimikkeellä kanslia-ja viestilotat. Toimivat nimensä mukaisesti eri toimistojen ja esikuntien toimistotehtävissä. Melkeinpä mihin tahansa tehtävään ottaisin kyllä siihen koulutetun ja motivoituneen vapaaehtoisen työvelvollisen sijaan.
 
Onhan siinä hyviä ja helvetin hyviä puolia sen huonon puolen lisäksi, että se on hidas rakentaa. Toisaalta minulle tuli vähän yllätyksenä SANLAn poistuminen. Vai onko se edes oikeasti poistunut? SANLAkin on ihan näppärä laite kaapeliyhteyttä käyttäen, vaikka sitä onkin totuttu suureksi osaksi käyttämään radion kautta. Radioja on helpompi häiritä, kaapeliyhteyttä ei voi häiritä vaan se pitää särkeä, jotta se ei toimi.

Nythän kaapeliyhteyksillä on aikaisempaa paremmat selviytymismahdollisuudet, jos älyammusten myötä tykistötulen volyymi taitelukentällä laskee. Maailmansodissahan ongelmana oli puolustajan kaapeliyhteyksien tuhoutuminen massiivisissa tykistövalmisteluissa. Toki mikään muukaan (viesti)välineistö ei tahtonut säilyä ehjänä teräsmyrskyssä.
Haja-asutusalueiden valokaapeliyhteyksien lisääntyminen auttanee myös maanpuolustusta. Lisäksi nykyisellä konekalustolla kaapelia saa haudattua maahan valmisteluvaiheessa löntystelynopeudella.
 
Edit: ...niin ja kyllähän sitä MATI päätelaitettakin voi käyttää niiden kaapeleiden kautta...

Tuolle vain pitäisi saada jossain koulutus… Eipä sillä, "patahattuna" on valitettavan tuttua, että meillä mennään vähän vanhemmalla kamalla kuin muut olipa kyse sitten henkilökohtaisista aseista, vaunuista tai viestivälineistä. Minulla ei ole ainakaan SA-joukkueessa (ja todennäköisesti ei kenellekään SA komppanian res. jv-johtajalle) yhdellekään reserviläiselle koulutettu kertausharjoituksessa tai varusmiehenä edes LV-141 radiota, vaan mentiin ihan varman päälle antiikkisella LV-190 ja LV-110 kalustolla.

Jos LV-141 on jostain jollekin tuttu, niin syy on VEH tai MPK. MATI järjestelmälle oli kyllä jyvitetty yksi AU Kiloon, mutta eipä tuollaista ukkoa tai laitetta ikinä kukaan nähnyt. Sen muistan, että sen piti liittyä päällikön tilannekuvaan. Ehkä niiden hankinta oli silloin vielä vähän vaiheessa... Tai ehkä niitäkin jemmattiin jossain luolassa, niinkuin kaikkea muutakin, mitä PORPR ja KARPR joukoilla kyllä oli...

Tai esimerkiksi ruumiiden pesemiseen ei tarvita kummoista koulutusta.

Ei, mutta muuta soveltuvuutta kylläkin.
 
Tuolle vain pitäisi saada jossain koulutus… Eipä sillä, "patahattuna" on valitettavan tuttua, että meillä mennään vähän vanhemmalla kamalla kuin muut olipa kyse sitten henkilökohtaisista aseista, vaunuista tai viestivälineistä. Minulla ei ole ainakaan SA-joukkueessa (ja todennäköisesti ei kenellekään SA komppanian res. jv-johtajalle) yhdellekään reserviläiselle koulutettu kertausharjoituksessa tai varusmiehenä edes LV-141 radiota, vaan mentiin ihan varman päälle antiikkisella LV-190 ja LV-110 kalustolla.

Jos LV-141 on jostain jollekin tuttu, niin syy on VEH tai MPK. MATI järjestelmälle oli kyllä jyvitetty yksi AU Kiloon, mutta eipä tuollaista ukkoa tai laitetta ikinä kukaan nähnyt. Sen muistan, että sen piti liittyä päällikön tilannekuvaan. Ehkä niiden hankinta oli silloin vielä vähän vaiheessa... Tai ehkä niitäkin jemmattiin jossain luolassa, niinkuin kaikkea muutakin, mitä PORPR ja KARPR joukoilla kyllä oli...

No lyhyesti menemättä yksityiskohtiin. Joukot pyritään kouluttamaan sillä kalustolla jota sille kuuluu SA-varustukseen. LV-141 on digitaalinen hyppelevä taajuinen radio jota käytetään yhdessä LV-241 ja LV-341/342 digitaalinen hyppelevä taajuisten radioiden kanssa. Valmiusprikaateille hankittiin aikanaan hankkeissa kun ne luotiin digitaalinen hyppelevä taajuinen radiokalusto. MEKTSTOS:lle tai MTTSTOS:lle näitä ei hankittu. Ne siis koulutettiin analogisilla radoilla kuten silloiset PKARPR:n tuottamat JPR m91:n joukotkin. Eli ei niitä kaikkia varsinaisesti jemmattu luolissa vaan jaettiin niille joukoille käyttöön jotka niitä tarvitsivat.

Niin ja se sinun aikanen MATI-AU liittyi silloiseen järjestelmään...nykyään järjestelmä on ihan eri ja MATI-päätelaitteet kuluu jo joukkuetasolle niillä joukoilla joille ne hankkeilla hankitaan. Tulevaisuudessa MATI-päätelaite tulee jokaiselle ryhmänjohtajallekin. En nyt mene tähän tarkemmin.

Uskon että jos ja kun MEKTSTOS:t selviävät 2020 luvulle nekin tullaan hiljalleen varustamaan digitaalisilla radiolla kunahan nyt päästään kesken olevasta alueellisten joukkojen varustamisesta ja rahat voidaan siirtää operatiivisten joukkojen varustamiseen. Tosi asia on tällä hetkellä se että moni uudistetun taistelutavan mukainen alueellinen joukko on koulutettu ja varustettu modernimmalla viestikalustolla ja esim. pimeätoimintavarustuksella kun suurin osa operatiivisista!
 
No lyhyesti menemättä yksityiskohtiin. Joukot pyritään kouluttamaan sillä kalustolla jota sille kuuluu SA-varustukseen. LV-141 on digitaalinen hyppelevä taajuinen radio jota käytetään yhdessä LV-241 ja LV-341/342 digitaalinen hyppelevä taajuisten radioiden kanssa. Valmiusprikaateille hankittiin aikanaan hankkeissa kun ne luotiin digitaalinen hyppelevä taajuinen radiokalusto. MEKTSTOS:lle tai MTTSTOS:lle näitä ei hankittu. Ne siis koulutettiin analogisilla radoilla kuten silloiset PKARPR:n tuottamat JPR m91:n joukotkin. Eli ei niitä kaikkia varsinaisesti jemmattu luolissa vaan jaettiin niille joukoille käyttöön jotka niitä tarvitsivat.

Niin ja se sinun aikanen MATI-AU liittyi silloiseen järjestelmään...nykyään järjestelmä on ihan eri ja MATI-päätelaitteet kuluu jo joukkuetasolle niillä joukoilla joille ne hankkeilla hankitaan. Tulevaisuudessa MATI-päätelaite tulee jokaiselle ryhmänjohtajallekin. En nyt mene tähän tarkemmin.

Uskon että jos ja kun MEKTSTOS:t selviävät 2020 luvulle nekin tullaan hiljalleen varustamaan digitaalisilla radiolla kunahan nyt päästään kesken olevasta alueellisten joukkojen varustamisesta ja rahat voidaan siirtää operatiivisten joukkojen varustamiseen. Tosi asia on tällä hetkellä se että moni uudistetun taistelutavan mukainen alueellinen joukko on koulutettu ja varustettu modernimmalla viestikalustolla ja esim. pimeätoimintavarustuksella kun suurin osa operatiivisista!

Ja minä kun tulin kurkkaamaan tänne, että jos olisi hauskannäköisiä lottia täällä keskustelussa...
 
No lyhyesti menemättä yksityiskohtiin. Joukot pyritään kouluttamaan sillä kalustolla jota sille kuuluu SA-varustukseen.

Eli ne 30 vuotta sitten hankitut radiot ihan oikeasti ovat sitten jossain Ilveskallion luolassa odottamassa pillin vihellystä... Voihan vittu!

Uskon että jos ja kun MEKTSTOS:t selviävät 2020 luvulle nekin tullaan hiljalleen varustamaan digitaalisilla radiolla kunahan nyt päästään kesken olevasta alueellisten joukkojen varustamisesta ja rahat voidaan siirtää operatiivisten joukkojen varustamiseen. Tosi asia on tällä hetkellä se että moni uudistetun taistelutavan mukainen alueellinen joukko on koulutettu ja varustettu modernimmalla viestikalustolla ja esim. pimeätoimintavarustuksella kun suurin osa operatiivisista!

Juu, henkilökohtainen aseistuskin asetti tiettyjä rajoitteita pimeätoimintavälineiden käyttöön, koska meitillä ei ollut ainoatakaan sellaista asetta, johon VV2000 olisi saanut kiinni. Siis sen ainoan, joka ryhmälle (ryhmänjohtajalle) oli jyvitetty. Nyt tilanne on kaiketi parempi, kun RK62 on laaja-alaisesti alettu poraamaan RK62 VV malliin.

Onneksi oli valopistoolit...
 
Back
Top