Tulipa muuten mieleen kysymys mitä ehkä myös on käsitelty muissa ketjuissa, mutta mennyt minulta ohi...
Kiva saada foorumille uusia kasvoja. Uusien ihmisten mukana tulee yleensä uusia näkökulmia ja ajatuksia.
Nyt kun on ollut puhetta kodinturvajoukoista (vast), mikä niiden puolestapuhujilla oli ajatuksena niiden täyttämiseksi vapaaehtoisilla?
Olen siinä käsityksessä, että ainakaan kaikki MAAKit eivät ole täynnä tai niihin ei päästä jonotuslistan kautta. Jos näin on, mikä saisi reserviläiset aktiivisemmin mukaan kodinturvajoukkoihin?
Tarkoitukseni ei ole aiheuttaa pahaa henkeä tai mieltä puolesta/vastaan ajattelevista vaan kysyn ihan vilpittömästi kun en ole ymmärtänyt miksi jollekin yksilölle kodinturvajoukko kelpaisi, mutta MAAK ei.
Tähän kysymykseen olisi varmaankin paras vastaamaan sellainen henkilö joka noita kodinturvia kannattaa. Epäilen, että kannattajat hinkuavat sellaista matalan kynnyksen organisaatiota joka muistuttaa 1930-luvun lopun suomalaista suojeluskuntaa tai Ruotsin hemvernetiä 80-luvulla.
Maakuntajoukothan perustettiin alunperin ikäryhmälle 35-45 ja tarkoitus oli saada sellaisia reserviläisiä joilla olisi vielä kohtuullinen kunto mutta joiden "ykkösketjun" sijoitus on loppunut. Nykyisinhän esim. ikärajojen puolelta löytyy hyvinkin kirjavia käytäntöjä.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Maakuntajoukot tänään ja huomenna
Puolustusvoimathan muutti käytäntöjään ja paikallisjoukot palautettiin organisaatioon 2014. Tulevaisuudessa joukot koulutetaan vain yhteen tehtävään joten tuttua ja turvallista ketjua operatiiviset-, alueelliset- ja paikallisjoukot ei reserviläisille synny. Nyt siirtymävaiheessa paikallisjoukot joudutaan kokoamaan niistä reserviläisistä jotka ovat operatiivisiin joukkoihin koulutettu. Kertausharjoitusten vähäisyys on kuitenkin tehokkaasti estänyt alueellisten joukkojen kertauttamisen.
Maakuntajoukot aloittivat toimintansa vuonna 2008 ja niiden päätarkoitus oli sitouttaa ja tarjota sopivaa
puuhasteltavaa aktiiviressuille. Suurin osa "isäntäyksiköistä" ei nähnyt toimintaa tarpeellisena ja moni komppania koettiin riippakiveksi. Eli ei tarvitse ihmetellä sitä, että joissakin yksiköissä järjestettiin säännöllisesti vain kuntotestaus ja varustarkistus.
Puolustusvoimauudistus ja muutokset Suomen turvallisuusympäristössä ovat rajusti muuttaneet tilannetta. Puolustusvoimathan perustivat jälleen paikallisjoukot ja samalla huomattiin, että hetkonen meillähän on noi jotenkin koulutetut ja aliupseeri/upseeri ylijäämäiset maakuntakomppaniat.
Oma veikkaukseni on, että lähivuosina maakuntajoukkojen toiminta tulee rajusti muuttumaan kun komppanioiden "parhaimmistoa" johtajien osalta sijoitetaan paikallisjoukkojen muihin yksiköihin. Aivan varmaa on, että jos kriisi alkaa huomenna, niin huomattava osa nykyisistä maakuntakomppanioista hajoitetaan muihin paikallisjoukkoihin johtajiksi ja avaintehtäviin.
Tavallaan maakuntajoukot ovat samassa asemassa kuin suojeluskunnat 1930-luvun lopussa. Suojeluskuntalaiset harjoittelevat yhdessä ja heillä on oma henki. Kuten historiasta tiedämme aika harva suojeluskuntayksikkö palveli omana yksikkönään ja suojeluskuntalaisten tehtäväksi tuli toimia erikoistehtävissä, johtajina ja esitaistelijoina kenttäarmeijassa sekä kotirintamalla.
