Maanpuolustus, sotilasteemat, ulko- ja turvallisuuspolitiikka: uutisia Ruotsista

Mustaruuti

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 1.0
Suomessa kannattaa olla hereillä...

Ruotsin kokoomusjohtaja Ulf Kristersson Ylelle: On vain ajan kysymys, ennen kuin sosiaalidemokraatit muuttavat Nato-kantansa
Kristerssonin mukaan hän ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ovat yhtä mieltä Nato-pyrkimyksistä ja pitävät toisensa ajan tasalla.
https://yle.fi/uutiset/3-10023463

Sälen

Ruotsin Nato-jäsenyyttä ajavan maltillisen kokoomuksen Ulf Kristerssonin mielestä on vain ajan kysymys, ennen kuin sosiaalidemokraatit muuttavat Nato-kantansa.

Sälenin turvallisuuskonferenssissa pääministeri Stefan Löfven on toistanut useaan kertaan sosiaalidemokraattien kannan siitä, että Ruotsi on liittoutumaton maa.

Kristerssonin mielestä on kuitenkin selvää, että kanta muuttuu. Ruotsi on käytännössä tullut niin lähelle Nato-jäsenyyttä kuin voi tulla.

– Tiedän että päätös Nato-jäsenyydestä vaatii valmistelua ja laajaa yksimielisyyttä. Siksi olen sanonut, että pieni enemmistö ei voi ajaa läpi jäsenyyttä nopeasti.

Se tarkoittaa hänen mielestään sitä, että päätöstä Natosta ei voi tehdä nopealla aikataululla, kuten tehtiin EU-jäsenyyden kanssa.

Nato-jäseneksi Suomesta riippumatta

Suomessa ruotsalaista Nato-keskustelua seurataan tarkkaan. Ruotsin EU-jäsenyyshakemus tuli Suomelle yllätyksenä ja jälkeenpäin jotkut ovat kutsuneet sitä petokseksi. Kristersson on porvariblokin johtajana Stefan Löfvenin haastaja ja mahdollinen tuleva pääministeri.

Kristersson sanoo Ruotsin menevän Naton jäseneksi riippumatta siitä, miten Suomi toimii.

Hän ilmoitti muutama päivä ennen Säleniä aikataulunkin – Ruotsista tulee Naton jäsen kymmenenessä vuodessa.

Ulf Kristersson sanoo keskustelevansa Nato-jäsenyydestä suomalaisen kollegansa kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon kanssa. Aikataulusta ei maiden välillä ole puhuttu, mutta molemmat toivovat, että Suomi ja Ruotsi menevät Natoon käsi kädessä niin pitkälle kuin se on mahdollista.

– Pidämme toisemme hyvin informoituna niin, että tiedämme toisemme pyrkimyksistä koko ajan, Kristersson sanoo.

Hän lisää lopuksi, että jokaisen maan on tehtävä päätös itse.

Ruotsissa on valtiopäivävaalit vajaan kahdeksan kuukauden kuluttua.
 

sirra

Kapteeni
Suomessakin varmaan hereillä ollaan, uskalletaanko päätöksiä tehdä on sitten toinen asia. Olen ainakin tämmöisenä asioista kiinnostuneena kansalaisena luovuttanut toiveeni siitä, että meillä poliittinen johto saisi omin päin aikaiseksi sitä jäsenhakemusta NATO:on jätettyä. Toivoni tässä asiassa olen jo luovuttanut Ruotsin haltuun. Jos Ruotsi saisi sen hakemuksen jätettyä, niin silloin täälläkin ehkäpä saataisiin hakupaperit järjestön jäsenyysanomusta koskien täytettyä. Ruotsissakin riittää vielä pohdittavaa, ennen kuin jäseneksi hakevat, mutta suunta näyttää nyt länsinaapurissa hyvältä.
 

hansai

Ylipäällikkö
Ruotsin kokoomusjohtajan Nato-lausunnot Ylelle hermostuttivat puolustusministerin: Totuudenvastaista ja fantasioita
Ruotsin puolustusministeri tyrmistyi luettuaan Ruotsin kokoomusjohtajan Ylelle antaman Nato-lausunnon.

Ruotsin sosiaalidemokraatit hermostuivat Ruotsin kokoomuksen puheenjohtajan Ulf Kristerssonin Nato-lausunnoista Sälenin turvallisuuskonferenssissa. Kristersson sanoi aiemmin tänään Ylelle, että on ajan kysymys, milloin sosiaalidemokraatit kääntävät (kielteisen) Nato-kantansa.
Puolustusministeri Peter Hultqvist sanoo Ylelle, että Kristerssonin arvio on täysin perusteeton ja totuudenvastainen.
– Hänellä ei ole minkäänlaisia perusteita tälle, Hultqvist sanoo.
Hultqvistin mukaan sosialidemokraattien puoluekokouksen päätökset asiasta ovat selkeät.
– Meillä ei ole ole mitään aikeita hakea Nato-jäsenyyttä, vaan meidän puolueen perusta on sotilaallinen liittoutumattomuus ja yhteistyö muiden maiden kanssa, hän sanoi.
Hultqvist sanoo, että Ruotsin turvallispoliittinen linja on sama kuin Suomella. Suomi on Ruotsille kumppani, jonka kanssa tehtävä yhteistyö koskee myös rauhan ulkopuolisia olosuhteita.
– Kristerssonin puheet ovat fantasioita.
Hultqvist ei suostu spekuloimaan kysymyksellä mitä tapahtuisi, jos Suomi päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä.
Ruotsissa on parlamenttivaalit vajaan kahdeksan kuukauden kuluttua.
https://yle.fi/uutiset/3-10024322?origin=rss
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
Pitää muistaa, mistä on kyse: sisäpolitiikasta.

Ensi syksynä käytävissä valtiopäivävaaleissa ratkaistaan Ruotsin Nato-linjaus. Vallasta kisaavat nykyinen pääministeri, sosialidemokraattien puheenjohtaja Stefan Löfven ja haastaja, Ruotsin kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson. Hän haluaa avoimesti ja julkisesti Ruotsin Natoon. Hänen oma kannatuksensa riippuu siitä, miten äänestäjä ostaa ajatuksen. Porvariblokin enemmistö haluaa Natoa, joten heidän intresseissään on nostaa asia esiin lujaa ja mahdollisesti erilaista pelottelua Ruotsille tulee. Ruotsalaiset ovat paljon pelokkaampia kuin suomalaiset, vaikka meilläkin on omat Twitter-hermoilijamme. He menevät mukaan ruotsalaisten vaalisanasotaan.

Löfven pitää liittoutumattomuudesta. Hänen luottomiehensä Hultqvist on vienyt hissukseen Ruotsia lähemmäs Yhdysvaltoja ja Natoa (isäntämaasopimus, sotaharjoitukset ja kahdenväliset sopimukset Nato-maiden kanssa). Toisaalta saman puolueen ulkoministeri Margot Wallström on ajanut YK:n ydinaseet kieltävän sopimuksen allekirjoittamista. Useat Nato-maat, erityisesti Yhdysvallat, varoittivat jo Ruotsia turvallisuuspoliittisten suhteiden vaarantumisesta.

Ennen Säleniä kuusi kymmenestä ruotsalaisesta uskoi, että Nato tulee Ruotsin avuksi kriisitilanteessa, vaikkei Ruotsi ole Naton jäsen. Jens Stoltenbergin puhe osui tähän. Ei tule.

Wallström on ottanut tiukan vastustavan profiilin. Parlamentaarisessa puolustusraportissa todetaan, että Ruotsiin kohdistuvaa sotilaallista voimankäyttöä tai uhkaa ei voi sulkea pois. Wallström piti muotoiluja liian alarmistisina eli hälyyttävinä. Hän lähetti suurlähettiläille kirjeen, jossa todetaan, että suora sotilaallinen uhka Ruotsiin on epätodennäköinen. Ulkoministeriö on siis tällä hetkellä vastakkain parlamentaarisen työryhmän kanssa.

Ruotsin suuri ongelma on edelleen asevelvollisuuden alasajo. Se luo paineita.
 
Viimeksi muokattu:

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
Carl Bildt on varmasti messissä, kun kansaa ohjaillaan. :cool:

 

tulikomento

Ylipäällikkö
Puolustusministeri Peter Hultqvist myöntää että oman kansallisen puolustuksen alasajo oli virhe ja että se perustui virhearvioille.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005525555.html


Demariministeri totesi suoraan, että kylmän sodan jälkeisinä vuosina Ruotsi päästi puolustuskykynsä rapistumaan liian pahasti.

”Sotilaallisen puolustuksen ja varsinkin siviilipuolustuksen alasajo vietiin liian pitkälle ja siitä me maksamme tänään hintaa”, hän sanoi.

Vastuu nykytilasta kuuluu monille Berliinin muurin murtumisen jälkeen vaikuttaneille poliitikoille ja puolueille, Hultqvist jatkoi.

”Nämä aiemmat päätökset ovat osoittautuneet perustuneen virhearvioille, naiiville kuvalle ympäröivän maailman kehityksestä ja epärealistiselle käsitykselle siitä, mitä puolustuskyvyn palauttaminen vaatii.”

Samalla Hultqvist onnitteli itseään ja nykyhallitusta siitä, että ”trendi on saatu käännettyä”. Konkreettisia merkkejä muutoksesta ovat pysyvien joukkojen palauttaminen Gotlannin saarelle ja asevelvollisuuden palauttaminen rajatussa muodossa.


Hultqvist tuossa jo ennättää kehua itseään ja nykyhallitusta, joka on lähes paniikinomaisesti joutunut tekemään kurssinmuutoksia, joskin vain pieniä ja kosmeettisia sellaisia. Mutta kyllä meille suomalaisille vaan mitä ilmeisimmin irvailtiin 90-luvulla ja 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Pidettiin mukamas kynsin ja hampain ja aivan turhaan kiinni asevelvollisuusarmeijasta. Ruotsi hyväuskoisesti tuntui uskovan ikuiseen rauhanaikaan Euroopassa. Vladimir Putin oli eri mieltä asioista.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Puolustusvoimien komentaja kenraali Micael Byden piti Sälenissä sotilaspoliittisen puheenvuoron.

https://www.verkkouutiset.fi/ruotsin-ylipaallikko-sanoo-venajaa-vakavaksi-uhaksi-nain-itse-paikan-paalla/

- Uhka Venäjän hyökkäyksestä Ruotsiin ei ole akuutti, joskin Venäjä toimii Itämerellä aggressiivisesti.
- Sotatilanteessa Ruotsi joutuisi mukaan halusi se sitä itse tai ei.
- Ruotsi jatkaa läntistä kansainvälistä sotilasyhteistyötä ja syventää sitä entisestään.
- Suomen kanssa tehdään yhteistyötä jatkossakin. Nyt luodaan edellytyksiä myös muulle kuin rauhan ajan yhteistyölle.
 

adam7

Ylipäällikkö
Ruotsissa on selvinnyt että heillä ei olekaan kahta samanlaista prikaatia vaan että voimavarat (täyspäiväiset K-sotilaat [kontrakt] ja kalusto) on keskitetty yhteen prikaatiin ja toisessa on miehistöpuutteita, kalustopuutteita ja pääosin sopimusreserviläisiä (osa-aikaisia T-sotilaita [tidvis anställda]) ja tyhjät rivit täytetty reserviläisillä (P-sotilailla [plikt]). Nyt ei toinen prikaati tule olemaan sotavalmis 2020.

Tasajako ei ole taktiikkaa, mutta se näyttää olevan tuntematonta länsinaapurissa.


ÖB om arméns kris: Finns ingen plan för två brigader


Foto: Alexander Mahmoud

UPPDATERAD 18:47PUBLICERAD 17:05

Sveriges armé ska kunna gå i strid med två brigader, enligt riksdagens beslut. Men Försvarsmakten har istället satsat pengarna på det ena av de två förbanden. Flera politiker kritiserar försvarets agerande. Men överbefälhavaren Micael Bydén säger att det aldrig funnits en plan för två likadana brigader.

Mikael Holmström
Följ skribent


Skriv ut Rätta artikel Spara artikel

En brigad är det arméförband på cirka 4.000 soldater och officerare som krävs för att möta ett angrepp. Riksdagen beslutade 2015 att arméns olika bataljoner (en bataljon är 700-800 personer) skulle samlas i två brigader:

”Huvuddelen av arméförbanden organiseras för att kunna verka som två brigader i hög konfliktnivå mot en kvalificerad motståndare”, står det i beslutet.

Riksdagens inriktning gäller åren 2016-2020 och besluten gör ingen åtskillnad mellan brigaderna. Men som DN avslöjade på söndagen har Försvarsmakten främst satsat på de bataljoner som har fast anställd personal – de räcker till en krigsduglig brigad.

Resultatet har blivit att de övriga bataljonerna inte fått tillräcklig personal, materiel och övning för att den andra brigaden ska nå tillräcklig krigsduglighet 2020.

– Detta är väldigt allvarligt. Två brigader är egentligen redan det alldeles för lite, men endast en brigad är fullständigt otillräckligt. Riksdagen har bestämt om två brigader och om pengarna inte räcker, då ska Försvarsmakten redovisa det. Då får regeringen återkomma till riksdagen som måste anslå mer pengar, säger Liberalernas partiledare Jan Björklund som varit major i armén.

Liberalerna står utanför de senaste uppgörelserna om försvarets ekonomi, den senaste slöts i augusti mellan S-MP-regeringen, Centern och Moderaterna.

- I uppgörelsen i höstas skulle en del gå till armén. Men den samlade bilden av hur risigt det i verkligheten är, den har vi inte fått. Man får hoppas att Försvarsmakten återkommer om de här behoven i sitt budgetunderlag, säger Moderaternas försvarspolitiker Hans Wallmark.

Regeringen har i de senaste årens budgetanvisningar till försvaret sagt att förmågan i de förband i armén som har lägst krigsduglighet måste höjas. I ett tal på måndagen underströk Peter Hultqvist att högteknologiska marin- och flygförband är beroende av en uthållig armé som kan kontrollera terrängen.

Överbefälhavaren, ÖB, Micael Bydén tillbakavisar politikernas bild av att de skulle ha beslutat om två likvärdiga brigader. I vart fall är det inte Försvarsmaktens tolkning.

– Vi gick in i försvarsbeslutsperioden 2016. Det har aldrig funnit en plan där vi driver fram två likadana brigader, därför de förutsättningarna har inte funnits. De finns inte, säger ÖB.

– Vår plan gäller fortfarande, det är så vi driver fram den här försvarsmakten. Vi gör det till den nivå det är möjligt. Nu står vi i ett läge där det är skillnad på de här brigaderna, det kommer att vara skillnader på brigaderna.

ÖB förklarar att han satsat på gripbara förband som kan sättas in snabbt, de andra kommer i andra hand. Om resurserna fördelats jämnt skulle man inte ha några förband alls att sätta in, enligt honom.

Men då var försvarsbeslutets beställning orealistisk från början?

– Beställningen kom och vi har presenterat en plan: så här kommer vi att göra för att driva fram den här armén med de här förutsättningarna. Vi har aldrig upplevt att kravet ska vara två likadana brigader. Vi ska kunna verka i två brigader, men det säger inte att det ska vara exakt samma innehåll, att de ska vara lika uppfyllda, svarar ÖB.

Läs mer: Gunnar Johansson: Försvar är inte gratis

På frågan varför Försvarsmakten inte gått ut öppet om problemen i armén är Bydéns svar att han ”inte haft anledning att göra det”.

Vilka är då möjligheterna att nå det politiska beslutet att ha två brigader som kan möta en kvalificerad motståndare 2020?

– Vi fortsätter att jobba på den plan vi har, och ska se till komma så långt som möjligt. Om vi inte skulle nå den delen så kommer jag att rapportera det, svarar ÖB.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Ruotsissa on selvinnyt että heillä ei olekaan kahta samanlaista prikaatia vaan että voimavarat (täyspäiväiset K-sotilaat [kontrakt] ja kalusto) on keskitetty yhteen prikaatiin ja toisessa on miehistöpuutteita, kalustopuutteita ja pääosin sopimusreserviläisiä (osa-aikaisia T-sotilaita [tidvis anställda]) ja tyhjät rivit täytetty reserviläisillä (P-sotilailla [plikt]). Nyt ei toinen prikaati tule olemaan sotavalmis 2020.

Tasajako ei ole taktiikkaa, mutta se näyttää olevan tuntematonta länsinaapurissa.


ÖB om arméns kris: Finns ingen plan för två brigader


Foto: Alexander Mahmoud

UPPDATERAD 18:47PUBLICERAD 17:05

Sveriges armé ska kunna gå i strid med två brigader, enligt riksdagens beslut. Men Försvarsmakten har istället satsat pengarna på det ena av de två förbanden. Flera politiker kritiserar försvarets agerande. Men överbefälhavaren Micael Bydén säger att det aldrig funnits en plan för två likadana brigader.

Mikael Holmström
Följ skribent


Skriv ut Rätta artikel Spara artikel

En brigad är det arméförband på cirka 4.000 soldater och officerare som krävs för att möta ett angrepp. Riksdagen beslutade 2015 att arméns olika bataljoner (en bataljon är 700-800 personer) skulle samlas i två brigader:

”Huvuddelen av arméförbanden organiseras för att kunna verka som två brigader i hög konfliktnivå mot en kvalificerad motståndare”, står det i beslutet.

Riksdagens inriktning gäller åren 2016-2020 och besluten gör ingen åtskillnad mellan brigaderna. Men som DN avslöjadepå söndagen har Försvarsmakten främst satsat på de bataljoner som har fast anställd personal – de räcker till en krigsduglig brigad.

Resultatet har blivit att de övriga bataljonerna inte fått tillräcklig personal, materiel och övning för att den andra brigaden ska nå tillräcklig krigsduglighet 2020.

– Detta är väldigt allvarligt. Två brigader är egentligen redan det alldeles för lite, men endast en brigad är fullständigt otillräckligt. Riksdagen har bestämt om två brigader och om pengarna inte räcker, då ska Försvarsmakten redovisa det. Då får regeringen återkomma till riksdagen som måste anslå mer pengar, säger Liberalernas partiledare Jan Björklund som varit major i armén.

Liberalerna står utanför de senaste uppgörelserna om försvarets ekonomi, den senaste slöts i augusti mellan S-MP-regeringen, Centern och Moderaterna.

- I uppgörelsen i höstas skulle en del gå till armén. Men den samlade bilden av hur risigt det i verkligheten är, den har vi inte fått. Man får hoppas att Försvarsmakten återkommer om de här behoven i sitt budgetunderlag, säger Moderaternas försvarspolitiker Hans Wallmark.

Regeringen har i de senaste årens budgetanvisningar till försvaret sagt att förmågan i de förband i armén som har lägst krigsduglighet måste höjas. I ett tal på måndagen underströk Peter Hultqvist att högteknologiska marin- och flygförband är beroende av en uthållig armé som kan kontrollera terrängen.

Överbefälhavaren, ÖB, Micael Bydén tillbakavisar politikernas bild av att de skulle ha beslutat om två likvärdiga brigader. I vart fall är det inte Försvarsmaktens tolkning.

– Vi gick in i försvarsbeslutsperioden 2016. Det har aldrig funnit en plan där vi driver fram två likadana brigader, därför de förutsättningarna har inte funnits. De finns inte, säger ÖB.

– Vår plan gäller fortfarande, det är så vi driver fram den här försvarsmakten. Vi gör det till den nivå det är möjligt. Nu står vi i ett läge där det är skillnad på de här brigaderna, det kommer att vara skillnader på brigaderna.

ÖB förklarar att han satsat på gripbara förband som kan sättas in snabbt, de andra kommer i andra hand. Om resurserna fördelats jämnt skulle man inte ha några förband alls att sätta in, enligt honom.

Men då var försvarsbeslutets beställning orealistisk från början?

– Beställningen kom och vi har presenterat en plan: så här kommer vi att göra för att driva fram den här armén med de här förutsättningarna. Vi har aldrig upplevt att kravet ska vara två likadana brigader. Vi ska kunna verka i två brigader, men det säger inte att det ska vara exakt samma innehåll, att de ska vara lika uppfyllda, svarar ÖB.

Läs mer: Gunnar Johansson: Försvar är inte gratis

På frågan varför Försvarsmakten inte gått ut öppet om problemen i armén är Bydéns svar att han ”inte haft anledning att göra det”.

Vilka är då möjligheterna att nå det politiska beslutet att ha två brigader som kan möta en kvalificerad motståndare 2020?

– Vi fortsätter att jobba på den plan vi har, och ska se till komma så långt som möjligt. Om vi inte skulle nå den delen så kommer jag att rapportera det, svarar ÖB.
Justiinsa tänään iltapäivästä katselin Areenasta suorana Finlandia-talolta lähetetyn puolustusvoimien 100-vuotisseminaarin. Siinä paneelikeskusteluissa totesivat, että Ruotsin nyt parin kolmen viime vuoden aikana tekemät satsaukset kotimaan puolustuskyvyn palauttamiseksi alkavat tuottaa hedelmää aikaisintaan 2020-luvulla.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Ruotsissa on valtiopäivävaalit vajaan kahdeksan kuukauden kuluttua.
Suomen turpo-kenttä saa nyt oikeat Nato-vaalit? Kaikki vaalit ovat olleet viime aikoina Nato-vaaleja.....

Odotellaans taas ihan hyperventiloimatta. Ja katsellaan ihan rauhassa ja maltilla, mitä Ruotsi saa aikaan lisäpanostuksilla. Kyyninen inhoittava minäni on ollut havaitsevinaan, että -rakenteiden turvaaminen- on ollut rahoituksen osunnan keskiötä.

Ensin "uudistetaan" kovalla pohinalla. (uudistus=purkaminen) Sitten uudistetaan samaan suuntaan, mistä purkaminen alkoi. Hmmm. Kannattaa huomata, että nykyinen puolustusministeri on ennen muuta hyvässä kytkyessä ruotsalaisteollisuuteen.

On organisaatio, jonka jatkuvuus on turvattava. On purkutalkoiden rauniot, joihin pannaan rahaa....teollisuus kiittää. Ja on vaikuttavat elementit, jotka ovat pahasti vaiheessa....ja saattavat jäädäkin.
 

Jukkis

Majuri
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Ruotsissa on selvinnyt että heillä ei olekaan kahta samanlaista prikaatia vaan että voimavarat (täyspäiväiset K-sotilaat [kontrakt] ja kalusto) on keskitetty yhteen prikaatiin ja toisessa on miehistöpuutteita, kalustopuutteita ja pääosin sopimusreserviläisiä (osa-aikaisia T-sotilaita [tidvis anställda]) ja tyhjät rivit täytetty reserviläisillä (P-sotilailla [plikt]). Nyt ei toinen prikaati tule olemaan sotavalmis 2020.

Tasajako ei ole taktiikkaa, mutta se näyttää olevan tuntematonta länsinaapurissa.
Noin minäkin ne jakaisin jos käytettävissä olevien resurssien realiteetti on tuo. Vertautuupa tuo vielä meidän suuntaankin ihan hyvin: operatiivinen prikaati saa parhaat jutut, alueellinen prikaati kaiken mitä riittää ja paikallisjoukot (hemvärnet) pärjää sitten omillaan. Suuruusluokat vaan on vähän toiset ja kerrankin meidän eduksemme. :cool:
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
operatiivinen prikaati saa parhaat jutut, alueellinen prikaati kaiken mitä riittää ja paikallisjoukot (hemvärnet) pärjää sitten omillaan.
Ruotsin tauti pitää kuumetta siksi, että asevelvollisten kouluttaminen laiminlöitiin huolella, kympillä ja mega-asenteella. Kyllä Ruotsin aseteollisuus edelleen kykenee paahtamaan tekovärkit tulille, jahka siihen ohjataan rahaa. Mutta mistäs tempaset suoritusportaan? Missä ovat tuoreet res-upsit, au:t ja inkkarit....näitä on vaan liian vähän ja otanta vs. ikäluokka ei ole häävi.

Kannattaa olla analyyseissaan tarkkana. On vaikea erottaa, mikä osa ulinasta on ruotsalaisteollisuuden -tarpeista- lähtevää, mikä aitoa ja mikä humpuukia, mikä on -upseerikunnan- etujen turvaamista tai jopa edelleen kehittämistä jne.

Ruotsalainenkaan yleisö ja päätöksentekoapparaatti ei sentään niin uimeloa ole, etteikö se osaa kysyä, että miksi hankkia tekovärkkejä, kun ei ole sotilaitakaan.....tuon kysymyksen kiertäminen on läpäissyt KOKO poliittisen kentän vasurista oikeistoon. Meillä tuo kysymys kierretään paljon taitavammin, PE on ollut tiiviisti mukana ja on osoitettu koko ajan, että koska iso reservi.

Oman vitjansa arvoinen pohdinta olisikin toimittaa palstalle niitä teollisia kiistattomia kykyjä, joita Ruotsilla on suhteessa asevalmistukseen ja armeijan varustamiseen.

Minä tervehtisin ilolla Ruotsin jälleenvarustamista. Yksi iso syy siihen, että Itämeren allas koetaan -epävarmaksi- on juuri Ruotsin lössehtiminen. Ei Venäjä hilluisi altaalla samalla tavoin, jos Ruotsi olisi säilyttänyt kylmän sodan ASENTEENSA JA valmiutensa. Toivon, että Ruotsin hieman androgyyni suhtautuminen näihin asioihin palaisi sille tasolle, mitä voi odottaa vakavaraiselta ja kaikin puolin hyvältä valtiolta.
 

adam7

Ylipäällikkö
Noin minäkin ne jakaisin jos käytettävissä olevien resurssien realiteetti on tuo. Vertautuupa tuo vielä meidän suuntaankin ihan hyvin: operatiivinen prikaati saa parhaat jutut, alueellinen prikaati kaiken mitä riittää ja paikallisjoukot (hemvärnet) pärjää sitten omillaan. Suuruusluokat vaan on vähän toiset ja kerrankin meidän eduksemme. :cool:
Juu, tuohon on reagoitu että politiikot ovat niin pihalla, nekin jotka harrastavat, eli todella harrastavat puolustuspolitiikkaa.
 

adam7

Ylipäällikkö
Justiinsa tänään iltapäivästä katselin Areenasta suorana Finlandia-talolta lähetetyn puolustusvoimien 100-vuotisseminaarin. Siinä paneelikeskusteluissa totesivat, että Ruotsin nyt parin kolmen viime vuoden aikana tekemät satsaukset kotimaan puolustuskyvyn palauttamiseksi alkavat tuottaa hedelmää aikaisintaan 2020-luvulla.
Ei siellä kovin isoja satsauksia vielä ole tehty.

Sama organisaatio käytössä joka on suunniteltu pataljoonan parin pyörittämiseksi ulkomailla. Sitä ei ole saatu miehitettyä koska se osa-aikainen sotilas, eli jota minä kutsun sopimusreserviläiseksi, joka voisi noin kuukauden vuodessa toimia sotilaana, on kovin harvinainen eläin jota löytyy lähinnä julkishallinnosta. Kun nyt ovat lisäksi julistaneet, että siviileitä aletaan vsijoittaa sodan ajan tehtäviin, samalla tavalla kuin meillä on henkilöstöä varattuna kriisiajan toimiin ja tämä henkilöstö ei ole vapaana GSS-T (gruppchefer, soldater, sjömän - tidvis anställda) tehtäviin, ainoa tapa korvata nämä on varusmiespalvelun kautta otettavat. Ruotsin "ammattiarmeija" jota Suomessa on hehkutettu on suunniteltu pyörivän noin 70% erilaisilla sopimusreserviläisillä, kuten GSS-T, kodinturvajoukoilla ja reserviupseereilla. Nyt saavat tuon vuosittaisen 4k vapaaehtoisesti, johomn kuuluu noin parituhatta ammattiin suuntautuvaa ja pari tuhatta vapaaehtoisen palveluksen suorittavaa, mutta Hultqvist ehti jo sanoa että pitäisi nostaa viiteen tuhanteen.

Henkilöstöselvityksessä, jota demarivihreä hallitus näyttää seuraavan,ehdotettiin heti 5k ja nostoa vaiheittain 8k määrään reservin ja paikallispuolustusjoukkojen luomiseksi.

Nyt kun me tähän soppaan vielä lisäämme, että Bydén on myös todennut että nykyisellä rahoitustasolla materiaalia vanhenee urakalla 2020 lähtien eikä varat riitä olemassaolevalle organisaatiolle, niin haasteita voidaan todeta olevan edessä.
 

adam7

Ylipäällikkö
Ruotsin tauti pitää kuumetta siksi, että asevelvollisten kouluttaminen laiminlöitiin huolella, kympillä ja mega-asenteella. Kyllä Ruotsin aseteollisuus edelleen kykenee paahtamaan tekovärkit tulille, jahka siihen ohjataan rahaa. Mutta mistäs tempaset suoritusportaan? Missä ovat tuoreet res-upsit, au:t ja inkkarit....näitä on vaan liian vähän ja otanta vs. ikäluokka ei ole häävi.

Kannattaa olla analyyseissaan tarkkana. On vaikea erottaa, mikä osa ulinasta on ruotsalaisteollisuuden -tarpeista- lähtevää, mikä aitoa ja mikä humpuukia, mikä on -upseerikunnan- etujen turvaamista tai jopa edelleen kehittämistä jne.

Ruotsalainenkaan yleisö ja päätöksentekoapparaatti ei sentään niin uimeloa ole, etteikö se osaa kysyä, että miksi hankkia tekovärkkejä, kun ei ole sotilaitakaan.....tuon kysymyksen kiertäminen on läpäissyt KOKO poliittisen kentän vasurista oikeistoon. Meillä tuo kysymys kierretään paljon taitavammin, PE on ollut tiiviisti mukana ja on osoitettu koko ajan, että koska iso reservi.

Oman vitjansa arvoinen pohdinta olisikin toimittaa palstalle niitä teollisia kiistattomia kykyjä, joita Ruotsilla on suhteessa asevalmistukseen ja armeijan varustamiseen.

Minä tervehtisin ilolla Ruotsin jälleenvarustamista. Yksi iso syy siihen, että Itämeren allas koetaan -epävarmaksi- on juuri Ruotsin lössehtiminen. Ei Venäjä hilluisi altaalla samalla tavoin, jos Ruotsi olisi säilyttänyt kylmän sodan ASENTEENSA JA valmiutensa. Toivon, että Ruotsin hieman androgyyni suhtautuminen näihin asioihin palaisi sille tasolle, mitä voi odottaa vakavaraiselta ja kaikin puolin hyvältä valtiolta.
Kyllä upseerit ja jotkut politiikot ovat tuosta ristiriidasta keskustelleet. 2020 mennessä eläköityy 1/3 ruotsalaisista upseereista. Kun on valittu (osoittaisia) ammattisotilaita, heitä pitää harjoittaa isommissa muodostelmissa jos halutaan saada aikaan tehokas ammattijoukko. Samaan aikaan pitäisi sitten lähteä kouluttamaan alokkaita. Tässä vaiheessa tosin kysymys on teoreettinen, koska 4 k vuodessa oli alunperin tarkoitus kouluttaa innokkaita vapaaehtoisia sotilasalalle. Noin 2k -2,5 k saatin aloittamaan, ja niistä lopetti ainakin kolmasosa heti alussa. Nyt kun aloittaa, ei enää vuodenvaihteesta saa itse päättää lopettamisesta.

No Ruotsi käyttää kuitenkin melkein 2x enemmän rahaa kuin Suomi ja puolustusvoimissa on työntekijöitä suunilleen yhtä paljon. Mikä siis mättää? Miksi ei saada aikaan juuri mitään? Oma arvioni on että on ollut rahaa ja ei olla voitu tehdä sellaisia muutoksia jotka säästäisivät rakenteellisesti. Edelleen on muistettava, että Ruotsissa FMV (eli materiaalihankinta) on oma viranomainen, joka elää 90% laskuttamalla puolustusvoimia. Ruotsissa on edelleen paljon pikkuvaruskuntia eri puolilla maata, jolla ei ole puolustuksen kannalta järkeä. Esim. tykistö on Bodenissa, pitkällä joukoista joita sen pitäisi tukea. Edelleen rauhanajan esikunnat ovat Ruotsissa vielä pullollaan väkeä. Laivasto ja ilmavoimat ovat myös kalliita ja ennen rahaa oli. Tuo Mjölnerin hankinta osoitti, että ainakin maavoimissa on mielletty että rahaa ei ole.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Miksi ei saada aikaan juuri mitään? Oma arvioni on että on ollut rahaa ja ei olla voitu tehdä sellaisia muutoksia jotka säästäisivät rakenteellisesti.
Juuri näin varmasti asia on mennyt. Ja suht velvoittavasta asevelvollisuudesta luopuminen oli mistaaki. Vaikka valhalla-haaveilijoilla olisikin altis henki, niin liha on ah niin heikko heilläkin.

Ja onhan Ruotsilla muutamia sotakapineitakin, jotka imevät rahaa ravakasti. Sukellusveneet, ilmavoimien erikoisvälineistö ja oman teollisuuden kanssa puljattava kehitystyö. Paljonko budjetista valuu eri tavoin teollisuusyhteistyöhön, ei ole tiedossani, mutta sitä on kritisoitu Ruotsissa evp-sotilaiden suilla. Ruotsin armeijastahan piti tulla Ruotsin aseteollisuuden mannekiini kv-saralle. No, kenties tuli tai ei, niin oma pesä jäi sitten huutolaispojan asemaan.

Eläkettään odottavien tappien miehittämät kirjoituspöytäarmeijakunnat eivät ole yleensä olleet omiaan kehittämään koskaan mitään missään.
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
Tämä Ruotsi onkin mielenkiintoinen kysymys asevoimineen. Mietitäänpä vähän. Heittelen lukuja ulkomuistista, joten epätarkkuuksia voi olla.
Aktiivipalveluksessa heillä noin 20-25t sotilasta. Mm. panssareina Leo 2A5, joita on 150-200. CV-kalustoa on enemmän jne. Koska väki on rivissä, on heillä varsin hyvä kyky reagoida nopeasti. Muistaakseni lupaavat että noin 20t sotilasta saadaan muutamassa vrk:ssa liikenteeseen olemattomalla ennakkovaroitusajalla ja 7vrk:ssa 30t sotilasta lisää. Maavoimien kalusto on hyvää. Ilmavoimat ovat vahvat, Merivoimat kalustollisesti nykyaikaiset.
Eli nopeasti reagoiva, hyvin varustettu 50t sotilaan armeija.

Ja uhka? No, sen me kaikki tiedämme.

Kyky vs. uhka sitten?

Äkkiseltään voisi sanoa että Ruotsi on tosiasiassa jopa aika vahvoilla.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Tämä Ruotsi onkin mielenkiintoinen kysymys asevoimineen. Mietitäänpä vähän. Heittelen lukuja ulkomuistista, joten epätarkkuuksia voi olla.
Aktiivipalveluksessa heillä noin 20-25t sotilasta. Mm. panssareina Leo 2A5, joita on 150-200. CV-kalustoa on enemmän jne. Koska väki on rivissä, on heillä varsin hyvä kyky reagoida nopeasti. Muistaakseni lupaavat että noin 20t sotilasta saadaan muutamassa vrk:ssa liikenteeseen olemattomalla ennakkovaroitusajalla ja 7vrk:ssa 30t sotilasta lisää. Maavoimien kalusto on hyvää. Ilmavoimat ovat vahvat, Merivoimat kalustollisesti nykyaikaiset.
Eli nopeasti reagoiva, hyvin varustettu 50t sotilaan armeija.

Ja uhka? No, sen me kaikki tiedämme.

Kyky vs. uhka sitten?

Äkkiseltään voisi sanoa että Ruotsi on tosiasiassa jopa aika vahvoilla.
Niin, tuossa valossa olisi varmaan hyvä pohtia nykyisen kenraali evp. Sverker Göransonin puolustusvoimien komentajana toimiessaan antamaa lausuntoa, jonka mukaan Ruotsin puolustus Venäjän hyökätessä kestäisi noin viikon ilman ulkopuolista apua.
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
Niin, tuossa valossa olisi varmaan hyvä pohtia nykyisen kenraali evp. Sverker Göransonin puolustusvoimien komentajana toimiessaan antamaa lausuntoa, jonka mukaan Ruotsin puolustus Venäjän hyökätessä kestäisi noin viikon ilman ulkopuolista apua.
Pitää paikkansa, kuten samoin voisi pohtia koko Ruotsissa käytävää keskustelua ja myös Suomessa käytävää Ruotsin asevoimia koskevaa keskustelua.
Tämä pohdinta saattaisi vähänkään syvällisemmin käytynä olla hankalan kiusallista monillekin tahoille.
Toki asiaa on pohdittava selvästi pidemmällä aikajänteellä kuin nykyhetki ja erilaisten tilannekehitysten näkökulmista. Nykyhetkellä Ruotsin kyky saattaa vastata uhkaan jopa aika hyvin, oli se sitten ruotsalaisille ominaista hannuhanhi-tuuria tai ei.
 
Top