Maanpuolustukorkeakoulu vai Maanpuolustuskoulu (AMK)?

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
Onko aika ajanut suomalaisen sotilaskoulutksen ohi.

Oli ajanjakso historiassa, jolloin yritys joka tarvitsi tehtaanjohtajan, kuljetuspäällikön, projektipäällikön tai työmaapäällikön marssi lähimpään varuskuntaan ja rekrytoi eläköityvän kapteenin tai everstin. Armeija oli ainoa paikka jossa sai jonkinlaisen johtamiseen ja logistiikkaan valmistavan koulutuksen ja ne opit siirtyivät siviilimaailmaan pitkälle 70-luvulle. Insinöörinkin kunniakas ammatti on keksitty ja kehitetty armeijassa. PV:stä rekrytoitu evp-upseeri oli myös arvomaailmaltaan valmiiksi sopiva yksityisen sektorin korkeampiin johtotehtäviin. ;)

Siviilimaalima on kuitenkin suurelta osin ajanut sotilasmaailman ohi. Keskon logistiikkapäällikkö liikuttaa maanantai-iltapäivänä enemmän nimikkeitä ja tonnejaa kuin PV:n hultopäällikkö koko kuukautena (luulisin), eikä kadettiupseerin koulutus ja ura olekaan enää se paras ja ainoa valmistava tie.

Kryptologia ja kryptoanalyysi on siviilipuolella jo iloisesti mennyt ohi sotilaskyvyistä ja verkkosodankäyntiinkin haetaan osaamista alan ammattilaisista.

Siviilipuolen kehitys ei kuitenkaan ole tihkunut sotilaspuolelle. MPKK jatkaa vakaata uraa eteenpäin ilman turhaa ulkopuolista hapatusta.
 

Tetra

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 2.0
En nyt keksi miten nuo mainitsemasi asiat tekisi sotilaskoulutuksesta tarpeetonta tai että aika olisi ajanut sotilaskoulutuksen ohi?
 

Lepard

Kapteeni
Onko aika ajanut suomalaisen sotilaskoulutksen ohi.

Oli ajanjakso historiassa, jolloin yritys joka tarvitsi tehtaanjohtajan, kuljetuspäällikön, projektipäällikön tai työmaapäällikön marssi lähimpään varuskuntaan ja rekrytoi eläköityvän kapteenin tai everstin. Armeija oli ainoa paikka jossa sai jonkinlaisen johtamiseen ja logistiikkaan valmistavan koulutuksen ja ne opit siirtyivät siviilimaailmaan pitkälle 70-luvulle. Insinöörinkin kunniakas ammatti on keksitty ja kehitetty armeijassa. PV:stä rekrytoitu evp-upseeri oli myös arvomaailmaltaan valmiiksi sopiva yksityisen sektorin korkeampiin johtotehtäviin. ;)

Siviilimaalima on kuitenkin suurelta osin ajanut sotilasmaailman ohi. Keskon logistiikkapäällikkö liikuttaa maanantai-iltapäivänä enemmän nimikkeitä ja tonnejaa kuin PV:n hultopäällikkö koko kuukautena (luulisin), eikä kadettiupseerin koulutus ja ura olekaan enää se paras ja ainoa valmistava tie.

Kryptologia ja kryptoanalyysi on siviilipuolella jo iloisesti mennyt ohi sotilaskyvyistä ja verkkosodankäyntiinkin haetaan osaamista alan ammattilaisista.

Siviilipuolen kehitys ei kuitenkaan ole tihkunut sotilaspuolelle. MPKK jatkaa vakaata uraa eteenpäin ilman turhaa ulkopuolista hapatusta.
Mielenkiintoinen väite joka perustuu....? Vahvaan mielipiteeseen ihmiseltä, joka ei näköjään tiedä mitään ammattiupseereiden koulutuksesta tai nykyaikaisen sodan kuvasta. Huollon upseeria ei kouluteta siirtämään suurta määrää tonneja syvässä rauhantilassa, vaan johtamaan sekä kenttähuoltoa taistelukentällä, että integroimaan siviilisektorin osaaminen ja kyvyt osaksi puolustusvoimien logistiikkajärjestelmää kriisiaikana. Puolustusvoimat ymmärtää, että monella sektorilla paras osaaminen on siviilipuolella, ja pyrkii ottamaan sen tarvittaessa käyttöönsä yleisen asevelvollisuuden ja kokonaismaanpuolustukseen perustuvan puolustusjärjestelmän avulla.

Sama pätee monelle muullekin sektorille, esim kuten johtamisjärjestelmiin. Miksi yrittää kilpailla siviilien kanssa aloilla joissa heillä on paras osaaminen. Otetaan se vain käyttöön ja integroidaan omaan toimintaan pätevien reservin upseerien avulla. Verkkosodankäynnissä uskallan väittää että osaaminen os puolustusvoimissa varsin korkealla, ja jos saadaan sitä tukeva lainsäädäntö, toiminta lähtee nopeasti käyntiin.

Mutta nämä kaikki ovat vain tukevia järjestelmiä. Viimekädessä sodankäynti kulminoituu ihmisten johtamiseen taistelukentällä. Miten saada ihmiset seuraamaan perässä ja toimimaan hengenvaarallisissa tilanteissa kuolemanpelon alla. Ja miten käyttää kaikkia eri asejärjestelmiä maksimaalisen tehokkaasti vihollisen tuhoamiseen. Se on MPKK:n ydinosaamista, ja siinä ei löydy siviilipuolelta kilpailijoita. Perusasiat sodankäynnissä ei muutu kovinkaan nopeasti, joten mitään turhaa "siviilihapatusta" ei siihen kannata tuoda. Sodassa tapetaan ihmisiä ja paremmat tappajat pärjäävät. Johtamista on säädetty paremmin vastaamaan nykypäivän tarpeita ja sillä puolella ollaan aivan valtakunnan kärkeä, kuitenkaan luopumatta siitä perusasiasta, eli miten koulutetaan ja johdetaan ihmisiä tuhoamaan vihollisia. Ja kun on viimeaikoina "benchmarkattu" omaa tasoamme muihin länsiarmeijoin, ollaan todettu että ollaan ihan kärjen tuntumassa, monilla aloilla ohikin.
 
Mutta nämä kaikki ovat vain tukevia järjestelmiä. Viimekädessä sodankäynti kulminoituu ihmisten johtamiseen taistelukentällä. Miten saada ihmiset seuraamaan perässä ja toimimaan hengenvaarallisissa tilanteissa kuolemanpelon alla. Ja miten käyttää kaikkia eri asejärjestelmiä maksimaalisen tehokkaasti vihollisen tuhoamiseen. Se on MPKK:n ydinosaamista, ja siinä ei löydy siviilipuolelta kilpailijoita. Perusasiat sodankäynnissä ei muutu kovinkaan nopeasti, joten mitään turhaa "siviilihapatusta" ei siihen kannata tuoda. Sodassa tapetaan ihmisiä ja paremmat tappajat pärjäävät. Johtamista on säädetty paremmin vastaamaan nykypäivän tarpeita ja sillä puolella ollaan aivan valtakunnan kärkeä, kuitenkaan luopumatta siitä perusasiasta, eli miten koulutetaan ja johdetaan ihmisiä tuhoamaan vihollisia. Ja kun on viimeaikoina "benchmarkattu" omaa tasoamme muihin länsiarmeijoin, ollaan todettu että ollaan ihan kärjen tuntumassa, monilla aloilla ohikin.
Ehkä, ehkä ei. Sen näkee sitten kun pilliin vihelletään. Puolustusvoimat on laadukas toimija alallaan, verrataan sitten ihan kehen tahansa maailmalla. Onko se heijastus enemmän muusta yhteiskunnasta vai onko PV Suomen saavutusten kirkkain jalokivi?

Valtakunnassa tehdään jokainen päivä töitä oikeissa tilanteissa, oikeiden ihmisten kanssa. On tilanteita joissa kuolemanpelko ja vammautumisen riski ovat voimakkaasti läsnä. Opit ja johtaminen näissä tilanteissa on kuitenkin pääsääntöisesti aivan muualta kuin MPKK:sta. JLJV päärautatieasemalla ja junapartiossa normaalina la - su yönä on ihan aitojen stressireaktioiden kanssa enemmän tekemisissä kuin moni kadettiupseeri vuodessa. (Vartioimisliikkeisiin kapiaisia toki loppusijoitettu mojova määrä) Saattohoidossa työskentelevät sairaanhoitajat ja lääkärit kohtaavat inhimillistä hätää ja raskaita tilanteita päivässä enemmän kuin moni koko elämänsä aikana. Kansainvälisissä tarjouskilpailuissa mukana olevat yhtiöt taistelevat usein yrityksen selviämisen kannalta tärkeiden tilausten saamisesta monta kertaa suuremmilla resursseilla operoivia kansainvälisiä yrityksiä vastaan.

Kaikilla on varmasti toisileen annettavaa ja opittavaa muilta. Tappamaan ei toki opi kuin tappamista harjoittelemalla, tulikasteessa se sitten näkee miten opit on mennyt perille ja onko opetettu oikeita asioita.
 

Lepard

Kapteeni
Ehkä, ehkä ei. Sen näkee sitten kun pilliin vihelletään. Puolustusvoimat on laadukas toimija alallaan, verrataan sitten ihan kehen tahansa maailmalla. Onko se heijastus enemmän muusta yhteiskunnasta vai onko PV Suomen saavutusten kirkkain jalokivi?

Valtakunnassa tehdään jokainen päivä töitä oikeissa tilanteissa, oikeiden ihmisten kanssa. On tilanteita joissa kuolemanpelko ja vammautumisen riski ovat voimakkaasti läsnä. Opit ja johtaminen näissä tilanteissa on kuitenkin pääsääntöisesti aivan muualta kuin MPKK:sta. JLJV päärautatieasemalla ja junapartiossa normaalina la - su yönä on ihan aitojen stressireaktioiden kanssa enemmän tekemisissä kuin moni kadettiupseeri vuodessa. (Vartioimisliikkeisiin kapiaisia toki loppusijoitettu mojova määrä) Saattohoidossa työskentelevät sairaanhoitajat ja lääkärit kohtaavat inhimillistä hätää ja raskaita tilanteita päivässä enemmän kuin moni koko elämänsä aikana. Kansainvälisissä tarjouskilpailuissa mukana olevat yhtiöt taistelevat usein yrityksen selviämisen kannalta tärkeiden tilausten saamisesta monta kertaa suuremmilla resursseilla operoivia kansainvälisiä yrityksiä vastaan.

Kaikilla on varmasti toisileen annettavaa ja opittavaa muilta. Tappamaan ei toki opi kuin tappamista harjoittelemalla, tulikasteessa se sitten näkee miten opit on mennyt perille ja onko opetettu oikeita asioita.
Ehdottomasti PV on heijastus yhteiskunnastamme, sen arvoista ja osaamisesta. PV on juuri niin hyvä kuin suomalaiset ovat. PV pyrkii sitä siviilipuolella olevaa osaamista hyödyntämään, koska ei ole mitään järkeä alkaa kilpailemaan esim amatöörinä logistiikkaketjujen tuotantopään piinkovien ammattilaisten kanssa kun laitetaan ampumatarviketuotantoa sotatilaan. Onneksi yleinen asevelvollisuus ja lainsäädäntömme antavat tähän mahdollisuuden.

Ihan samaan tapaan voi todeta että stressitekijöitä on sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävissä rauhankin aikana. Nuoret upseerit vetävät vuosittain kymmeniä taisteluammuntoja, joissa käytetään tappamiseen suunniteltuja tehokkaita välineitä vaativissa tilanteissa, ja käyttäjinä on lyhyen koulutuksen saaneet varusmiehet (joukossa aina jokunen joka ei ole ihan täysillä mukana), kiire painaa ja kaikkia väsyttää. Ja upseeri tietää että yksikin moka ja juttu on oikeudessa ja hän on aina syytettynä. Ei ihan stressivapaa tilanne, voin vakuuttaa. Pelkästään Leopardin ajokouluttaja toimiminen talvisaikaan on pulssia nostattava juttu, kun huristellaan 55 tonnin tankilla liikenteen seassa kumiteloilla jäisellä tiellä.

Komppanian päällikkönä kohtaat koko suomalaisen yhteiskunnan kirjon. Valtaosin tosi hyvä porukkaa, mutta joukossa myös ne ongelmatapaukset jotka ei halua tehdä mitään, vihaavat auktoriteetteja ja ovat muuten vaan asennevammaisia. Pidä kurissa ja nuhteessa joutumatta Iltalehden otsikoihin, tyyliin majuri, joka opetti varusmiestä vartijana toimimisesta ja oikeusjuttu roikkui hovissa kolme vuotta.... Tai sitten menet operaatioon (kuten käytännössä kaikki nykyään menevät) Afganistanissa, Irakissa, Malissa tai jossain muussa maassa, jossa ihmiset ihan oikeasti yrittävät tappaa sinua. Erona että heillä on konekiväärejä, pommeja, heittimiä rikkinäisen olutpullon tai puukon sijasta.

Lopulta päädyt esikuntiin, missä suunnittelet kovassa paineessa miten olemattomilla rahoilla pitäisi tehdä kaikki mitä poliitikot haluavat samalla kun muut hallinnonalat ovat samassa liemessä ja kamppailu rahoituksesta on kova. PV on kuitenkin valtionhallinnon ylivoimaisesti suurin materiaalin hankkija, eli pyöritetään suuria rahoja. Viime kädessä varaudutaan tosiaan siihen pahimpaan, eli täysin ylivoimaisen vihollisen kohtaamiseen ilman kummempaa ulkopuolista tukea (kiitos poliittisten päättäjien taitavuuden).

Mutta summa summarum, ei ole välttämättä kovinkaan hedelmällistä alkaa väittelemään kellä on kovinta, kaikilla on kovaa omalla tavallaan. PV on kuitenkin varautumisorganisaatio pahimman varalta. Sairaanhoitajan stressitaso ei edes sota-aikana kotirintamalla paljonkaan nouse, sotilailla se menee aika nopeasti tappiin kun alkaa tulla tulta vastaan. Tämän kohtaamiseen koulutuksessa pyritään. Ja Afganistanin kokemusten mukaan siinä on aika hyvin onnistuttu. Pahimmillaan tulitaistelut ovat kestäneet tuntikausia, eikä yhtään "jäätymistä" ole tullut niin kapiaisille kuin reserviläisillekkään.
 

Tetra

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Ilmeisesti otsikon mukainen kysymys on kysytty muuallakin: Sotilaallisen korkeakoulutuksen nykytila

Tuolla on muutenkin mielenkiintoisia juttuja ja suosittelen tsekkaamaan: Tiede ja ase. Esimerkiksi tuo juttu kriisipäätöksenteon rationaalisuudesta oli ainakin allekirjoittaneelle erittäin mielenkiintoinen.

"Tieteenalan luonteen pohdinnasta pääsemme kohti erästä tätäkin katsausta ohjaavaa kysymystä: Mikä on akateemisuuden lisäarvo? Maksaako akateeminen koulutus vaivan? Mikäli tarkasteluyksiköksi ei oteta tutkintomääriä, vaan tieteenalallaan merkitykselliset julkaisut, suomalaisen yliopistokentän akateeminen hegemonia on kiistaton: Helsingin yliopisto on omassa luokassaan. Voimmekin perustellusti kysyä, olisiko MPKK:n parempi identifioitua yliopistoksi vai sotilasammattikorkeakouluksi."
 
Viimeksi muokattu:
Upseerikoulutus 100 vuotta

Radio Kipinältä on tullut uusi podcast.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta itsenäisen Suomen kadettikoulutuksen alkamisesta.
Radio Kipinän toisen kauden 10. jaksossa kadettikoulun johtaja, eversti Juha Helle kertoo upseerikoulutuksesta.

 
Kuten on juristien oikis, opettajien OKL ja niin edelleen. Akateemisia ammattikouluja on vaikka kuinka paljon.
Nämä ovat laitoksia ja tiedekuntia tiedeyliopistossa. Ero MPKK:n toimintaan on varsin suuri.
 

skärdis

Ylipäällikkö
Nämä ovat laitoksia ja tiedekuntia tiedeyliopistossa. Ero MPKK:n toimintaan on varsin suuri.
Mikä se suuri ero on? Kyllä nämä tiedekunnat siellä omassa kuplassaan elävät hyvin itsenäisesti.

Esimerkiksi juristiksi ei ole mitään asiaa suorittamalla kandiopinnot jossakin muualla kuin oikiksessa.
 

Oho

Eversti
Mikä se suuri ero on? Kyllä nämä tiedekunnat siellä omassa kuplassaan elävät hyvin itsenäisesti.

Esimerkiksi juristiksi ei ole mitään asiaa suorittamalla kandiopinnot jossakin muualla kuin oikiksessa.
Mulle on muodostunut semmonen kuva että lääketieteellisessä akateeminen vapaus on aika akateeminen käsite: Opinnot on, ymmärettävistä syistä, vedettävä läpi perin koulumaisessa putkessa ja niiden sisältö on aika vakio. Voin toki olla väärässäkin.
 

Ingsoc

Ylipäällikkö
Siihenhän usein vedotaan, että sekä upseerin että lääkärin koulutukset valmistavat "samalla tavalla" suljettuun professioon.

Kannattaa ottaa vertailtavaksi vaikka Duodecim ja Sotilasaikausilehti.

Huomaa kyllä, että toiseen aviisiin on sutaistu paljon huonosti kirjoitettuja lähinnä nettilähteisiin perustuvia juttuja. Analyysit on myös usein sellaisia, että niitä voisi pitää "hyvinä" lähinnä jos ne olisi esitetetty jossain yläasteen ainekirjoituksessa.

Toisesta lehdestä sitten löytyykin vertaisarvioitua tieteellisiin faktoihin ja kunnolliseen analyysiin perustuvia artikkeleita.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Maanpuolustuskorkeakoululla on omat erityispiirteensä.

Maanpuolustuskorkeakoulu
(lyhenne MPKK[1]) on Helsingissä sijaitseva Suomen puolustusvoimiin kuuluva sotatieteellinen korkeakoulu, joka tarjoaa sotatieteellistä koulutusta kandidaatista tohtoriin. Korkeakoulu on Puolustusvoimain komentajan alainen.
Nykyään koulu jakautuu tutkinto-osastoihin ja ainelaitoksiin. Tutkinto-osastot ovat Kadettikoulu ja Jatkotutkinto-osasto. Kadettikoulu vastaa upseerien peruskoulutuksesta aina sotatieteiden maisterin arvoon asti. Maanpuolustuskorkeakoulussa siirryttiin vuonna 2006 uuteen Bolognan prosessin mukaiseen kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Korkeakouluun hyväksytyt saavat maisterin tutkinnon opinto-oikeuden. Alempi korkeakoulututkinto, sotatieteiden kandidaatin tutkinto (180 opintopistettä), suoritetaan kolmessa vuodessa ja ylempi korkeakoulututkinto, sotatieteiden maisterin tutkinto (120 opintopistettä), suoritetaan kahdessa vuodessa. Tutkinnot jakautuvat Maavoimien, Merivoimien, Ilmavoimien ja lentoupseerin koulutusohjelmiin ja koulutusohjelmat edelleen opintosuuntiin. Maanpuolustuskorkeakoulun lisäksi opintoja suoritetaan eri puolustushaara-, aselaji- ja toimialakouluissa.[4] Sotatieteiden kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelija nimitetään määräaikaiseen virkasuhteeseen luutnanttina ja hän syventää saamaansa opetusta 3–4 vuoden ajan työelämässä. Maanpuolustuskorkeakoulussa voi opiskella myös sotatieteellisen maisteritutkinnon (120 op), joka on suunnattu siviileille.

Työelämävaiheen jälkeen opiskelijat komennetaan suorittamaan maisterin tutkintoa. Valmistuttuaan sotatieteiden maistereiksi opiskelijat saavat vakituisen upseerin viran Puolustusvoimista tai Rajavartiolaitoksesta. Jatkotutkinto-osastolla suoritetaan esiupseeri- ja yleisesikuntaupseerikurssit. Noin kymmenen palvelusvuoden jälkeen upseeri komennetaan esiupseerikurssille (laajuus vähintään 60 opintopistettä), yleensä kapteenin tai kapteeniluutnantin sotilasarvossa, josta noin kolmasosa opiskellaan etäopiskeluna. Soveltuvuuden ja opintomenestyksen perusteella noin kolmannes esiupseerikurssin opiskelijoista jatkaa yleisesikuntaupseerikurssille (140 opintopistettä). Yleisesikuntaupseerin tutkinto, joka on edellytys everstin ja kenraalin virkoihin, koostuu esiupseeri- ja yleisesikuntaupseerikursseista. Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus hoitaa täydennyskoulutuksen ohella puolustusvoimien henkilöstöalan kehittämistehtäviä.

Periaatteessa estettä laadukkaalle tieteelliselle tai mielipidetieteelliselle tutkimukselle ei olisi. Samoja tai samanlaisia aineita tutkitaan ja opiskellaan muissakin yliopistoissa.

Mutta yliopisto-ranking ei vakuuta. http://www.webometrics.info/en/detalles/maanpuolustuskorkeakoulu.fi
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja

Loyd

Majuri
Lahjoittaja
Tässä keksitty esimerkki muualta:

Yliopistolla todistetaan, että nolla on nolla myös hilbert-avaruudessa.

Aalto-yliopistossa todetaan, että arabikumi saadaan suprajohtavaksi nollassa asteessa.

Teollisuus kehittää yhteistyössä korkeakoulun kanssa pakkasessa toimivan sinitarran.

Ammattikoulussa opitaan sinitarran käyttömahdollisuudet eri olosuhteissa.


Olisiko MPKK verrattavissa kahteen keskimmäiseen. Tutkimus liittyy aina johonkin asiaan, ei ole yleistä teorian kehittämistä.
 
Top