Huomaatteko mitä ei kerrota?
Aftonbladet: Juutalaisvastaisuuden koetaan lisääntyneen Ruotsissa
Yli kolmannes ruotsalaisista kertoo kohdanneensa antisemitismiä arjessaan.
Useat poliitikot osallistuivat antisemitismin vastaiseen tapahtumaan Ruotsin pääkaupungissa Tukholmassa elokuussa 2014. (KUVA: P-O SÄNNÅS / AFTONBLADET)
Hanna Huhtamäki HS
Julkaistu: 19.8. 19:38
NOIN joka toinen ruotsalainen kokee antisemitismin eli juutalaisvastaisuuden lisääntyneen Ruotsissa viiden viime vuoden aikana, selviää Aftonbladet-lehden ja Inizio-tutkimuskeskuksen tekemästä tuoreesta
kyselystä. Yli kolmasosa kertoo kohdanneensa antisemitismiä arjessaan.
Kyselyn mukaan yli 70 prosenttia ruotsalaisista on huolissaan antisemitismistä, naiset miehiä useammin. Juutalaisvastaisuus herättää huolta suurkaupungeissa muuta maata enemmän. Verkkokyselyyn vastasi 1 001 ihmistä, ja se toteutettiin 21.–28. kesäkuuta.
RUOTSISSA on tapahtunut viime vuosina useampia antisemitistisiksi epäiltyjä välikohtauksia.
Joulukuussa 2017 noin kymmenen ihmisen naamioitunut joukko
hyökkäsi synagogaan Göteborgissa. Synagogaa ja sen lähistölle parkkeerattuja autoja kohti heitettiin useita polttopulloja. Rakennuksessa oli tuolloin sisällä noin 30 ihmistä.
Päivää ennen hyökkäystä Malmössä järjestettiin
mielenosoitus, joka sai kimmokkeensa Yhdysvaltain presidentin
Donald Trumpinpäätöksestä
tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi.
Mielenosoituksessa oli Ruotsin yleisradioyhtiön mukaan huudettu muun muassa, että ”haluamme vapautemme takaisin, ja ammumme juutalaiset”, Aftonbladet kertoo. Israel miehitti palestiinalaisenemmistöiset Länsirannan ja itäisen Jerusalemin vuonna 1967 kuuden päivän sodassa. Kansainvälinen yhteisö ei ole tunnustanut Itä-Jerusalemia osaksi Israelia.
Vuonna 2017 Uumajan juutalaisyhdistys ilmoitti
lopettavansa toimintansa saamiensa uhkausten vuoksi.
”PELKÄÄN, että joku vahingoittaa perhettäni”, 19-vuotias
Salomea Goseniussanoo Aftonbladetille.
Malmön ulkopuolella kasvanut Gosenius kertoo nykyään usein avoimesti olevansa juutalainen, mutta valinta ei ole ollut helppo. Goseniuksen pikkusisko pahoinpideltiin juutalaistaustansa vuoksi tämän ollessa 12-vuotias.
”Muutaman pojan joukko heilasi [näytti natsitervehdystä] hänelle jalkapallokentällä. Sitten he iskivät hänet katuun”, Gosenius kertoo.
AFTONBLADETIN kyselyssä selvitettiin myös sitä, kuinka hyvin ruotsalaiset kokevat olevansa perillä toisen maailmansodan aikana tapahtuneesta juutalaisten joukkotuhosta eli holokaustista. Noin puolet vastasi tuntevansa aiheen hyvin ja 40 prosenttia melko hyvin.
Historiantuntemuksessa on kuitenkin suuria eroja eri maiden välillä.
Yhdysvaltalaisen uutiskanavan CNN:n viime vuonna tekemän
selvityksen mukaan kolmannes eurooppalaisista sanoo tietävänsä holokaustista vain vähän tai ei lainkaan. Ranskassa 18–34-vuotiaista nuorista aikuisista joka viides
ilmoitti, ettei ole koskaan kuullutkaan holokaustista.
CNN:n selvityksessä myös pitkään juutalaisten elämää varjostaneet stereotypiat nostivat yhä päätään: Kolmasosa vastaajista epäili juutalaisten käyttävän holokaustia välineenä edistääkseen omia tavoitteitaan. Yli neljännes eurooppalaisista oli sitä mieltä, että juutalaisilla on liikaa vaikutusvaltaa liike-elämässä ja rahoitusalalla.
Yli kolmannes ruotsalaisista kertoo kohdanneensa antisemitismiä arjessaan.
www.hs.fi