Lumiluolan käyttökokemuksia ja - mittauksia

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja baikal
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
No riippuu. Puuterilunta joutuu polkemaan ja tukemaankin. AUK:in aikana me tehtiin sellainen keväällä jolloin päivisin oli jo plussaa ja meillä riitti että syyti lunta kinokseen ja taidettiin sitä vähän polkeakin. Siltikin aika iso homma. En muista tarkalleen kauanko meni, useampi tunti, mutta eipä tuossa kiirettä pidelty. Lumilapioitakin oli saatavilla vissiin joka toiselle miehelle. AU:t teki jonkin 5 hengen lumivuoren, se oli jo kauhean kokoinen ja lunta oli kaivettu aika isolta alueelta. Oviaukkokin oli kuin Molokin kita.

Rinteeseen jos tuon tekee niin pääsee aika vähällä jos vaan on se puoli jonne lumi on kinostunut.

Periaate on se että makuutaso on oviaukkoa ylempänä. Näin lämmin pysyy sisällä (sisälämpö noin +-0 astetta). Kattoon pieni reikä, selviytymisoppaat suosittaa myöskin kynttilän käyttämistä indikaattorina hapen riittävyydestä. En muista oliko meillä. No, käytännön esimerkkinä meidän lumiluolan yksi asukas alkoi kärsiä ahtaanpaikankammosta keskellä yötä, ei muuta kuin lapiot käteen ja makuutasoa alentamaan, eli kylmä pääsi makuutasolle... Ja kun vaatteet oli valmiiksi plussakeleissä tehdyn kaivamisurakan päätteeksi kohtuu kosteat niin voin sanoa että tuli KYLMÄ.

Voihan tuo tehdä oviaukon tukimmallakin, esim repulla. Ei tarvitse kaivaa sitä makuutasoa välttämättä. En tiedä onko yhtä lämmin kuin makuutason kanssa ja onko hapen riittävyys kysymysmerkki.
 
Upps. Nyt on lunta niin lahjakkaasti, että tuossa parin viikon kuluttua värkkään jotain nukkuluolaa. Nyt on tarkoitus tehdä sellainen pelkkis yhden miehen kelvollinen survival-kopero. Onko hyviä ideoita?
 
Nukkumista tarkoitan. Lämpötähystykseltä per taivas se ei suojaa. Nukkumasuoja ei saa
sulaa eli sen on pysyttävä pakkasen puolella. Lämpötähystykseltä suojautuminen on
käsitykseni mukaan vähän kuin kerrospukeutuminen: useampi kerros tekee poikaa.
Erittäin lyhyesti näin. Hyvö että päässyt perehtymään kyseiseen laitteeseen, tärkeää.
 
Moro. Tuohon jäsen @Ikarus USMC-malliin sanallinen kuvaus, vaikka yksi kuva puhuu enemmän kuin sata salamaa. Teksti lainaus PartioWikistä.

"Lumikuopan voi tehdä monella eri tavalla. Perusideana on, että maahan kaivetaan tai poljetaan vähintään 80 cm syvä kuoppa, jonka leveys ja pituus riippuu yöpyjien koosta ja määrästä. Yhden hengen lumikuoppa voi olla esim. 80 x 200 x 100 cm. Kuopan voi kaivaa pohjalta leveämmäksi, jolloin katosta saa helpommin tukevan. Kuopan kattopalkeiksi laitetaan sukset ja sauvat tai riukuja, jos niitä on käytettävissä. Kattopalkit peitetään pressulla, havuilla tms. tai pelkillä lumilohkareilla ja päälle kasataan irtolunta. Sisäänkäynti ja tuuletus jätetään avoimeksi toisesta päädystä. Suuaukkoon voi laittaa esim. rinkan oveksi. Kulkuaukko laitetaan mahdollisimman alas, jotta lämpö pysyisi kuopassa."

Tuohon vielä lisäyksenä, kaivettu lumi kannattaa tietysti nostella kuopan reunuksille korotukseksi. Katon paksuus ainakin 30cm.
Olen kerran yöpynyt ko. tapaisessa kötistyksessä. No, nopea tehdä, mutta on siellä aika kylmä kun tuohon ei helposti saa tuota ilmalukkoa kulkuaukkoon. On siis todella vain hätämajoite.
 
Asian vierestä: kangaslaavu on kahta pykälää parempi majoite sydäntalvella kun sen + kankaan eteen laitettavanan tulisijan (se nyt painuu luonnostaan) kaivaa syvään hankeen ja mättää lopuksi lunta laavun sivuille. Tämä ei tietenkään sotilaskäyttöön sovellu kuin paleltumiskuoleman uhatessa mutta erästellessä laavun ja "lumilinnan" yhdistelmä toimii kivasti kun lämmin pysyy hangen alapuolella paremmin tallessa.
 
Upps. Nyt on lunta niin lahjakkaasti, että tuossa parin viikon kuluttua värkkään jotain nukkuluolaa. Nyt on tarkoitus tehdä sellainen pelkkis yhden miehen kelvollinen survival-kopero. Onko hyviä ideoita?

On.

Jos testailette ja/tai kuvailette, niin koittakaa samalla että miten saisitte helpoimmalla aikaan valemaaleja jotka antavat riittävän samantyyppisen lämpöjäljen.

Jokin standardi lämmönlähde - vaikka jokin vuorokauden putkeen palava kynttilä, sille sopiva pesä tarpeeksi ohuella katolla...

Olisi kiva jos tositilanteessa olisi valmis valemaaliresepti ja naapuri tuhlaisi kallista kamaa kynttiläjahtiin.
 
On.

Jos testailette ja/tai kuvailette, niin koittakaa samalla että miten saisitte helpoimmalla aikaan valemaaleja jotka antavat riittävän samantyyppisen lämpöjäljen.

Jokin standardi lämmönlähde - vaikka jokin vuorokauden putkeen palava kynttilä, sille sopiva pesä tarpeeksi ohuella katolla...

Olisi kiva jos tositilanteessa olisi valmis valemaaliresepti ja naapuri tuhlaisi kallista kamaa kynttiläjahtiin.

Periaatteessa mikä tahansa luonnosta poikkeava lämmönlähde lämpökamerassa on sellainen että mahdollinen tulija joutuu sen ottamaan huomioon. Tässä kohtaa kalaparven oppeja tosiaan voisi hyvinkin hyödyntää ja kyllästää pitkäkestoisilla hautakynttilämaaleilla + jätesäkkiviritelmin maaleilla tarkkailijan sensorin. Hyvää ajattelua @Pihatonttu !
 
Periaatteessa mikä tahansa luonnosta poikkeava lämmönlähde lämpökamerassa on sellainen että mahdollinen tulija joutuu sen ottamaan huomioon. Tässä kohtaa kalaparven oppeja tosiaan voisi hyvinkin hyödyntää ja kyllästää pitkäkestoisilla hautakynttilämaaleilla + jätesäkkiviritelmin maaleilla tarkkailijan sensorin. Hyvää ajattelua @Pihatonttu !

Kiitos kehuista.

Jos ohuesta pellistä tekisi kevyesti "pulkkamuotoillun" kappaleen (voi olla ellipsi, pulkkamainen, ympyrä...) siten, että niiitä on helppo sekä pinota että vetää perässä, niin yksi hiihtävä jäbä voisi kuljeskella ympäriinsä valemaalituotannossa ja olla todella, todella tuottoisa.

Sopiva paikka. Lumeen polkemalla kynttilälle sopiva kuoppa. Sen pohjalle kynttilän pystyssä pitävä levyke. Siihen kynttilä ja kynttilään tuli. Peltiplätkä päälle. Lunta peltiplätkälle. Valemaali on valmis. Sinne ja sieltä pois johtaa latu. Eteenpäin.

Veikkaisin että yksi tyyppi tekisi helposti 1 - 2 tuollaista valemaalia tunnissa hiihtomatkat mukaan laskettuna. Päivän aikana niitä voisi syntyä ehkä 12 - 20.

Jos valemaaliin pistetään uusi kynttilä keskimäärin joka 3-7 päivä, niin yksi erähenkinen, luonnossa liikkumisesta nauttiva taistelu-, maakunta- ja paikallisjoukkoihin kuulumaton tyyppi pykää kuukauden mittaan kasaan todella tolkuttoman ison valemaaliverkoston latuineen sun muineen.

Jos isolla alueella liikkuu vaikka 5 tervaskantoa valemaalituotannossa ja jokainen omalla tavallaan, omaan tahtiinsa, niin alkaa käydä aika vaikeaksi analysoida kohteita latujen, rytmin tms. mukaan.

Joku idioottivarma tunnistinhan niillä tervaskannoilla ja valemaaleilla pitäisi olla niin ettei niitä luultaisi epäilyttäviksi hyypiöiksi.

Ja ajatusta skaalaamalla voi sitten pohtia samaa esim. auto-, moottorikelkka- tms. perusteisen toiminnan suhteen.
 
Persianlahden sota vol 1:ssä satelliittitiedustelua hämättiin sytyttämällä tynnyreitä = sen lämpöjälki infrapunassa muistutti ohjuksen laukaisua ja analysoijat joutui ottamaan seurantaan. Olettaisin digitaalisen signaalin käsittelyn olevan nykyisellään niin paljon kehittyneempää että tuollaiseen vaikutukseen ei päästä mutta kaikki informaatio mitä vihollisen järjestelmään saadaan kuormittamaan vie huomiota sen päätehtävästä. Sitä on mahdotonta sanoa onko nykypäivänä jo teknologinen kehitys ajanut tuon ohitse mutta jos vaihtoehtona olisi odottaa naapurin asekuormaa niskaansa vs koittaa tehdä asialle jotain, itselle ainakin valinta olisi helppo. :) End OT, ollaan jo hemmetin kaukana aiheesta lumiluolan käyttökokemukset :D
 
Upps. Nyt on lunta niin lahjakkaasti, että tuossa parin viikon kuluttua värkkään jotain nukkuluolaa. Nyt on tarkoitus tehdä sellainen pelkkis yhden miehen kelvollinen survival-kopero. Onko hyviä ideoita?

Mika Kalakosken Ulkoilijan talviturvallisuus ja lumimajoitteet (112 sivua) on kai suomenkielinen klassikko aiheesta. Olen joskus lukenut, Partiowikin selostukset mahdollisesti otettu tuosta. En löytänyt myyntikappaletta mistään, kirjastoissa sitä kuitenkin on, kaukolaina, jos läheltä ei löydy. Todennäköisesti tämä sama Mika Kalakoski on parhaillaan Etelämantereella johtamassa Ilmatieteenlaitoksen retkikuntaa.

http://monihaku.kirjastot.fi/fi/

CIMG6769.JPG
 
KR:ssa oli harjoituksena lumiluolassa nukkuminen kasarmin pihalla. Ei ollut omalla kohalla vaan rj:na valvoin, että naperot saa nukutuksi (pysyvät hengissä). Meillä käskettiin laittaa suksisauva ilmareikään, jotta se pysyy varmasti auki. En muista montako ukkoa oli per lumiluola. Yksi oli kuitenkin kipinässä vahtimassa kynttilää.
 
Meille opetettiin että taso jolla nukutaan on ylempänä kuin kulkuaukko ja suuaukkoa ei tukita, tämä jotta happea ja typpeä painavampi hiilidioksidi pääsee valumaan pois.
 
Back
Top