Luonto

Takapihalla oli lentokyvytön harakanpoika kolme päivää. Lajitoverit sitä ruokkivat ja pitivät rähinää ja telkkusivat. Näytti se vahvistuvan koko ajan ja toivottavasti pääsi lentoon. Minusta se oli sympaattinen olento.

Huomasin, että koirani reagoi siihen samalla lailla kuin minäkin, nuuhki ja katseli vaan. Joku kävijä kysyi, miksen tapa harakanpoikaa, rietasta lintua? Minä vastasin, että se on minun muodostamalla turvavyöhykkeellä ja nauttii siis suojelua.

Kyy lienee ainoa otus, joka ei nauti suojelua tällä tontilla.
 
baikal kirjoitti:
Takapihalla oli lentokyvytön harakanpoika kolme päivää. Lajitoverit sitä ruokkivat ja pitivät rähinää ja telkkusivat. Näytti se vahvistuvan koko ajan ja toivottavasti pääsi lentoon. Minusta se oli sympaattinen olento.

Huomasin, että koirani reagoi siihen samalla lailla kuin minäkin, nuuhki ja katseli vaan. Joku kävijä kysyi, miksen tapa harakanpoikaa, rietasta lintua? Minä vastasin, että se on minun muodostamalla turvavyöhykkeellä ja nauttii siis suojelua.

Kyy lienee ainoa otus, joka ei nauti suojelua tällä tontilla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Meidän koira katseli vasta rätkän poikasta pää kallellaan, ei tehnyt mitään sille. Varmaan arveli, että tuolla on isokin hätä siinä.
Onneksi omalle tontille ei käärmeitä eksy, niille kyllä tulee saman tien fiskarsin lapiolla pään lyhennys :mad:
 
Woodsman kirjoitti:
niin tuntui kuin olis ollut jo kotona, alko oleen tarpeeksi tasasta ja näki kunnolla ympärilleen
Klikkaa laajentaaksesi...

4cd5b53939bfbb9f5759cfd7bd2e3734.jpg
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Selkeästi muinaisia pyramideja. Koska uskalletaan tarkastella historiaa uudelta kantilta?
Klikkaa laajentaaksesi...

Muinainen kalevalakulttuurihan se siellä pilkistää kärhäkästi. On ollut pyramideja, lentokenttiä ja tuohivirsuja siinä rinnan. :cool:

Suomessa on hienoa luontoa koko maan pituudelta ja iän myötä sen arvo ylittää näköjään monet muut Arvot. Talousmetsäkin on irstaan näköinen vain 20 vuotta, noin suunnilleen. Sitten on vesakkoa, heinikkoa, taimikkoa, elämää kystä kyllin. Ja 20 vuotta on oikeesti -vain-, kun huristellaan tällä pallolla vähän hiton kovaa pitkin linnunrataa.

Suomalaisen luonnon monimuotoisuus on minusta SE. On tota aakeeta laakeeta, on järviä, jokia, puroja ja suota. Vesistöjen tila on jatkuvasti paranemaan päin pl. poikkeukset. Helkkarin iso peltokin on jees, erityisesti suojakaistoineen päivineen.

Minun ei tarvi miettiä, mikä elementti perheeni jälkeen on seuraava suosikkilistalla. Se on suomalainen luonto. Mutta ei sekään pysy pitämättä, on huolehdittava siitä, ettei möhlitä ahneuttaan ja hölmöyttään ja pilata -liikaa-. Liikaa, koska ihminen vääjäämättä lyö jälkensä aina. Neitseys on yliarvostettua, niin luonnonkin osalta. :cool:
 
baikal kirjoitti:
Muinainen kalevalakulttuurihan se siellä pilkistää kärhäkästi. On ollut pyramideja, lentokenttiä ja tuohivirsuja siinä rinnan. :cool:

Suomessa on hienoa luontoa koko maan pituudelta ja iän myötä sen arvo ylittää näköjään monet muut Arvot. Talousmetsäkin on irstaan näköinen vain 20 vuotta, noin suunnilleen. Sitten on vesakkoa, heinikkoa, taimikkoa, elämää kystä kyllin. Ja 20 vuotta on oikeesti -vain-, kun huristellaan tällä pallolla vähän hiton kovaa pitkin linnunrataa.

Suomalaisen luonnon monimuotoisuus on minusta SE. On tota aakeeta laakeeta, on järviä, jokia, puroja ja suota. Vesistöjen tila on jatkuvasti paranemaan päin pl. poikkeukset. Helkkarin iso peltokin on jees, erityisesti suojakaistoineen päivineen.

Minun ei tarvi miettiä, mikä elementti perheeni jälkeen on seuraava suosikkilistalla. Se on suomalainen luonto. Mutta ei sekään pysy pitämättä, on huolehdittava siitä, ettei möhlitä ahneuttaan ja hölmöyttään ja pilata -liikaa-. Liikaa, koska ihminen vääjäämättä lyö jälkensä aina. Neitseys on yliarvostettua, niin luonnonkin osalta. :cool:
Klikkaa laajentaaksesi...
En osaa itse sanoa kumpi on kauniimpi. Tenojoen maisemat vai Turun saaristo. Tosin juuri Itä-Suomen maisemat mulle vielä kokematta.
 
Olen puolueellinen järvimaiseman kannattaja liottuani lapsena Roineen ja Längelmäveden viileässä sylissä, mutta täällä Lapissa on sitä toisenlaista kauneutta. Huomenna vien pienemmät lapset ekaa kertaa Käsivarteen, katsotaan saako Saanan laelta hyviä kuvia.

Näillä helteillä on kyllä outoa olla pohjoisessa. Rovaniemi on kuin Malaga mutta kuumempi!
 
Poikkeuksellinen helleaalto aiheuttaa ongelmia luonnon eläimille. Itselläni on pihalla vesiastioita jossa oravat ja linnut pääsevät asioimaan. Vilske on miltei kovempaa kuin talvella lintulaudalla.
Ikävimpänä asiana on siilien kohtalo. Ne ovat täysin hävinneet. Onko teillä havaintoja siileistä?
 
Petokala...

1531907662137.png

Ja peukalo.

Laura Kelemen ja 9-vuotias sukulaispoika kelluskelivat puhallettavilla uimaleluilla helteisenä iltapäivänä Pohjanmaan Teerijärvellä heinäkuun alkupuolella 2018.

– Meloimme rauhallisesti käsillämme eteenpäin, Kelemen kertoo.

Kaksikko ennätti reilun matkan päähän rannasta, kun Kelemen tunsi yhtäkkiä kipua kädessään. Veden läpi kuulsi hauen pää ja vihertävä, täplikäs nahka.

Arviolta 40 cm:n pituinen kala oli napannut Kelemenin peukalon tyviniveltä myöten kitaansa.

– Ravistelin ja kiskoin kättäni. Hauki väänsi tiukasti vastaan ja roikkui kiinni peukalossani. Sain käteni irti vasta toisella ravistuksella. Järkyttävä kokemus, Kelemen kertaa tapahtunutta.

https://yle.fi/uutiset/3-10309055?origin=rss
Klikkaa laajentaaksesi...

Sama kokemus barracudan puremasta Intian-valtamerellä. Jäykkäkouristusrokotuksesta huolimatta räpylä turposi melkoisesti.
 
Paraisten Kalk Strand hotellin terassilla seurasin näytelmää. Kalatiira jahtasi pitkään kahta merikotkaa. Kokoero oli moninkertainen. Jos muuten haluatte tehdä aikamatkan 80 luvulle, niin kyseinen hotelli ravintolapalveluineen on oivallinen kohde.B4459192-8199-43F7-9334-C0997AE159D6.jpegFB2522D6-76BC-4A1E-909C-504199B685F2.jpeg
 
Tänään olin koiralenkillä aamulla. Yleensä vedän pienen kierroksen metsäpolulla mutta tänään jokin käski minua poikkeamaan läheisellä laiturilla. No suuntasin siitä sitten laiturille ja kyllä kannatti. Ihan rannassa hauki paistatteli ja liikutteli eviäänsä. Kirkkaassa vedessä auringonpaisteessa näkymä oli kuin kodin akvaariosta.
 
Eilen illansuussa istuskelin pihalla nauttimassa viimeisistä (?) lämpimistä tälle syksylle. Lähistöllä on metsän reunassa kelo, joka on ollut siinä niinkauan kuin muistan.
Ykskaks rupesi kuulumaan terävän oloista nakutusta ja hetken ihmettelyn jälkeen havaitsin jonkin sortin tikan kokeilevan kykyjään kelon kylkeen.
Koputtelun terävyydestä päättelin, että kelo tarjosi tikalle täyden vastuksen.

En muista aiemmin tikkaa täällä nähneeni...
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top