Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

MAANPUOLUSTUS - VELVOLLISUUS vai OIKEUS?

Viestiketju osiossa 'Turvallisuuspolitiikka' , aloittaja KorpiSISSI, 19.06.2017.

  1. KorpiSISSI

    KorpiSISSI Eversti

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    1,997
    Tykkäykset:
    1,271
    Pisteet:
    316
    Onko Maanpuolustus lakiin, asevelvollisuuteen perustuva velvollisuus vaiko kansalaisen perusoikeus? Kuka kantaa vastuun Maanpuolustuksesta?

    • Riittääkö TAHTO vai tarvitaanko myös HALU ja KYKY?
    • Miten käytännön tasolla Maanpuolustustahto ilmenee, muuten kuin vapaaehtoisuutena Maanpuolustusta tukevassa toiminnassa (kouluttautuminen, kouluttaminen, harjoittelu yms.)?
    • Mikä on Maanpuolustusta tukevaa toimintaa?
    • OIKEUDET?
    • VELVOLLISUUDET?
    • VASTUUT?

    Tämä artikkeli toimikoon johdantona ---


    LINKKI
    https://www.nukurauhassa.fi

    MAANPUOLUSTUSTAHTO - MIESTEN VELVOLLISUUS VAI KAIKKIEN OIKEUS?

    Maanpuolustus nähdään harmittavan usein kapeakatseisesti vain varusmiespalveluksena - inttinä - johon pääosa nuorista miehistä ja jotkut naiset menevät. Hyödynnämmekö koko kansan valmiuksia yhteisen turvallisuuden tekemiseen?

    16.06.2017

    Yhteiskunnassamme rakennetaan kokonaisturvallisuutta ja varaudutaan erilaisiin kriiseihin. Äärimmäisin kriisi, jonka Suomi voisi kohdata, on sota. Puolustuksemme perustana ovat kansalaisten tahto puolustaa maatansa, suorituskykyiset asejärjestelmät sekä hyvin koulutetut ja tehtäväänsä sitoutuneet asevelvolliset ja ammattisotilaat.

    Tutkimukset kertovat - juhlapuheet toistavat, että suomalaisten maanpuolustustahto on korkealla tasolla. Maanpuolustustahto kuvaa kansalaisten asenteita, tukea ja tahtoa puolustaa omaa maataan - Suomea. Maanpuolustustahtoa on mitattu perinteisesti kansalaisten mielipiteenä, tulisiko Suomea puolustaa aseellisesti, jos Suomeen hyökättäisiin. Millaista hyökkäystä kansalainen ajattelee pohtiessaan vastausta tuohon kysymykseen, sellaistako kuin talvisodassa?

    Turvallisuusympäristö on muuttunut entistä arvaamattomammaksi. Poliittiset ja sotilaalliset tilanteet näyttävät muuttuvan hyvinkin nopeasti. On todettu, että hybridisodassa etulinja kulkee läpi koko yhteiskunnan. Tuolloin kriisi koskee meitä kaikkia ja siihen varautuminen vaatii tietoa, tahtoa, osaamista ja osallistumista kaikilta kansalaisilta. Modernien asevoimien ja -järjestelmien rinnalla on aiheellista kysyä, ketkä näitä järjestelmiä käyttävät ja miten käyttäjien toiminta vaikuttaa lopputulokseen taistelukentällä.

    Jaettu kokemus luottamuksesta ja oikeudenmukaisuudesta

    Suomalaiset luottavat viranomaisiin ja valtioon. Luottamus etenkin turvallisuusviranomaisiin on hyvin korkealla tasolla. Luottamuksen voidaan nähdä olevan vahvassa yhteydessä Suomen ja suomalaisen yhteiskunnan vakauteen. Kun kansalaiset kokevat yhteiskunnan luotettavaksi ja oikeudenmukaiseksi sekä itselleen että läheisilleen, kasvaa tahto osallistua kokonaisturvallisuuden rakentamiseen ja tarvittaessa Suomen puolustamiseen.

    Korkea luottamus turvallisuusviranomaisiin on kansallinen vahvuutemme. Yksilöiden kohdalla se voi kääntyä myös itseään vastaan. Jos emme tunnista omaa rooliamme turvallisuuden rakentamisessa ja ylläpidossa, asemoimme itsemme helposti turvallisuustoimien kohteeksi. Luotamme siihen, että joku hoitaa asiat puolestamme. Asevelvollisuuden eri muodot sen sijaan tuovat maanpuolustuksen lähelle yksilöitä ja perheitä. Tämä puolestaan vahvistaa omakohtaista tietämystämme turvallisuusasioista sekä suhdettamme maanpuolustukseen ja sen eri tehtäviin.

    Pitääkö Suomea puolustaa, ja kenen tehtävä se on?

    Maanpuolustusvelvollisuus on kirjattu perustuslakiin kaikkien kansalaisten velvollisuudeksi, mutta asevelvollisuus koskee vain miehiä. Viranomaiset puhuvat kokonaismaanpuolustuksesta, tunnistaen sen koskevan sekä Puolustusvoimia, kaikkia viranomaisia että kansalaisia. Mahdollistaako järjestelmä kuitenkaan esimerkiksi siviilipalvelusmiesten, järjestöjen ja suomalaisten naisten osallistumisen maanpuolustukseen, ja hyödynnämmekö koko kansan valmiuksia yhteisen turvallisuuden tekemiseen? Osallistuminen parantaa kansalaisten tietämystä sekä valmiuksia toimia erilaisissa poikkeustilanteissa tai kriiseissä, ja lisää osaltaan viranomaisten käytössä olevaa osaamista sekä resursseja.

    Kansalaisuus voidaan nähdä oikeuksien ja velvollisuuksien vastavuoroisuutena. Meidät velvoitetaan puolustamaan maatamme ja me voimme pitää oikeutenamme saada siihen riittävä koulutus sekä ajanmukaiset välineet. Itsenäisenä valtiona meillä on oikeus puolustaa suvereeniteettiämme, mikäli sitä uhataan. Maanpuolustus nähdään harmittavan usein kapeakatseisesti vain varusmiespalveluksena - inttinä - johon pääosa nuorista miehistä ja jotkut naiset menevät.

    Kyllä! Kyllä Suomea pitää puolustaa!

    Näin vastaavat lähes kaikki kansalaiset, kun sitä heiltä kysytään. TAHTO-tutkimuksen haastattelujen perusteella kansalaiset näkevät maanpuolustuksen laajaa turvallisuuskäsitystä vastaavalla tavalla. Maanpuolustamisen nähdään olevan muutakin kuin aseellista toimintaa sodassa. Parasta puolustusta olisi estää kriisien ja sotien syntyminen diplomatian ja laajan turvallisuustoiminnan avulla. Mahdollisen kriisin aikana jokaisella kansalaisella tulisi olla selkeä, omia kykyjä ja osaamista vastaava tehtävä. Osa kansalaisista puolustaa ja palvelee maataan asevoimissa, ja osa siviilitehtävissä yhteistä turvallisuutta rakentaen ja ylläpitäen. Tarkemmin ajateltuna maanpuolustus on kaikkien kansalaisten sekä oikeus että velvollisuus.



    Jarkko Kosonen
    Kirjoittaja työskentelee tutkijana Maanpuolustuskorkeakoulun TAHTO-tutkimusprojektissa.

    TAHTO-tutkimusprojektissa syvennytään maanpuolustustahdon eri merkityksiin ja siihen, mitä kaikkea maanpuolustustahto itse asiassa on. Voit seurata tutkimusprojektin edistymistä verkossa osoitteessa: www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/tahto-tutkimusprojekti.

    TAHTO-tutkimusprojekti
    Tutkimusprojektissa tarkastellaan kansalaisten suhdetta maanpuolustukseen ja yhteiskuntaan. Millainen on kansalaisten suhde valtioon, ja miten se vaikuttaa näkemyksiin maanpuolustuksesta ja siihen osallistumisesta?
     
    Viimeksi muokattu: 19.06.2017
  2. tiedotusosasto

    tiedotusosasto Eversti

    Liittynyt:
    21.05.2016
    Viestejä:
    1,779
    Tykkäykset:
    3,329
    Pisteet:
    316
    Vastaus on mielestäni lyhyesti, että asevelvollisuus on osalle nimenomaan velvollisuus ja maanpuolustus sen henkilölle itselleen soveltuvissa eri tehtävissä on kaikkien aikuisten oikeus sekä perustuslaillinen velvollisuus.
     
    Viimeksi muokattu: 19.06.2017
    KorpiSISSI tykkäsi tästä.
  3. Mainos



  4. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    18,624
    Tykkäykset:
    23,172
    Pisteet:
    1,286
    Eikö olekin aika "rankasti" määritelty ajatus? Sotiiko tämä ajatus yhteiskunnan yleistä asenne- ja muutakin kehityskulkua vastaan?

    Tämä on lause, jota pitäisi pohtia paljon tarkemmin tällä saitilla. Mitä kirjoittaja haluaa tarkoittaa tällä esittämällään ajatuksella, jonka hän kirjoitusasusta päätellen haluaisi asettaa tavoitteeksi? Tähän lauseeseen kytkeytyy monia viisauksia, joita ei ehkä äkkiseltään tulla ajatelleeksi, kun lasketaan niskat hiessä ja otsalta hilse tupruten tankkien lukumääriä ja niiden teräsvahvuuksia. :rolleyes:
     
    Honcho ja KorpiSISSI tykkäsivät tästä.
  5. tiedotusosasto

    tiedotusosasto Eversti

    Liittynyt:
    21.05.2016
    Viestejä:
    1,779
    Tykkäykset:
    3,329
    Pisteet:
    316
    On selvää, että nykyisten nopeasti etenevien tai puhkeavien kriisien ja sotien aikataulut eivät anna mahdollisuutta sijoittaa kutakin kansalaista ajoissa hänelle oikeaan tehtävään. Ja vaikka toimialoittain, väestönsuojelutehtävin tai reservin osalta sellaisen sijoitus olisikin käsitykseni mukaan suunniteltu niin se ei ole sitä kuin pääpiirteissään ja tarkempi sijoittelu tapahtuu vasta kriisin jo ollessa.

    Paljon on panostettu nopeampaan valmiuteen ja sotilaallinen valmius on herännyt nykymaailmaan. Muun maanpuolustuksen ja yksittäisen kansalaisen osalta tätä ei vielä tehty. Asevelvollisten reservin vajaan miljoonan kirje kaipaisikin seurakseen parin miljoonan kansalaiskirjettä. Maanpuolustusportaali missä voisi tilanteensa ja asemansa päivittää onkin mielestäni kelpo ajatusmalli jota joskus pohdin reserville toimivaksi kaksisuuntaiseksi tiedonkuluksi. Olemmehan väestörekisterissäkin jota voimme pankkitunnuksin tarkastella - miksei samainen yhteys voisi olla myös maanpuolustukseen. https://verkkopalvelu.vrk.fi/Omat/Etusivu.aspx
     
    Viimeksi muokattu: 19.06.2017
    KorpiSISSI tykkäsi tästä.
  6. KorpiSISSI

    KorpiSISSI Eversti

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    1,997
    Tykkäykset:
    1,271
    Pisteet:
    316
    Taitaa olla painotus juuri tuossa VAHVUUKSIEN hyödyntämisessä yksilötasolla, henkilökohtaisuus ja "personalisointi" on yleinen linja yhteiskunnan kehityksessä. Yhteisöllisyyttä/luottamusta ja sitä MP-henkeä pyritään rakentamaan enempi henkilökohtaisen tuntemuksen ja kokemisen kuin joukkosuggestion piirissä.

    Miten se koheesiosääntö menikään; Vahvin lenkki on se motivoitunein yksilö!

    EDIT: Minähän sitoudun siihen mihin HALUAN, sen kyllä teen mitä käsketään (jos se minulle sopii).
    Minä-keskeisyys ja itsellisyys voidaan kääntää joukkovoimaksi, kun lähestytään yksilöä henkilökohtaisesti ja luodaan hänelle tarpeellisuuden, merkittävyydenkin tunto osana ympäröivää yhteisöä. "Minusta on todella jotain hyötyä" -tunne vahvistaa sidettä yhteisöön.
     
    Viimeksi muokattu: 19.06.2017
    baikal tykkäsi tästä.
  7. KorpiSISSI

    KorpiSISSI Eversti

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    1,997
    Tykkäykset:
    1,271
    Pisteet:
    316
    Kannattaa tutustua myös tähän The Ulkopolitist blogin kirjoitukseen: LINKKI

    Onko maanpuolustustahto niin kuin se mitataan?
    KIRJOITTANUT VIERASKYNÄ | 10.3.2016 | SUOMEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA


    Risto Sinkko on viestinnällisiin ja sosiologisiin aiheisiin keskittynyt tutkija. Hänellä on yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Tampereen yliopistosta. Sinkko on väitellyt vuonna 2015 sotatieteiden tohtoriksi Maanpuolustuskorkeakoulusta aiheenaan asevelvollisten maanpuolustustahto.

    Maanpuolustustahdon käsite roihahtaa esille turvallisuuskeskustelussa aina aika ajoin, eikä kysymys tietenkään ole mistään vähäpätöisestä asiasta. Sanoohan jo puolustusvoimia koskeva lakikin, että puolustusvoimien on edistettävä maanpuolustustahtoa.

    Maanpuolustustahtokeskustelun yksi ongelma on se, että itse käsite helposti mielletään arkikielen ilmaisuksi. Ihminen puolustaa maata jos niin tahtoo, selvähän se. Maanpuolustuksen suunnittelukunta (MTS) teettää vuosittain mielipidetutkimuksen, jolla kartoitetaan kansalaisten maanpuolustusajattelua ja väitetään mitattavan myös maanpuolustustahtoa.

    MTS on Henkisen Maanpuolustuksen Suunnittelukunnan (HMS) työn jatkaja. HMS:n toiminta lopetettiin 1975 poliittisista syistä. Keskeinen argumentti oli, että kansalaisen on voitava muodostaa maanpuolustusta koskeva mielipiteensä vapaasti ilman ohjausta tai painostusta. Vasemmisto piti HMS:n toimintaa sapelinkalisteluna. MTS on jatkanut siviilikansalaisten maanpuolustustahdon mittausta käyttämällä mielipidetutkimuksissa yhtä ainoaa kysymystä ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?”. Myönteisiä vastauksia tähän kysymykseen onkin saatu perinteisesti yli 70 %. Maanpuolustustahdon tutkimus on supistettu yhden kysymyksen prosenttijakauman tarkasteluksi. Sen perusteella on päätelty, että maanpuolustustahto Suomessa on korkealla tasolla. Tämä sopii siihen ajatusmalliin, että maanpuolustustahdon parantamiseksi ei tarvitse tehdä mitään, kansalaiset eivät tarvitse ajatteluunsa lisää ohjausta.

    Kriittiset maanpuolustustahdon tutkijat, mainitsen vaikkapa Pertti Joenniemen ja Tarja Cronbergin, allekirjoittavat näkemyksen siitä, että maanpuolustustahto on myös identiteettikäsite. Empiirinen tuki tälle saadaan vaikkapa varusmiestutkimuksista – vahvin perinteisellä tavalla mitattu maanpuolustustahto on siinä joukossa, joka vahvimmin identifioi itsensä suhteessa kotimaahan. Kriittisen näkemyksen ratkaisu onkin se, että kapeasti nähdyn maanpuolustustahdon eli aseellisen puolustautumisen asemesta pitäisi kiinnittää enemmän huomiota identiteettinäkemyksen laajentamiseen, eurooppalaiseksi identiteetiksi tai jopa globaaliksi identiteetiksi.

    ......
    MAANPUOLUSTUSTIEDOTUKSEN SUUNNITTELUKUNTA MTS

    [​IMG]

    MIKÄ MTS ON? (LINKKI)
    Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta, MTS, on pysyvä parlamentaarinen komitea, jonka valtioneuvosto asettaa eduskuntavaalikaudeksi kerrallaan.Hallinnollisesti MTS toimii puolustusministeriössä.

    Parlamentaarisesti nimettyjen jäsenten lisäksi MTS:aan kuuluu jäseniä asiantuntijaorganisaatioista. Lisäksi MTS:n jaostoissa on mukana ulkopuolisia asiantuntijoita

    MTS on toiminut vuodesta 1976 alkaen. MTS:n toiminnasta säädetään asetuksella. Asetuksen uudistaminen ja MTS:n tehtävien päivittäminen vastaamaan pitkän ajan kuluessa vakiintuneita tehtäviä saatiin päätökseen, kun valtioneuvosto 4.10.2012 antoi uuden asetuksen MTS:sta. Linkki asetukseen:

    MTS:n asetus (pdf) (72.9 KB)

    MITÄ MTS TEKEE?
    MTS toimii parlamentaarisena foorumina, joka järjestää erilaisia seminaareja ja keskustelutilaisuuksia turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta sekä kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisesta kansalaisjärjestöjen, päättäjien, viranomaisten, median ja asiantuntijoiden kesken.

    MTS seuraa yhteiskunnan yleistä varautumista kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin sekä kartoittaa niihin liittyviä tarpeita painottaen erityisesti viestintää.

    MTS kehittää kansalaisjärjestöjen ja median asiantuntemusta ja osaamista turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta sekä varautumisesta.

    MTS tekee vuosittain mielipidetutkimuksia ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta. Osa mielipidetutkimuskysymyksistä on ollut mukana jo vuodesta 1964, jolloin MTS:n edeltäjä HMS aloitti mielipidetutkimusten teon.

    MTS tekee pohjoismaista yhteistyötä erityisesti Ruotsin ja Norjan kanssa.
     
    baikal tykkäsi tästä.
  8. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    18,624
    Tykkäykset:
    23,172
    Pisteet:
    1,286
    Näitä ulostuloja kannattaa varmaan tarkastella myös siitä näkökulmasta, että oletettu tai arvioitu kriisi ei ole lainkaan yksiselkoinen malliin 1914 Sommessa. :cool:

    Tilanne yhteiskunnassa voi olla pahassa kriisissä todella epäselvä, informaatioon ei luoteta, sähköt on vek, kaupunteissa on epäjärjestystä, ulkonaliikkumiskieltoja, vesi katkeilee, pankit on kiinni ja kauppojen hyllyt vaatimattomasti varustettuja ja terveydenhuoltojärjestelmä vinkuu liitoksistaan. Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

    Siihen päälle väkivaltaisuuksia ja epämääräisiä "tunnistamattomia" aseistettuja ryhmiä, terroritekoja, yhteiskunnan komentoketjun katkeiluja, lentoliikenne seis.....

    Tänä päivänä ei tarvita kuutta panssariyhtymää työntymässä kohti isänmaan sydäntä, kun kriisi on jo tosiolevaa mallia. Joskus olen miettinyt, että miten helppoa se olisikaan, kun olisi. :rolleyes:
     
    KorpiSISSI tykkäsi tästä.
  9. Honcho

    Honcho SMLNKO M/83 Lahjoittaja

    Liittynyt:
    21.11.2014
    Viestejä:
    10,444
    Tykkäykset:
    25,667
    Pisteet:
    1,286
    Bäckmannin selkeä, omia kykyjä ja osaamista vastaava tehtävä taitaa olla istuminen turvasäilössä kriisin ajan :rolleyes: Paitsi että saattaa olla sattumalta silloin muutenkin lomalla itäisillä mailla.
     
    baikal tykkäsi tästä.

Jaa tämä sivu