Maanpuolustukorkeakoulu vai Maanpuolustuskoulu (AMK)?

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
#1
Miksi MPKK on tiedeyliopisto vaikka sen antama koulutus on selkeästi ammattiin valmistavaa?

Palomiehet tuolevatt Pelastusopistosta (AMK)
Poliisit tulevat Poliisiammattikorkeakoulusta.

Eikö kadettiupseerien pitäisi valmistua Maanpuolustuskoulusta (AMK)?
 

skärdis

Ylipäällikkö
#2
Palomiesten opinahjo on Pelastusopisto, eikä se ole amk vaan ammattikoulu. Palopäällystö opiskelee Pelastusopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteistyössä viritetyssä koulutuksesta ja he valmistuvat insinöörin amk-tutkintoon.
Poliisin ensimmäisen amk-tasoiset kurssit taitavat olla käynnissä, mutta yksikään amk-poliisi ei ole vielä valmistunut.

MPKK tarjoaa ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Ei kannata sotkea amk-tasoiseen sitä, koska amk-tasoa edustaa entinen Maanpuolustusopisto, joka nimensä mukaisesti oli opistotason (nyk. amk) sotilasoppilaitos. Sieltä valmistuneita kutsuttiin yleisesti opistoupseereiksi erotuksena kadettiupseereista.
 
Viimeksi muokattu:
#3
Mika Aalto käsitteli väitöskirjassaan myös MPKK:n asemaa tiedeyliopistona.

http://epub.lib.aalto.fi/fi/diss/?cmd=show&dissid=437

Aallon havainnot olivat sen suuntaisia, että MPKK:n opetus ei täytä tiedekorkeakouluille asetettuja vaatimuksia. Upseerit toki vertaavat itseään mielellään lääkäreihin, joilla on myös paljon käytännön harjoittelua koulutuksessaan. Ero on vain siinä, että lääkäriksi opiskelevat ovat keskiverto kadettia älykkäämpiä ja heillä on hyvät valmiudet oppia ja ymmärtää myös teoreettista opetusta. Huomattava osa kadeteista ei edes pääsisi opiskelemaan arvostettuihin tiedekorkeakouluihin.

Huolestuttavaa Maanpuolustuskorkeakoulun osalta oli myös se, että reilun
kolmasosan (36,9 %) opiskelijoista ei heikon osaamistason perusteella olisi voinut
olettaa pärjäävän erityisen hyvin edes lukiotasoisessa opiskelussa.
Osaamattomien
ryhmää voidaan akateemisesta näkökulmasta asiaa katsoen, heidän motivaatiostaan
riippumatta, pitää opetuksellisesti erittäin ongelmallisena ryhmänä, koska heillä ei
yksinkertaisesti vain ole riittäviä valmiuksia Maanpuolustuskorkeakoulun
kaltaisessa tiedeyliopistossa opiskelemiseksi. Näin ollen heille annetun opetuksen
pitäisikin olla akateemista tasoa alhaisempaa, samoin kuin myös pedagogisten
menetelmien yliopistotasoa alemmilla tasoilla käytettäviksi tarkoitettuja.
Yliopistojen ei kuitenkaan pitäisi tältä osin toimia heikoimpien opiskelijoiden
ehdoilla vaan päinvastoin tällaisessakin tilanteessa keskittyä sellaisten
opiskelijoiden opettamiseen, joilla on jo yliopistoon tullessaan niin riittävät
valmiudet kuin motivaatiokin kyseisellä tasolla opiskelemiseksi.
Kaikkein pahinta
asian osalta onkin se, ettei heikoimpien opiskelijoiden ehdoilla annettu opetus
kohdennu pelkästään heihin itseensä vaan se, että opetusta kaiken tasoisille
opiskelijoille samanaikaisesti annettaessa (yliopistoille tyypilliset massaluennot)
eivät myöskään akateemiseen opiskeluun kykenevät opiskelijat saa yliopisto-
tasoista opetusta.
Tällöin hekään eivät saavuta opiskelupotentiaalinsa mukaista
osaamistasoa, minkä lisäksi he saattavat myös turhautua heikkojen opiskelijoiden
ehdoilla annetusta liian helposta opetuksesta. Itse asiassa juuri tämän tyyppisen
tilanteen olemassaoloon viittasi ainakin se, että osaamistasoltaan kaikkein
parhaimman opiskelijaryhmän motivaatiotaso oli tutkimuksen mukaan heikohko.
Aalto jatkaa myöhemmin.


Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijoiden formaalin ajattelun valmiudet

Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijoiden valmiuksia opiskella yliopisto-
tasoisessa oppilaitoksessa voidaan tarkastella myös opiskelijoiden formaalin
ajattelun valmiuksia tutkimalla. Kuten työssä aikaisemmin todettiin, kyseiset
valmiudet omaa suunnilleen yksi kolmasosa aikuisväestöstä. Mikäli lukiolaiset
puolestaan edustaisivat ikäluokkansa ehdotonta parhaimmistoa, korkeintaan 60
%:lla heistä voisi olla formaalin ajattelun osalta hyvät valmiudet yliopisto-
opinnoissa (hyvin) menestymiseksi. Samalla tavoin laskien pitäisi puolestaan
Maanpuolustuskorkeakoulun lukiolaisia enemmän valikoituneista opiskelijoista
noin 70 %:llaolla tältä osin hyvät valmiudet. Erikoista kuitenkin oli, että
Oppimaan oppiminen Maanpuolustuskorkeakoulussa
-tutkimuksen perusteella näinei kuitenkaan ollut. Sen mukaan Maanpuolustuskorkeakoulun maisteri-
opiskelijoistakin (kadettikurssit 87, 88 ja 89) formaaliin ajatteluun kykeneviä oli
vain yksi kolmasosa, eli heidän formaalin ajattelun valmiutensa olivat siis vain
keskivertoväestön tasoa
. Osuutta voidaan puolestaan pitää hämmästyttävän
alhaisena varsinkin siihen suhteutettuna, että Maanpuolustuskorkeakoulun testiin
osallistuneiden opiskelijoiden osalta kyse oli kuitenkin jo selkeän valikoituneesta
opiskelija-aineksesta.
Kyseisen tuloksen perusteella voidaankin tehdä perusteltu,
joskin erittäin epämieluisa ennakko-oletus, etteivät kadettien akateemiset
opiskeluvalmiudet todennäköisesti ole edes niin hyvät kuin mihin heidän jo
muutenkin varsin puutteelliset älykkyys- ja viisaustasonsa viittaavat.

Vaikuttaisi siis vahvasti siltä, että kyvyttömyys formaaliin ajatteluun näyttäisi
lisäksi olevan keskeinen syy upseerinuralle hakeutumiselle. Mahdollinen, ellei
peräti todennäköinen selitys tähän voisi puolestaan olla, etteivät puutteelliset
formaalin ajattelun valmiudet omaavat ihmiset edes halua hakeutua akateemiselle
uralle, jonka seurauksena heidän hakeutumisensa vähemmän akateemiseksi
mielletylle sotilasuralle on myös selvästi keskimääräistä suurempaa.


Se, että tällaisia ihmisiä myös pääsee Maanpuolustuskorkeakoululle opiskelemaan, johtuu
puolestaan hyvin pitkälle Kadettikoulun akateemiseksi oppilaitokseksi melkoisen
erikoisesta rekrytointi- ja pääsykoejärjestelmästä, johon tutkimuksessa puolestaan
paneudutaan jonkin ajan kuluttua melkoisen yksityiskohtaisestikin.
Monet puolustusvoimissa iloitsevat siitä, että varusmiesten osalta on päästy eroon "heikommasta aineksesta". Aallon väitöskirja on selvä osoitus, että sitä "heikompaa ainesta" on päässyt upseerikoulutukseen vähän turhan paljon.

Lopuksi Aalto antaa arvionsa MPKK:n tasosta korkeakouluna.


Koska postformaalin ajattelun kyky
on vielä paljon formaalin ajattelun kykyäkin harvinaisempi, todennäköisesti
varsinkaan nuoresta upseerikunnasta ei voi löytyä juurikaan kyseisen kyvyn
omaavia henkilöitä. Epätodennäköiseksi kyseisen kyvyn löytyminen upseerien
joukosta tulee erityisesti sen vuoksi, että postformaali ajattelu on hyvin pitkälle
seurausta oikeanlaisesta, akateemisesti virikkeellisestä (opiskelu)ympäristöstä,
jollaisena Maanpuolustuskorkeakoulua ei ainakaan tutkimuksessa tähän mennessä
läpikäydyn perusteella voida pitää. Tämän pohjalta voidaankin olettaa, ettei
Maanpuolustuskorkeakoululla tapahtuva, hyvin pitkälle vain konkreettiseen
ajatteluun kykenevien opiskelijoiden ehdoilla annettava opetus edesauta
postformaalin ajattelun kehittymistä, jolloin myös siihen kykenevien upseereiden
osuuden voidaan olettaa olevan vähäisemmän kuin todellista akateemista opetusta
saaneiden, upseereiden kanssa samantasoisten opiskelijoiden joukossa.

Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijoiden (post)formaalin ajattelun puutteet
eivät kuitenkaan ole ongelma pelkästään clauswitzlaisten strategien löytämisen
kannalta. Ongelma koskee tämän lisäksi myös sitä tutkimuksessa jo
aikaisemminkin todettua asiaa, että Maanpuolustuskorkeakoulu on nykyään myös
Bolognan prosessissa mukana oleva akateeminen yliopisto.
Koska prosessin tarkoituksena on yhdenmukaistaa akateeminen opetus kaikissa prosessiin
kuuluvissa eurooppalaisissa yliopistoissa, pitäisi jokaisen yliopiston kyetä
antamaan opiskelijoilleen riittävän hyvät yleiset akateemiset opiskeluvalmiudet
missä tahansa prosessiin kuuluvassa yliopistossa opiskelemiseksi. Toisin kuin
puolustusvoimissa tunnutaan toisinaan ajateltavan, Bolognan prosessin puitteissa
mikään yksittäinen yliopisto ei saisi joustaa yleisesti sovituista kriteereistä, koska
kyseinen joustohan hajottaisi samalla myös koko prosessin ideana olevan
pyrkimyksen eurooppalaisen yliopisto-opetuksen standardoimiseksi.
Mikäli taas
Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijat eivät olisi formaaliin ajatteluun kykeneviä,
ei Bolognan prosessin edellyttämän tasoisen opetuksen antaminen myöskään olisi
käytännön tasolla mahdollista, jolloin Maanpuolustuskorkeakoulu ei myöskään
täyttäisi Bolognan prosessin kriteereitä.
 
Viimeksi muokattu:
#5
Aalto suorittaa myös mielenkiintoista vertailua ulkomaisiin sotilaskorkeakouluihin ja suomalaisiin korkeakouluihin.

Edellä läpikäydyn perusteella lienee käynyt ilmeisen hyvin selväksi, ettei suuri
osa nykykadeteista täytä akateemisten opiskeluvalmiuksiensa osalta yliopisto-
kriteereitä,vaikka esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun strategian mukaan
näin pitäisikin tapahtua (ks. tarkemmin esim. MpKK:n toimintakäsikirja
31.5.2010).
Päinvastoin, jo pelkästään kadettien tasostakin johtuen voidaan
Maanpuolustuskorkeakoulun asemaa tiedeyliopistona pitää hyvin arveluttavana,
koska nykyiseltä pohjalta toimittaessa Kadettikoulu antaa liian helposti
akateemisen (maisteri)statuksen myös monille sellaisille henkilöille, joille sellaista
ei missään nimessä pitäisi jo pelkästään yliopisto-opiskelijoiden yhden-
vertaisuudenkaan nimissä antaa. Tähän asiaan
liittyen voidaan vielä lopuksivertailun vuoksi kertoa, että Yhdysvaltain liittovaltion sotilasakatemiaan
West Pointiinhyväksytään vain 12,75 % hakijoista (vuonna 2008 opintonsa aloittanut
kurssi 2012).
Lisäksi kouluun hyväksytyt ovat lukioidensa parhaita oppilaita,
sillä 68 % heistä rankattiin lukioaikana parhaan 20 %:n joukkoon. Neljän vuoden
opiskelun aikana heistä kuitenkin karsiutuu noin neljäsosa. Silti he saavat
luutnanteiksi valmistuttuaan vain alemman akateemisen
batchelor of science -oppiarvon. (http://en.wikipedia.org/wiki/United_States_Military_Academy)
Ainakin amerikkalaiskadettien hyvän lähtötason ja suuren karsiutumisprosentin
perustella vaikuttaisi siis varsin todennäköiseltä, että West Pointista valmistuisi
selvästi parempitasoisia kandidaatti-luutnantteja kuin millaisia maisteri-
yliluutnantteja Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistuu.
Kadettien viisautta voidaan tarkastella vertaamalla heitä myös Helsingin
kauppakorkeakoulun opiskelijoihin. Jo aikaisemmin kerrotun mukaisesti
heikoinkin vuonna 2005 yhteispisteillä Helsingin kauppakorkeakouluun sisään
päässyt opiskelija oli ylioppilastodistuksen pohjalta lasketun viisauden perusteella
selvästi parempitasoinen kuin Maanpuolustuskorkeakoulun keskiverto-
opiskelija.
Samalla tämä tarkoittaa myös sitä, että vain poikkeustapauksessa
Helsingin kauppakorkeakoulun opiskelijan p1-koearvo voisi olla alhaisempi kuin 7,
kun taas Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijoista lähes tasan puolella se oli
Oppimaan oppiminen Maanpuolustuskorkeakoulussa
-tutkimuksen mukaan 6 tai alhaisempi; keskimääräinen viisaus- ja älykkyysero näiden yliopistojen
opiskelijoiden välillä on siis erittäin suuri.
Tältä osin on kuitenkin jälleen kerran
syytä korostaa, että hyvin suurella todennäköisyydellä tilanne on Maanpuolustus-
korkeakoulun näkökulmasta vielä tätäkin huolestuttavampi, koska keskimääräisten
opiskelijoiden formaalin ajattelun kyvyt ovat heikommat kuin niiden voisi heidän
älykkyytensä perusteella olettaa olevan, joten he eivät siis voi kompensoida
älyllisiä puutteitaan myöskään hyvällä formaalin ajattelun kyvyllään.
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
#6
AMK muuten ei välttämättä ole tiedekorkeakoulua huonompi oppilaitos, mutta tiedekorkeakoulun tarkoitus on tehdä tutkimustta ja kouluttaa tutkijoita, siinä missä AMK kouluttaa soveltajia.

Kansainvälisesti ammattikorkeakoulun määritelmä on University of applied sciences tai joskun Institute of Technology. Molemmilla määritelmillä löytyy erittäin korkeatasoisia ja arvostettuja laitoksia.
 
#7
Nyt kun yksi tohtorinhattu on MPKK:n opiskelija-ainesta käsittelevästä aihealueesta jo kultakutreille laskettu, niin voidaan todeta hedelmällistä savottaa olevan vielä runsaasti jäljellä. Tämä Aallon väitöstutkimus nimittäin avaisi varmasti vielä monta mielenkiintoista uutta tutkimusaihetta jo pelkästään kerättyjen tulosten taustatekijöiden tarkentamisen muodossa. Yksi nopeasti mieleen tuleva hyvä lähtökohta uudelle tutkimusasetelmalle voisi olla esimerkiksi kysymys: "miksi näin?". Kun "miksi"-kysymykseen on saatu kaivettua vastaus, niin riittävän luotettavasti selvitetyn kausaliteetin avulla voisi ainakin selvittää, mitä korjaavia toimenpiteitä mahdollisesti on asian eteen tehtävissä.

Mielestäni varsin huomionarvoista on myös, ettei tästä suuresta "ihan tavallisesta yliopistosta" ole nyt viimeisen kolmen vuoden aikana kukaan noussut esiin uudella tutkimuksella, jonka tavoitteena olisi Mika Aallon väitöstutkimuksen tulosten kyseenalaistaminen tai jopa kumoaminen. Väitöstilaisuuden aikaiseen huutokuoroon riitti kyllä pontevaa energiaa, joten sen perusteella sitä pitäisi riittää myös jatkotutkimusten tekemiseenkin.

MPKK:n asema nykyisessä muodossaan ns. "tiedekorkeakouluna" juontaa juurensa vuosituhannen vaihteeseen, jolloin muutoksen tarkoitus oli kohottaa oppilaitoksen profiilia houkuttelevammaksi ja päästä sen avulla paremmin kilpailemaan opiskelija-aineksesta oikeiden tiedekorkeakoulujen kanssa. Tämän järjestelyn perusteella kysymys on eräänlaisesta "yhdenyönihmeestä", jossa on nimenmuutoksen ja lakisääteinen asema säätämisen taikatempulla luotu uusi uljas korkeakoulu muiden korkeakoulujen joukkoon.

Aallon väitöstutkimuksen perusteella voitaneen todeta, ettei sinänsä ymmärrettävän vuosituhannen vaihteen aikaisen tavoitteen toteutuminen käytännössä ole mennyt ihan niin kuin siinä YLE-verovaroin tuotetussa ruotsin kielisessä askarteluohjelmassa eikä opiskelija-aines ole ainakaan parantunut. Siten väitöstutkimusta ei voida pitää pelkästään pahan mielen aiheuttajana, vaan se on osaltaan muutoksen auditointia ja vaikutusten arviointia.

AMK muuten ei välttämättä ole tiedekorkeakoulua huonompi oppilaitos, mutta tiedekorkeakoulun tarkoitus on tehdä tutkimustta ja kouluttaa tutkijoita, siinä missä AMK kouluttaa soveltajia.

Kansainvälisesti ammattikorkeakoulun määritelmä on University of applied sciences tai joskun Institute of Technology. Molemmilla määritelmillä löytyy erittäin korkeatasoisia ja arvostettuja laitoksia.
AMK:n vertaaminen korkeakouluihin ei ole kovin mielekästä, koska ne ovat kaksi erilaista ja eri lähtökohdista toimivaa koulutusputkea. On myös tarpeettoman yksinkertaistettua väittää, että korkeakoulun ensisijainen tarkoitus olisi kouluttaa pelkästään tutkijoita, koska tutkijakoulutus on oma erillinen kokonaisuutensa kuin perustutkinnot (alempi ja ylempi kk). Tiedekorkeakoulun perustutkintoon tähtäävä opetus antaa koulutuksen osana jokaiselle perusteet tieteellisten tutkimusmenetelmien käyttöön ja soveltamiseen, minkä lisäksi ylivoimaisesti tärkeimpänä tekijänä koulutus kehittää erityisesti opiskelijan analyyttista ajattelua. Järjenkäyttö on monessa hommassa pelkkää plussaa.

Monella lukijalla herääkin nyt mielessä suuri kysymys, että mihin kukaan muu kuin tutkija voisi tarvita tieteellisiä tutkimusmenetelmiä, niiden soveltamista tai ylipääyään kykyä analyyttiseen ajatteluun? Siinäpä sitä onkin sitten miettimistä ehtoopuhteiksi.

Lontoonkielinen käsite "university of applied sciences" on kyllä aika naurettava ja välittää lähinnä mielikuvan, jossa AMK yrittää kiillottaa kilpeään ja houkutella opiskelijoita ympäri maailmaa olemalla "melkein yliopisto". Seuraava kysymys pohdittavaksi onkin se, että onko koko 90-luvun "AMK-uudistus" ollut onnistunut? Muuttuuko opistotason koulutus korkeakoulutasoiseksi vain nimeä muuttamalla ja lisäämällä tutkintovaatimuksiin pari lisäkurssia mallia "kirjastokortin käytön perusteet"? Näyttäähän se tietysti tilastoissa hienolta kun 70 % kansasta on saatu tuotettua korkeakoulututkinto - paitsi palkkaus- ja työttömyystilastoissa.
 

vehamala

Kenraali
Mod
Lahjoittaja
#8
Joo, ei tässä ole mitenkään AMK ja tiedeyliopisto opinahjoina vastakkain, kummallakin on oma tehtävänsä juurikin tuohon suuntaan kuin Creidiki kirjoitti.

Monessa kohtaa samaa mieltä kuin Laamanator edellä. Kyllä varmaankin tuo statuksen kohottaminen oli suurin tekijä silloin kun Kadettikoulusta väännettiin "yliopisto".

Nuo englanninkieliset termit AMK:lle ovat samaa sukujuurta. Tuo Creidikin "Institute of Technology" on minulle uusi, missäs päin AMK:ta noin kutsutaan ? (vrt. MIT)
 
#9
Opistoupseerikoulutuksen lakkauttaminen oli virhe. Opistoupseerikoulutus olisi pitänyt muuttaa AMK- tasoiseksi ja kadettien koulutuksesta olisi pitänyt tehdä oikeasti yliopistotasoista. Aliupseereille sitten joku au-amis. Tällä kaavallahan se yleensä useimmilla aloilla menee. Ymmärrän toki että haluttiin eroon tilanteesta jossa oli luutnantti- kapteeni akselilla kahdella eri koulutustaustalla olevia henkilöitä joista toisella taustalla olevat eivät sitten kuitenkaan täyttäneet kelpoisuusvaatimuksia kaikkiin tehtäviin. Käsittääkseni esim. perusyksikön päällikkö ei voi olla opistoupseeri. Asia jota en ole koskaan ymmärtänyt muuta kuin kadettiupseerien urakierron näkökulmasta. Muuten en voi käsittää miksei yksikön kipparointi onnistuisi opistoupseerilta.
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
#10
Joo, ei tässä ole mitenkään AMK ja tiedeyliopisto opinahjoina vastakkain, kummallakin on oma tehtävänsä juurikin tuohon suuntaan kuin Creidiki kirjoitti.

Monessa kohtaa samaa mieltä kuin Laamanator edellä. Kyllä varmaankin tuo statuksen kohottaminen oli suurin tekijä silloin kun Kadettikoulusta väännettiin "yliopisto".

Nuo englanninkieliset termit AMK:lle ovat samaa sukujuurta. Tuo Creidikin "Institute of Technology" on minulle uusi, missäs päin AMK:ta noin kutsutaan ? (vrt. MIT)
Esim Dublin Institute of technology tai Institute of Technology of Tralee. Polytechnic institute on käytössä myös. Suomessa AMK uudistus meni sinällään persiilleen että luotiin järjettömän raskas yliopistomainen hallinto, mutta ei investoitu opetukseen tekniikkaan tai opettakuntaan. Niinpä AMK: n insinööriköulituksessa näkee yhä kalvoja vuodelta 1982.
 

krd

Kenraali
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#11
Mielenkiintoista keskustelua. Sivuhuomiona, MPKK:ta ei muuten mainita yliopistolaissa (Tätä lakia sovelletaan yliopistoihin, jotka kuuluvat opetusministeriön toimialaan):
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090558
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
#12
Mielenkiintoista keskustelua. Sivuhuomiona, MPKK:ta ei muuten mainita yliopistolaissa (Tätä lakia sovelletaan yliopistoihin, jotka kuuluvat opetusministeriön toimialaan):
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090558
MPKK:sta on annettu oma laki 1121/2008 jossa sanotaan mm näin
3 §
Arviointi

Maanpuolustuskorkeakoulu arvioi koulutustaan ja tutkimustaan sekä niiden vaikuttavuutta ja osallistuu ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.

Maanpuolustuskorkeakoulu julkistaa järjestämänsä arvioinnin tulokset.
Ainakaan Shanghain listalta MPKK:a ei löydy, tietääkö joku mistä arvioinnin tuloksia voisi löytää?
 

skärdis

Ylipäällikkö
#13
Mika Aalto käsitteli väitöskirjassaan myös MPKK:n asemaa tiedeyliopistona.

http://epub.lib.aalto.fi/fi/diss/?cmd=show&dissid=437

Aallon havainnot olivat sen suuntaisia, että MPKK:n opetus ei täytä tiedekorkeakouluille asetettuja vaatimuksia. Upseerit toki vertaavat itseään mielellään lääkäreihin, joilla on myös paljon käytännön harjoittelua koulutuksessaan. Ero on vain siinä, että lääkäriksi opiskelevat ovat keskiverto kadettia älykkäämpiä ja heillä on hyvät valmiudet oppia ja ymmärtää myös teoreettista opetusta. Huomattava osa kadeteista ei edes pääsisi opiskelemaan arvostettuihin tiedekorkeakouluihin.
Johonkin lääkikseen tai oikikseen seuloutuu älykkäämpää väkeä jo siitäkin syystä, että rekryyttien määrä on huiman suuri. Kun heistä valitaan parhaat, on luonnollista, että aines on sangen laadukasta. Myös hakijoiden taso lienee ylipäätään korkea. Arvostus, perinteet, kunnianhimo ym. ovat tekijöitä, jotka saavat kyvykkäät nuorukaiset hakemaan em. opintoihin sukupolvi toisensa jälkeen. Tuosta porukasta hyvin harva hakee upseerin uralle. Lisäksi naiset ovat käytännössä hakukelpoisten ulkopuolella.

Jostain syystä kadettikoulu ei ole saavuttanut sellaista asemaa, vaikka nuo mainetekijät (arvostus, perinteet, kunnianhimo ym.) sopivat hyvinkin sotilasuralle. Ennen moni hienon siviiliuran tehnyt oli taustaltaan kadettiupseeri. Tietysti silloin oli ylipäätään vähemmän valinnanvaraa ja sotavaltio taisi jo silloinkin tarjosta ilmaisen ylöspidon myös opiskelijoilleen.
 

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#14
Yksi kaikille yhteinen Torjuntavoittoakatemia olisi ollut paikallaan. :rolleyes:
 

krd

Kenraali
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#15
MPKK:sta on annettu oma laki 1121/2008 jossa sanotaan mm näin


Ainakaan Shanghain listalta MPKK:a ei löydy, tietääkö joku mistä arvioinnin tuloksia voisi löytää?
Laki siis täällä, kiitos vinkistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20081121
Näyttää olevan erilaiset tehtävät kuin yliopistojen vastaavat.
Noista Shanghain listoista ja muista vastaavista rankingeista en osaa sanoa enkä löytänyt tietoa MPKK:n sijoituksesta, epäilen että ei ole edes arvioitu noilla kriteereillä, itsearviointi tuntuu olevan MPKK:n vallitseva lähestymistapa: http://www.puolustusvoimat.fi/porta...9nQSEh/?pcid=2f189c8042c98cf78f94af063879ce75
 
#16
Opistoupseerikoulutuksen lakkauttaminen oli virhe. Opistoupseerikoulutus olisi pitänyt muuttaa AMK- tasoiseksi ja kadettien koulutuksesta olisi pitänyt tehdä oikeasti yliopistotasoista. Aliupseereille sitten joku au-amis. Tällä kaavallahan se yleensä useimmilla aloilla menee. Ymmärrän toki että haluttiin eroon tilanteesta jossa oli luutnantti- kapteeni akselilla kahdella eri koulutustaustalla olevia henkilöitä joista toisella taustalla olevat eivät sitten kuitenkaan täyttäneet kelpoisuusvaatimuksia kaikkiin tehtäviin. Käsittääkseni esim. perusyksikön päällikkö ei voi olla opistoupseeri. Asia jota en ole koskaan ymmärtänyt muuta kuin kadettiupseerien urakierron näkökulmasta. Muuten en voi käsittää miksei yksikön kipparointi onnistuisi opistoupseerilta.
Opistoupseerikoulutuksen lakkauttamisen taustalla taisi olla pyrkimys muodostaa reserviä evp-henkilöstöstä tekemällä osasta kouluttajatehtäviä määräaikaisia. Vuosituhannen alussahan kokeiltiin myös vuoden mittaista reserviupseerin jatkotutkintoa, jolla sai halutessaan määräaikaisen pestin puolustusvoimista. Kokeilu päättyi kuitenkin lyhyeen, sillä Suomessa sotilasammatista kiinnostuneet haluavat sitoutua koko työuran ajaksi. Henkilöstörakennejärjestelyjen lopputuloksena muodostettu aliupseeristo kuitenkin on ja pysyy. Tuleehan kouluttajana vääpeli luutnanttia halvemmaksi.
 

Vääpeli

Ylipäällikkö
#17
Vääpeli halvempi kuin luutnantti.... jos ihan raakaa peruspalkkaa vertaillaan, kyllä. Mutta kun lisät,sh:t yms otetaan huomioon, niin yleensä vaativat majuri/everstiluutnantit rupee pääsemään ohi kokeneesta AU:sta.
Ja se katkeruus on aina hiertänyt jo muinaisista värvätty/sah ajoista alkaen...
 

Tetra

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#20
"Vaikuttaisi siis vahvasti siltä, että kyvyttömyys formaaliin ajatteluun näyttäisi lisäksi olevan keskeinen syy upseerinuralle hakeutumiselle. Mahdollinen, ellei peräti todennäköinen selitys tähän voisi puolestaan olla, etteivät puutteelliset formaalin ajattelun valmiudet omaavat ihmiset edes halua hakeutua akateemiselle uralle, jonka seurauksena heidän hakeutumisensa vähemmän akateemiseksi mielletylle sotilasuralle on myös selvästi keskimääräistä suurempaa.993 Se, että tällaisia ihmisiä myös pääsee Maanpuolustuskorkeakoululle opiskelemaan, johtuu puolestaan hyvin pitkälle Kadettikoulun akateemiseksi oppilaitokseksi melkoisen erikoisesta rekrytointi- ja pääsykoejärjestelmästä, johon tutkimuksessa puolestaan paneudutaan jonkin ajan kuluttua melkoisen yksityiskohtaisestikin."

http://epub.lib.aalto.fi/pdf/diss/Aalto_DD_2012_029.pdf

"- Kadettien akateemiset valmiudet opiskeluun, opiskelumotivaatio ja kiinnostukset eivät aina riitä tiedeyliopiston tasoiseen opiskeluun."
 
Viimeksi muokattu: