Onko täällä sellaisia metsämiehiä jotka hallitsee edes jollakin tasolla tuon jäniksen nappaamisen kiinni ilman koiraa? Tai ylipäätään tuntee tuon jänisten sielunmaisemaa. Yhden kerran olen saanut jäniksen mutta tuolloin kyse oli tuurista ja jäniskin oli ilmeisesti hieman hölmö. Oli parin metrin päässä omaa uraansa ennen ensimmäisäkään paluuperiä (eli oli kiertänyt aivan oman uransa viereen), siitä sitten pomppasi suoraa minun edessäni. Antoi ehkä vähän turhan helpon kuvan aiheesta.
Meikäläinen oli tänä päivänä reissussa ja saamari kun kaksi kertaa löytyi jäljet, löytyi paluuperätkin, mutta aina veti tyhjää. En tiedä oliko siellä edes jänistä. Tekeekö se jänis noita vähän joka välissä eksyttääkseen perässä tulevia saalistajia? Esim ennen syömään käymistä ja muuten vain? Kuinka lähellä tuo makuus voi olla omia jälkiä, ja pyrkiikö se sijoittamaan makuuksensa näköyhteyden päähän omista ensimmäisistä paluuperistä? Eli sissitermein puhutaan vähän niinkuin ketun lenkistä. Näin ne minusta puhuu sen tekevän mutta löytyykö täältä kokemuksen syvää rintaääntä?
Etenkin toisella jäljitys kerralla kun löysin jo toiset paluuperät ja niiltä lähtevät jäljet niin joka kerta paluuperin välinen etäisyys oli satoja metrejä. Mielestäni vähän turhan pitkiä välejä, eikä sitä jänistä löytynytkään... Eikä se kyllä enää ollut lähelläkään omia ensimmäisiä paluuperiä. Osasi vielä mennä lopuksi matalaan kuusikkoon jossa uudet ja vanhat jäljet sekoittui keskenään (kova liki paljas maa kuusien alla: vanhatkin jäljet näytti aika tuoreille). Jätin leikin kesken ja lähdin kotiin ennen pimeän tuloa.
En ole oikein sitä lenkin heittämisen merkitystä tajunnut. Siis sitä että viimeistään toisien paluuperin jälkeen aletaan kiertää ympyrää jota pienennetään kunnes jänis lähtee tai sen makuupaikka paikannetaan (mikäli se ympyrän sisään jää). , tiedän kyllä teorian mutta käytännössä tuntuu jotenkin turhan vaikealle sen toteutus, etenkin jos siellä on vanhoja jälkiä ja jäljet muutenkin epäselviä Lieneekö siinä minulla sitten isokin virhe kun härskisti kävelen jäniksen jälkien sivussa (siksakkia teen ja kaikkoa jälistä välillä, mutta kuitenkin seurailen niitä) ja odotan että milloin se hyppää liikkeelle. Kaippa se osaa kuunnella sen verran tarkkaan että osaa päätellä että se tulee jälkiä pitkin voi kaikota helpommin jo ennenkuin se edes näkee metsätäjää? Tuohon kai se ympyrän kiertäminen perustuukin että se osaa pitää uhkana sellaista joka kulkee selvästi pois?
Kuinka helppoa tuo ylipäätään on kokeneemmillekin yksin metsästäville kavereille? Käsitääkseni kaveri tuossakin hommassa olisi kova sana ja lisää onnistumisen mahdollisuuksia paljonkin. Tämän kaverin pitäisi ilmeisesti jäädä passiin jäniksen jäljille (ennen paluuperiä) joille se hakeutuu?
Että tämmöistä tällä kertaa.
Meikäläinen oli tänä päivänä reissussa ja saamari kun kaksi kertaa löytyi jäljet, löytyi paluuperätkin, mutta aina veti tyhjää. En tiedä oliko siellä edes jänistä. Tekeekö se jänis noita vähän joka välissä eksyttääkseen perässä tulevia saalistajia? Esim ennen syömään käymistä ja muuten vain? Kuinka lähellä tuo makuus voi olla omia jälkiä, ja pyrkiikö se sijoittamaan makuuksensa näköyhteyden päähän omista ensimmäisistä paluuperistä? Eli sissitermein puhutaan vähän niinkuin ketun lenkistä. Näin ne minusta puhuu sen tekevän mutta löytyykö täältä kokemuksen syvää rintaääntä?
Etenkin toisella jäljitys kerralla kun löysin jo toiset paluuperät ja niiltä lähtevät jäljet niin joka kerta paluuperin välinen etäisyys oli satoja metrejä. Mielestäni vähän turhan pitkiä välejä, eikä sitä jänistä löytynytkään... Eikä se kyllä enää ollut lähelläkään omia ensimmäisiä paluuperiä. Osasi vielä mennä lopuksi matalaan kuusikkoon jossa uudet ja vanhat jäljet sekoittui keskenään (kova liki paljas maa kuusien alla: vanhatkin jäljet näytti aika tuoreille). Jätin leikin kesken ja lähdin kotiin ennen pimeän tuloa.
En ole oikein sitä lenkin heittämisen merkitystä tajunnut. Siis sitä että viimeistään toisien paluuperin jälkeen aletaan kiertää ympyrää jota pienennetään kunnes jänis lähtee tai sen makuupaikka paikannetaan (mikäli se ympyrän sisään jää). , tiedän kyllä teorian mutta käytännössä tuntuu jotenkin turhan vaikealle sen toteutus, etenkin jos siellä on vanhoja jälkiä ja jäljet muutenkin epäselviä Lieneekö siinä minulla sitten isokin virhe kun härskisti kävelen jäniksen jälkien sivussa (siksakkia teen ja kaikkoa jälistä välillä, mutta kuitenkin seurailen niitä) ja odotan että milloin se hyppää liikkeelle. Kaippa se osaa kuunnella sen verran tarkkaan että osaa päätellä että se tulee jälkiä pitkin voi kaikota helpommin jo ennenkuin se edes näkee metsätäjää? Tuohon kai se ympyrän kiertäminen perustuukin että se osaa pitää uhkana sellaista joka kulkee selvästi pois?
Kuinka helppoa tuo ylipäätään on kokeneemmillekin yksin metsästäville kavereille? Käsitääkseni kaveri tuossakin hommassa olisi kova sana ja lisää onnistumisen mahdollisuuksia paljonkin. Tämän kaverin pitäisi ilmeisesti jäädä passiin jäniksen jäljille (ennen paluuperiä) joille se hakeutuu?
Että tämmöistä tällä kertaa.
