KARI PELTONEN
Alokas
Jatkoa:
1979 serkkuni oli jääkärijoukkueen johtajana Sotinpurolla järjestetyssä isossa kertausharjoituksessa. Reserviläisille oli jaettu maastopuku m62 + kerrasto + villapaita + mantteli + kumisaappaat + yksi pari sukkia. Harjoitus sattui aivan hirveiden pakkasten aikaan. Serkkuni kertoi, että sotiminen Sotinpurolla oli käytännössä pakkasessa hengissäsäilymisen kouluttamista, harjoittelua ja opiskelemista. Paleltumavammoja oli kaikesta huolimatta tullut aikamoinen määrä. Mutta, pahin oli paluumatka Sotinpurolta Kontiorantaan, lähes 150 km. Siihen aikaan jääkäripataljoonat liikkuivat siviilistä vuokrattujen maataloustraktoreiden peräkärryissä, siis avoimissa peräkärryissä. Serkkuni kertoi, että paluumarssia edeltävänä päivänä tuli käsky, että traktoreiden lavoille ei saa tehdä tulia - ja miehet todellakin aivan riittämättömissä vaatteissa =m62, siihen pakkaseen! Serkkuni oli antanut piupaut tulentekokiellolle, ja edellisenä päivänä käskenyt joukkueensa tekemään hiekkalavat peräkärrien keskelle, siis kamiinan alle. Sitten kaadattanut Metsähallituksen metsästä puita, joista oli tehty kartiokehikko puolijoukkuetelttojen tueksi, ja todella runsaasti havuja peräkärrin pohjalle, ja ison määrän polttopuita. Joukkue oli ilomielin huhkinut kun tiesivät huhkivansa omaksi hyödykseen. Serkku kertoi, että ennen marssia, joukoille jaettiin sanomalehtiä, ja niitä olisi pitänyt pakata sen m62 maastopuvun alle lisälämpöeristykseksi! Hänen joukkueensa levitteli sanomalehdet peräkärrien pohjalle lämmöneristeeksi. Marssiaamuna pakkanen oli ollut karvan verran alle -40 astetta. Serkun joukkue oli pystyttänyt puolijoukkueteltat peräkärriensä päälle, tehnyt kamiinoihin isot tulet, ja koko päivän kestänyt marssi oli mennyt ilman paleltumia serkun joukkueessa. Iso osa kertausharjoitusjoukosta oli uskonut annettua tulentekokieltoa, ja kärsineet paljaassa peräkärrissä - tai lämpimikseen juosseet traktorin perässä - mitenhän kävi sanomalehtitoppausten. Ja saaneet lukuisia paleltumavammoja. Serkun joukkueella oli ollut kohtuullisen lämmin marssi teltoissaan traktoriensa lavoilla, kamiinat punaisena, ei paleltumia, ja joukkue todella kiitollinen johtajalleen.
Seuraavana syksynä olin Kontiorannassa kertaamassa, ja meille painotettiin sitä, miten hyvä lämmöneriste sanomalehtipaperi on m62 maastopuvun alla. Minun uskoni sarkapuvun ja yleensäkin villan hyvyyteen sai vahvistusta.
Jatkuu...
1979 serkkuni oli jääkärijoukkueen johtajana Sotinpurolla järjestetyssä isossa kertausharjoituksessa. Reserviläisille oli jaettu maastopuku m62 + kerrasto + villapaita + mantteli + kumisaappaat + yksi pari sukkia. Harjoitus sattui aivan hirveiden pakkasten aikaan. Serkkuni kertoi, että sotiminen Sotinpurolla oli käytännössä pakkasessa hengissäsäilymisen kouluttamista, harjoittelua ja opiskelemista. Paleltumavammoja oli kaikesta huolimatta tullut aikamoinen määrä. Mutta, pahin oli paluumatka Sotinpurolta Kontiorantaan, lähes 150 km. Siihen aikaan jääkäripataljoonat liikkuivat siviilistä vuokrattujen maataloustraktoreiden peräkärryissä, siis avoimissa peräkärryissä. Serkkuni kertoi, että paluumarssia edeltävänä päivänä tuli käsky, että traktoreiden lavoille ei saa tehdä tulia - ja miehet todellakin aivan riittämättömissä vaatteissa =m62, siihen pakkaseen! Serkkuni oli antanut piupaut tulentekokiellolle, ja edellisenä päivänä käskenyt joukkueensa tekemään hiekkalavat peräkärrien keskelle, siis kamiinan alle. Sitten kaadattanut Metsähallituksen metsästä puita, joista oli tehty kartiokehikko puolijoukkuetelttojen tueksi, ja todella runsaasti havuja peräkärrin pohjalle, ja ison määrän polttopuita. Joukkue oli ilomielin huhkinut kun tiesivät huhkivansa omaksi hyödykseen. Serkku kertoi, että ennen marssia, joukoille jaettiin sanomalehtiä, ja niitä olisi pitänyt pakata sen m62 maastopuvun alle lisälämpöeristykseksi! Hänen joukkueensa levitteli sanomalehdet peräkärrien pohjalle lämmöneristeeksi. Marssiaamuna pakkanen oli ollut karvan verran alle -40 astetta. Serkun joukkue oli pystyttänyt puolijoukkueteltat peräkärriensä päälle, tehnyt kamiinoihin isot tulet, ja koko päivän kestänyt marssi oli mennyt ilman paleltumia serkun joukkueessa. Iso osa kertausharjoitusjoukosta oli uskonut annettua tulentekokieltoa, ja kärsineet paljaassa peräkärrissä - tai lämpimikseen juosseet traktorin perässä - mitenhän kävi sanomalehtitoppausten. Ja saaneet lukuisia paleltumavammoja. Serkun joukkueella oli ollut kohtuullisen lämmin marssi teltoissaan traktoriensa lavoilla, kamiinat punaisena, ei paleltumia, ja joukkue todella kiitollinen johtajalleen.
Seuraavana syksynä olin Kontiorannassa kertaamassa, ja meille painotettiin sitä, miten hyvä lämmöneriste sanomalehtipaperi on m62 maastopuvun alla. Minun uskoni sarkapuvun ja yleensäkin villan hyvyyteen sai vahvistusta.
Jatkuu...
Viimeksi muokattu: