Maanpuolustukorkeakoulu vai Maanpuolustuskoulu (AMK)?
- Viestiketjun aloittaja Creidiki
- Aloitus PVM
skärdis
Respected Leader
Palomiesten opinahjo on Pelastusopisto, eikä se ole amk vaan ammattikoulu. Palopäällystö opiskelee Pelastusopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteistyössä viritetyssä koulutuksesta ja he valmistuvat insinöörin amk-tutkintoon.
Poliisin ensimmäisen amk-tasoiset kurssit taitavat olla käynnissä, mutta yksikään amk-poliisi ei ole vielä valmistunut.
MPKK tarjoaa ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Ei kannata sotkea amk-tasoiseen sitä, koska amk-tasoa edustaa entinen Maanpuolustusopisto, joka nimensä mukaisesti oli opistotason (nyk. amk) sotilasoppilaitos. Sieltä valmistuneita kutsuttiin yleisesti opistoupseereiksi erotuksena kadettiupseereista.
Poliisin ensimmäisen amk-tasoiset kurssit taitavat olla käynnissä, mutta yksikään amk-poliisi ei ole vielä valmistunut.
MPKK tarjoaa ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Ei kannata sotkea amk-tasoiseen sitä, koska amk-tasoa edustaa entinen Maanpuolustusopisto, joka nimensä mukaisesti oli opistotason (nyk. amk) sotilasoppilaitos. Sieltä valmistuneita kutsuttiin yleisesti opistoupseereiksi erotuksena kadettiupseereista.
Viimeksi muokattu:
Mika Aalto käsitteli väitöskirjassaan myös MPKK:n asemaa tiedeyliopistona.
http://epub.lib.aalto.fi/fi/diss/?cmd=show&dissid=437
Aallon havainnot olivat sen suuntaisia, että MPKK:n opetus ei täytä tiedekorkeakouluille asetettuja vaatimuksia. Upseerit toki vertaavat itseään mielellään lääkäreihin, joilla on myös paljon käytännön harjoittelua koulutuksessaan. Ero on vain siinä, että lääkäriksi opiskelevat ovat keskiverto kadettia älykkäämpiä ja heillä on hyvät valmiudet oppia ja ymmärtää myös teoreettista opetusta. Huomattava osa kadeteista ei edes pääsisi opiskelemaan arvostettuihin tiedekorkeakouluihin.
Aalto jatkaa myöhemmin.
Monet puolustusvoimissa iloitsevat siitä, että varusmiesten osalta on päästy eroon "heikommasta aineksesta". Aallon väitöskirja on selvä osoitus, että sitä "heikompaa ainesta" on päässyt upseerikoulutukseen vähän turhan paljon.
Lopuksi Aalto antaa arvionsa MPKK:n tasosta korkeakouluna.
http://epub.lib.aalto.fi/fi/diss/?cmd=show&dissid=437
Aallon havainnot olivat sen suuntaisia, että MPKK:n opetus ei täytä tiedekorkeakouluille asetettuja vaatimuksia. Upseerit toki vertaavat itseään mielellään lääkäreihin, joilla on myös paljon käytännön harjoittelua koulutuksessaan. Ero on vain siinä, että lääkäriksi opiskelevat ovat keskiverto kadettia älykkäämpiä ja heillä on hyvät valmiudet oppia ja ymmärtää myös teoreettista opetusta. Huomattava osa kadeteista ei edes pääsisi opiskelemaan arvostettuihin tiedekorkeakouluihin.
Aalto jatkaa myöhemmin.
Monet puolustusvoimissa iloitsevat siitä, että varusmiesten osalta on päästy eroon "heikommasta aineksesta". Aallon väitöskirja on selvä osoitus, että sitä "heikompaa ainesta" on päässyt upseerikoulutukseen vähän turhan paljon.
Lopuksi Aalto antaa arvionsa MPKK:n tasosta korkeakouluna.
Viimeksi muokattu:
Creidiki
Ylipäällikkö
AMK muuten ei välttämättä ole tiedekorkeakoulua huonompi oppilaitos, mutta tiedekorkeakoulun tarkoitus on tehdä tutkimustta ja kouluttaa tutkijoita, siinä missä AMK kouluttaa soveltajia.
Kansainvälisesti ammattikorkeakoulun määritelmä on University of applied sciences tai joskun Institute of Technology. Molemmilla määritelmillä löytyy erittäin korkeatasoisia ja arvostettuja laitoksia.
Kansainvälisesti ammattikorkeakoulun määritelmä on University of applied sciences tai joskun Institute of Technology. Molemmilla määritelmillä löytyy erittäin korkeatasoisia ja arvostettuja laitoksia.
Laamanator
Eversti
Nyt kun yksi tohtorinhattu on MPKK:n opiskelija-ainesta käsittelevästä aihealueesta jo kultakutreille laskettu, niin voidaan todeta hedelmällistä savottaa olevan vielä runsaasti jäljellä. Tämä Aallon väitöstutkimus nimittäin avaisi varmasti vielä monta mielenkiintoista uutta tutkimusaihetta jo pelkästään kerättyjen tulosten taustatekijöiden tarkentamisen muodossa. Yksi nopeasti mieleen tuleva hyvä lähtökohta uudelle tutkimusasetelmalle voisi olla esimerkiksi kysymys: "miksi näin?". Kun "miksi"-kysymykseen on saatu kaivettua vastaus, niin riittävän luotettavasti selvitetyn kausaliteetin avulla voisi ainakin selvittää, mitä korjaavia toimenpiteitä mahdollisesti on asian eteen tehtävissä.
Mielestäni varsin huomionarvoista on myös, ettei tästä suuresta "ihan tavallisesta yliopistosta" ole nyt viimeisen kolmen vuoden aikana kukaan noussut esiin uudella tutkimuksella, jonka tavoitteena olisi Mika Aallon väitöstutkimuksen tulosten kyseenalaistaminen tai jopa kumoaminen. Väitöstilaisuuden aikaiseen huutokuoroon riitti kyllä pontevaa energiaa, joten sen perusteella sitä pitäisi riittää myös jatkotutkimusten tekemiseenkin.
MPKK:n asema nykyisessä muodossaan ns. "tiedekorkeakouluna" juontaa juurensa vuosituhannen vaihteeseen, jolloin muutoksen tarkoitus oli kohottaa oppilaitoksen profiilia houkuttelevammaksi ja päästä sen avulla paremmin kilpailemaan opiskelija-aineksesta oikeiden tiedekorkeakoulujen kanssa. Tämän järjestelyn perusteella kysymys on eräänlaisesta "yhdenyönihmeestä", jossa on nimenmuutoksen ja lakisääteinen asema säätämisen taikatempulla luotu uusi uljas korkeakoulu muiden korkeakoulujen joukkoon.
Aallon väitöstutkimuksen perusteella voitaneen todeta, ettei sinänsä ymmärrettävän vuosituhannen vaihteen aikaisen tavoitteen toteutuminen käytännössä ole mennyt ihan niin kuin siinä YLE-verovaroin tuotetussa ruotsin kielisessä askarteluohjelmassa eikä opiskelija-aines ole ainakaan parantunut. Siten väitöstutkimusta ei voida pitää pelkästään pahan mielen aiheuttajana, vaan se on osaltaan muutoksen auditointia ja vaikutusten arviointia.
AMK:n vertaaminen korkeakouluihin ei ole kovin mielekästä, koska ne ovat kaksi erilaista ja eri lähtökohdista toimivaa koulutusputkea. On myös tarpeettoman yksinkertaistettua väittää, että korkeakoulun ensisijainen tarkoitus olisi kouluttaa pelkästään tutkijoita, koska tutkijakoulutus on oma erillinen kokonaisuutensa kuin perustutkinnot (alempi ja ylempi kk). Tiedekorkeakoulun perustutkintoon tähtäävä opetus antaa koulutuksen osana jokaiselle perusteet tieteellisten tutkimusmenetelmien käyttöön ja soveltamiseen, minkä lisäksi ylivoimaisesti tärkeimpänä tekijänä koulutus kehittää erityisesti opiskelijan analyyttista ajattelua. Järjenkäyttö on monessa hommassa pelkkää plussaa.
Monella lukijalla herääkin nyt mielessä suuri kysymys, että mihin kukaan muu kuin tutkija voisi tarvita tieteellisiä tutkimusmenetelmiä, niiden soveltamista tai ylipääyään kykyä analyyttiseen ajatteluun? Siinäpä sitä onkin sitten miettimistä ehtoopuhteiksi.
Lontoonkielinen käsite "university of applied sciences" on kyllä aika naurettava ja välittää lähinnä mielikuvan, jossa AMK yrittää kiillottaa kilpeään ja houkutella opiskelijoita ympäri maailmaa olemalla "melkein yliopisto". Seuraava kysymys pohdittavaksi onkin se, että onko koko 90-luvun "AMK-uudistus" ollut onnistunut? Muuttuuko opistotason koulutus korkeakoulutasoiseksi vain nimeä muuttamalla ja lisäämällä tutkintovaatimuksiin pari lisäkurssia mallia "kirjastokortin käytön perusteet"? Näyttäähän se tietysti tilastoissa hienolta kun 70 % kansasta on saatu tuotettua korkeakoulututkinto - paitsi palkkaus- ja työttömyystilastoissa.
Mielestäni varsin huomionarvoista on myös, ettei tästä suuresta "ihan tavallisesta yliopistosta" ole nyt viimeisen kolmen vuoden aikana kukaan noussut esiin uudella tutkimuksella, jonka tavoitteena olisi Mika Aallon väitöstutkimuksen tulosten kyseenalaistaminen tai jopa kumoaminen. Väitöstilaisuuden aikaiseen huutokuoroon riitti kyllä pontevaa energiaa, joten sen perusteella sitä pitäisi riittää myös jatkotutkimusten tekemiseenkin.
MPKK:n asema nykyisessä muodossaan ns. "tiedekorkeakouluna" juontaa juurensa vuosituhannen vaihteeseen, jolloin muutoksen tarkoitus oli kohottaa oppilaitoksen profiilia houkuttelevammaksi ja päästä sen avulla paremmin kilpailemaan opiskelija-aineksesta oikeiden tiedekorkeakoulujen kanssa. Tämän järjestelyn perusteella kysymys on eräänlaisesta "yhdenyönihmeestä", jossa on nimenmuutoksen ja lakisääteinen asema säätämisen taikatempulla luotu uusi uljas korkeakoulu muiden korkeakoulujen joukkoon.
Aallon väitöstutkimuksen perusteella voitaneen todeta, ettei sinänsä ymmärrettävän vuosituhannen vaihteen aikaisen tavoitteen toteutuminen käytännössä ole mennyt ihan niin kuin siinä YLE-verovaroin tuotetussa ruotsin kielisessä askarteluohjelmassa eikä opiskelija-aines ole ainakaan parantunut. Siten väitöstutkimusta ei voida pitää pelkästään pahan mielen aiheuttajana, vaan se on osaltaan muutoksen auditointia ja vaikutusten arviointia.
AMK:n vertaaminen korkeakouluihin ei ole kovin mielekästä, koska ne ovat kaksi erilaista ja eri lähtökohdista toimivaa koulutusputkea. On myös tarpeettoman yksinkertaistettua väittää, että korkeakoulun ensisijainen tarkoitus olisi kouluttaa pelkästään tutkijoita, koska tutkijakoulutus on oma erillinen kokonaisuutensa kuin perustutkinnot (alempi ja ylempi kk). Tiedekorkeakoulun perustutkintoon tähtäävä opetus antaa koulutuksen osana jokaiselle perusteet tieteellisten tutkimusmenetelmien käyttöön ja soveltamiseen, minkä lisäksi ylivoimaisesti tärkeimpänä tekijänä koulutus kehittää erityisesti opiskelijan analyyttista ajattelua. Järjenkäyttö on monessa hommassa pelkkää plussaa.
Monella lukijalla herääkin nyt mielessä suuri kysymys, että mihin kukaan muu kuin tutkija voisi tarvita tieteellisiä tutkimusmenetelmiä, niiden soveltamista tai ylipääyään kykyä analyyttiseen ajatteluun? Siinäpä sitä onkin sitten miettimistä ehtoopuhteiksi.
Lontoonkielinen käsite "university of applied sciences" on kyllä aika naurettava ja välittää lähinnä mielikuvan, jossa AMK yrittää kiillottaa kilpeään ja houkutella opiskelijoita ympäri maailmaa olemalla "melkein yliopisto". Seuraava kysymys pohdittavaksi onkin se, että onko koko 90-luvun "AMK-uudistus" ollut onnistunut? Muuttuuko opistotason koulutus korkeakoulutasoiseksi vain nimeä muuttamalla ja lisäämällä tutkintovaatimuksiin pari lisäkurssia mallia "kirjastokortin käytön perusteet"? Näyttäähän se tietysti tilastoissa hienolta kun 70 % kansasta on saatu tuotettua korkeakoulututkinto - paitsi palkkaus- ja työttömyystilastoissa.
vehamala
Kenraali
Joo, ei tässä ole mitenkään AMK ja tiedeyliopisto opinahjoina vastakkain, kummallakin on oma tehtävänsä juurikin tuohon suuntaan kuin Creidiki kirjoitti.
Monessa kohtaa samaa mieltä kuin Laamanator edellä. Kyllä varmaankin tuo statuksen kohottaminen oli suurin tekijä silloin kun Kadettikoulusta väännettiin "yliopisto".
Nuo englanninkieliset termit AMK:lle ovat samaa sukujuurta. Tuo Creidikin "Institute of Technology" on minulle uusi, missäs päin AMK:ta noin kutsutaan ? (vrt. MIT)
Monessa kohtaa samaa mieltä kuin Laamanator edellä. Kyllä varmaankin tuo statuksen kohottaminen oli suurin tekijä silloin kun Kadettikoulusta väännettiin "yliopisto".
Nuo englanninkieliset termit AMK:lle ovat samaa sukujuurta. Tuo Creidikin "Institute of Technology" on minulle uusi, missäs päin AMK:ta noin kutsutaan ? (vrt. MIT)
Opistoupseerikoulutuksen lakkauttaminen oli virhe. Opistoupseerikoulutus olisi pitänyt muuttaa AMK- tasoiseksi ja kadettien koulutuksesta olisi pitänyt tehdä oikeasti yliopistotasoista. Aliupseereille sitten joku au-amis. Tällä kaavallahan se yleensä useimmilla aloilla menee. Ymmärrän toki että haluttiin eroon tilanteesta jossa oli luutnantti- kapteeni akselilla kahdella eri koulutustaustalla olevia henkilöitä joista toisella taustalla olevat eivät sitten kuitenkaan täyttäneet kelpoisuusvaatimuksia kaikkiin tehtäviin. Käsittääkseni esim. perusyksikön päällikkö ei voi olla opistoupseeri. Asia jota en ole koskaan ymmärtänyt muuta kuin kadettiupseerien urakierron näkökulmasta. Muuten en voi käsittää miksei yksikön kipparointi onnistuisi opistoupseerilta.
Creidiki
Ylipäällikkö
Esim Dublin Institute of technology tai Institute of Technology of Tralee. Polytechnic institute on käytössä myös. Suomessa AMK uudistus meni sinällään persiilleen että luotiin järjettömän raskas yliopistomainen hallinto, mutta ei investoitu opetukseen tekniikkaan tai opettakuntaan. Niinpä AMK: n insinööriköulituksessa näkee yhä kalvoja vuodelta 1982.
krd
Ylipäällikkö
Mielenkiintoista keskustelua. Sivuhuomiona, MPKK:ta ei muuten mainita yliopistolaissa (Tätä lakia sovelletaan yliopistoihin, jotka kuuluvat opetusministeriön toimialaan):
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090558
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090558
Creidiki
Ylipäällikkö
MPKK:sta on annettu oma laki 1121/2008 jossa sanotaan mm näin
Ainakaan Shanghain listalta MPKK:a ei löydy, tietääkö joku mistä arvioinnin tuloksia voisi löytää?
skärdis
Respected Leader
Johonkin lääkikseen tai oikikseen seuloutuu älykkäämpää väkeä jo siitäkin syystä, että rekryyttien määrä on huiman suuri. Kun heistä valitaan parhaat, on luonnollista, että aines on sangen laadukasta. Myös hakijoiden taso lienee ylipäätään korkea. Arvostus, perinteet, kunnianhimo ym. ovat tekijöitä, jotka saavat kyvykkäät nuorukaiset hakemaan em. opintoihin sukupolvi toisensa jälkeen. Tuosta porukasta hyvin harva hakee upseerin uralle. Lisäksi naiset ovat käytännössä hakukelpoisten ulkopuolella.
Jostain syystä kadettikoulu ei ole saavuttanut sellaista asemaa, vaikka nuo mainetekijät (arvostus, perinteet, kunnianhimo ym.) sopivat hyvinkin sotilasuralle. Ennen moni hienon siviiliuran tehnyt oli taustaltaan kadettiupseeri. Tietysti silloin oli ylipäätään vähemmän valinnanvaraa ja sotavaltio taisi jo silloinkin tarjosta ilmaisen ylöspidon myös opiskelijoilleen.
krd
Ylipäällikkö
Laki siis täällä, kiitos vinkistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20081121
Näyttää olevan erilaiset tehtävät kuin yliopistojen vastaavat.
Noista Shanghain listoista ja muista vastaavista rankingeista en osaa sanoa enkä löytänyt tietoa MPKK:n sijoituksesta, epäilen että ei ole edes arvioitu noilla kriteereillä, itsearviointi tuntuu olevan MPKK:n vallitseva lähestymistapa: http://www.puolustusvoimat.fi/porta...9nQSEh/?pcid=2f189c8042c98cf78f94af063879ce75
Opistoupseerikoulutuksen lakkauttamisen taustalla taisi olla pyrkimys muodostaa reserviä evp-henkilöstöstä tekemällä osasta kouluttajatehtäviä määräaikaisia. Vuosituhannen alussahan kokeiltiin myös vuoden mittaista reserviupseerin jatkotutkintoa, jolla sai halutessaan määräaikaisen pestin puolustusvoimista. Kokeilu päättyi kuitenkin lyhyeen, sillä Suomessa sotilasammatista kiinnostuneet haluavat sitoutua koko työuran ajaksi. Henkilöstörakennejärjestelyjen lopputuloksena muodostettu aliupseeristo kuitenkin on ja pysyy. Tuleehan kouluttajana vääpeli luutnanttia halvemmaksi.
Vääpeli
Respected Leader
Vääpeli halvempi kuin luutnantti.... jos ihan raakaa peruspalkkaa vertaillaan, kyllä. Mutta kun lisät,sh:t yms otetaan huomioon, niin yleensä vaativat majuri/everstiluutnantit rupee pääsemään ohi kokeneesta AU:sta.
Ja se katkeruus on aina hiertänyt jo muinaisista värvätty/sah ajoista alkaen...
Ja se katkeruus on aina hiertänyt jo muinaisista värvätty/sah ajoista alkaen...
vehamala
Kenraali
Heh, olisi varmasti ollut paras vaihtoehto...Yksi kaikille yhteinen Torjuntavoittoakatemia olisi ollut paikallaan.
Tämä oli mielenkiintoinen tapaus: http://ulkopolitist.fi/2013/11/08/mpkk-rahmallaan-vai-hiukan-ulalla/
"Vaikuttaisi siis vahvasti siltä, että kyvyttömyys formaaliin ajatteluun näyttäisi lisäksi olevan keskeinen syy upseerinuralle hakeutumiselle. Mahdollinen, ellei peräti todennäköinen selitys tähän voisi puolestaan olla, etteivät puutteelliset formaalin ajattelun valmiudet omaavat ihmiset edes halua hakeutua akateemiselle uralle, jonka seurauksena heidän hakeutumisensa vähemmän akateemiseksi mielletylle sotilasuralle on myös selvästi keskimääräistä suurempaa.993 Se, että tällaisia ihmisiä myös pääsee Maanpuolustuskorkeakoululle opiskelemaan, johtuu puolestaan hyvin pitkälle Kadettikoulun akateemiseksi oppilaitokseksi melkoisen erikoisesta rekrytointi- ja pääsykoejärjestelmästä, johon tutkimuksessa puolestaan paneudutaan jonkin ajan kuluttua melkoisen yksityiskohtaisestikin."
http://epub.lib.aalto.fi/pdf/diss/Aalto_DD_2012_029.pdf
"- Kadettien akateemiset valmiudet opiskeluun, opiskelumotivaatio ja kiinnostukset eivät aina riitä tiedeyliopiston tasoiseen opiskeluun."
http://epub.lib.aalto.fi/pdf/diss/Aalto_DD_2012_029.pdf
"- Kadettien akateemiset valmiudet opiskeluun, opiskelumotivaatio ja kiinnostukset eivät aina riitä tiedeyliopiston tasoiseen opiskeluun."
Viimeksi muokattu: