Majurina mies tyhmimmillään

Niin pitäisi tuntea itsensä, toimia sen mukaan ja kertoa tämä myös firmalle joka taas suunnittelisi palkitsemisen yksilöllisesti eikä antaisi mitään katteettomia lupauksia. Kaikki tämä vielä aikana jolloin työvoima on sattuneesta syystä entistä individualistisempaa ja monikulttuurisempaa ja rahatkin on loppu. Käsi ylös kuka pitää tuota helppona! ;)
 
baikal kirjoitti:
Monesti iso palkka tarkoittaa vapaa-ajan ja työn lomittumista erittäin voimakkaasti yhteen, pitämättömiä lomia, jatkuvaa tulosten seurantaa ja alaisten kanssa kähnäämistä, matkustelua ja seminaareja jne.

Kyllähän se näin taitaa olla..ja sekin on nähty, että kaveri, joka on niinsanotusti vaihtanut kravatin väriä hyvän palkkatarjouksen houkuttelemana, onkin jonkinasteiseksi yllätyksekseen saanut huomata, että sen moninkertaisen palkan mukana tosiaankin tuli myös juuri nuo baikalin mainitsemat asiat.
Työajalla ja vapaa-ajalla ei ole enää eroa, työssä ollaan jollakin tasolla käytännössä 24/7, tulosseuranta ja -vaatimukset ovat todella kovat ja jos niitä ei pysty täyttämään on lähtöpassit helposti käsissä..joka puolestaan aiheuttaa helposti melkoiset paineet.
Kyllähän se niin tosiaan on, ettei siellä siviilissä niitä huippupalkkoja makseta tyhjästä, vaan palkanmaksaja vaatii palkalle myös roimasti vastinetta..ja se tosiaan voi olla monelle jonkinasteinen yllätys.
Bisnesmaailma on ilmeisen kova maailma, jossa ei huippupalkkoja vastikkeetta saa?!
 
Museo kirjoitti:
Niin pitäisi tuntea itsensä, toimia sen mukaan ja kertoa tämä myös firmalle joka taas suunnittelisi palkitsemisen yksilöllisesti eikä antaisi mitään katteettomia lupauksia. Kaikki tämä vielä aikana jolloin työvoima on sattuneesta syystä entistä individualistisempaa ja monikulttuurisempaa ja rahatkin on loppu. Käsi ylös kuka pitää tuota helppona! ;)

Ajan oloon jokaisen pitää itse löytää sellainen sopiva lovi, missä taapertaa. Ei siihen mitään yleistä ratkaisua ole eikä tule. Osa löytää ekologisen lokeronsa ja on siinä tyytyväinen, osa ei löydä ikinä. Voiko syy olla myös omassa asenteessa ja tavoitteissa tai juuri tuossa itsetuntemuksessa?
 
Kapiainen kirjoitti:
Bisnesmaailma on ilmeisen kova maailma, jossa ei huippupalkkoja vastikkeetta saa?!
Ja moni saa kenkää vaikka reippaasti täyttääkin asetetut vaatimukset ja tekee hyvää tulosta. Ihan vaikka sen takia, että kun tehdään jotain näyttävää, niin saadaan osakeurssi hiukan nousemaan kvartaalin vaihdoksen kohdalla. Jos tuon onnistuu väistämään voi taas nauttia pysyvästä työsuhteesta seuraavat kolme kuukautta.
 
baikal kirjoitti:
Osa löytää ekologisen lokeronsa ja on siinä tyytyväinen, osa ei löydä ikinä. Voiko syy olla myös omassa asenteessa ja tavoitteissa tai juuri tuossa itsetuntemuksessa?

Jos ihminen on isossa jaossa saanut pyrkygeenin, muttei kykygeeniä, niin vaikeuksia on todennäköisesti tiedossa. Pelkällä kyvyllä varustetut löytänevät paikkansa paremmin, valitettavan harvalta löytyy molempia.
 
baikal kirjoitti:
Museo kirjoitti:
Niin pitäisi tuntea itsensä, toimia sen mukaan ja kertoa tämä myös firmalle joka taas suunnittelisi palkitsemisen yksilöllisesti eikä antaisi mitään katteettomia lupauksia. Kaikki tämä vielä aikana jolloin työvoima on sattuneesta syystä entistä individualistisempaa ja monikulttuurisempaa ja rahatkin on loppu. Käsi ylös kuka pitää tuota helppona! ;)

Ajan oloon jokaisen pitää itse löytää sellainen sopiva lovi, missä taapertaa. Ei siihen mitään yleistä ratkaisua ole eikä tule. Osa löytää ekologisen lokeronsa ja on siinä tyytyväinen, osa ei löydä ikinä. Voiko syy olla myös omassa asenteessa ja tavoitteissa tai juuri tuossa itsetuntemuksessa?

En tiedä, kai toisilla käy vain elämässä parempi tuuri kuin toisilla. Helpompaahan sen oman paikan löytäminen tuppaa olemaan jos ei joku potki päähän koko ajan vaan löytyy aina joku joka kannustaa ja ohjaa. Jos tuo saataisiin toimimaan vaikka sotalaitoksessa kustannustehokkaasti yksilöllisemmin niin varmaan saataisiin joukosta tehoja irti paremmin. Ehkä.
 
Kapiainen kirjoitti:
Kyllähän se niin tosiaan on, ettei siellä siviilissä niitä huippupalkkoja makseta tyhjästä, vaan palkanmaksaja vaatii palkalle myös roimasti vastinetta..ja se tosiaan voi olla monelle jonkinasteinen yllätys.

Sepä se. Jostakin syystä upseerit tuntuvat usein kuvittelevan olevansa jossakin erityisessä palkkakuopassa.

Tokihan jokin majurin palkka ei ole niin hyvä kuin lehdistä luetut lääkäreiden tai juristien huippupalkat. Siinä vaan jää huomaamatta, ettei valtaosa lääkäreistä tai juristeistakaan tienaa niitä huippuhuippupalkkoja.

Toiseksi olen aina ihmetellyt, että miksi upseerin, siis sotatieteiden maisterin, palkkaa pitäisi aina verrata juuri lääkäreihin ja juristeihin? Miksi ei verrata vaikkapa peruskoulun luokanopettajien, pappien tai vaikkapa kirjastotätien palkkoihin. Ovathan hekin maistereita ja töissä julkisen sektorin leivissä. Heihin verrattuna upseerin palkka on suorastaan hyvä.

Uskallan väittää, että nykyisellään upseerin palkkakehitys on täysin asiallinen, eikä mitään erityistä kuoppaa ole olemassakaan.
 
skärdis kirjoitti:
Sepä se. Jostakin syystä upseerit tuntuvat usein kuvittelevan olevansa jossakin erityisessä palkkakuopassa.

Uskallan väittää, että nykyisellään upseerin palkkakehitys on täysin asiallinen, eikä mitään erityistä kuoppaa ole olemassakaan.

Niin minäkin väitän ja käsittääkseni myös valtaosa sotilaista yhtyy tähän väitteeseen. "Palkkakuopasta" naristiin ehkä aikaisemmin, ennenkuin siirryttiin nykyisiin palkkausjärjestelmään. Silloin narina oli ehkä jossain määrin aiheellistakin, mutta nykyisessä palkkausjärjestelmässä ylivoimainen enemmistö sotilaista, ammattiryhmästä riippumatta, on suhteellisen tyytyväinen palkkaansa.
Tietysti joitakin epäkohdiksi koettuja yksityiskohtia palkkauksessa on, kuten on varmasti lähes jokaisen ammattiryhmän palkkauksessa.
Yksi usein jonkinasteiseksi epäkohdaksi koettu seikka on sotaharjoituskorvauksen suuruus. Korvaushan on noin 115e/vrk. Kuitenkin usein vrk:hon mahtuu työtä jossain muodossa 20-24h, joten tuntia kohden laskettuna haittatyökorvaus jää suhteellisen pieneksi..varsinkin olosuhteet huomioiden. Tietysti olosuhteissa on paljon eroja, mutta esim talvella olosuhteet ovat usein suhteellisen rasittavat/ hankalat.

Kokonaisuutena palkkaus on kuitenkin minun ja varmasti useimpien muidenkin sotilaiden mielestä nykyisellään kohtalaisen hyvin kohdillaan.
 
Kapiainen kirjoitti:
Tietysti joitakin epäkohdiksi koettuja yksityiskohtia palkkauksessa on, kuten on varmasti lähes jokaisen ammattiryhmän palkkauksessa.
Yksi usein jonkinasteiseksi epäkohdaksi koettu seikka on sotaharjoituskorvauksen suuruus. Korvaushan on noin 115e/vrk. Kuitenkin usein vrk:hon mahtuu työtä jossain muodossa 20-24h, joten tuntia kohden laskettuna haittatyökorvaus jää suhteellisen pieneksi..varsinkin olosuhteet huomioiden. Tietysti olosuhteissa on paljon eroja, mutta esim talvella olosuhteet ovat usein suhteellisen rasittavat/ hankalat.

Narinaa toki aina riittää, mutta tuo narina on kyllä melkolailla tarpeetonta.

Kyse on ammatinvalinnasta. Jos ammattisotilaaksi halajaa, niin luulisi kenttäolosuhteiden olevan tiedossa.

Aivan samoin kuin vaikkapa luokanopettaja joutuu lomailemaan kesät, kiinteistövälittäjä uurastamaan viikonloput läpeensä tai merimieheksi hakeutuva tietää, ettei ole joka ilta neljältä kotona.
 
Tarkoittaako Skärdis, että ammatinvalinta on lopullinen status quo, jonka valitsemisen jälkeen sitä ei tarvitse kehittää ja pyrkiä parempaan? Aika harva ihminen tekee työtään pelkästään työntekemisen ilosta.
 
Majurina (siis suht hiljan majuriksi tulleiden osalta) taitaa olla aika paljon organisaatiolähtöisesti määriteltyjä pikkupomon tehtäviä. Jokainen isommissa organisaatioissa työskennellyt tunnistaa varmasti tuon portaan, jossa ensi kertaa joutuu johtamaan oikeasti isompia kuin käteen sopivia asioita. En sano sitä etteikö ra-perusyksikön päällikön tehtävä olisi villin vaativa, mutta kun käsillä on nuorehkoja sällejä joille tulee johtamisen suuri mysteerio eteen... No, vanhemmat majurit ja monet muutkin ovat sitten jälleen tilanteessa jossa suorituskyky voi vastata tehtävää. "Nuorena majurina mies tarpoo syvimmässä kohdassa"?

Palkkauksessa ei tosiaan pitäisi olla tasomielessä enää niin paljon pielessä kuin ennen vanhaan. Jäsentenvälisiä murjotuksia varmasti tulee henkiosien tai vaikkapa sh-rahojen vastineeksi eri henkilöiden antaman suoritteen pohjilta. Enkä minä nyt mikään libertaari ole, mutta aika moneen "lopputuote"-tekemiseen liittyy nykyään järkyttävä määrä hallintoa. Miettikääpä vain kirjausten määrää, kun Reiska käy raivaamassa vaarin vintiltä käkrin, ja seuraavana päivänä varusmiestä sattuu alahuuleen kuorma-auton turvaistuimesta noustessa ja joutuu käymään siviiliportaassa asti hakemassa esteettisen tikin. Eivät ole ihan halpoja operaatioita nuo!
 
Leppis kirjoitti:
Tarkoittaako Skärdis, että ammatinvalinta on lopullinen status quo, jonka valitsemisen jälkeen sitä ei tarvitse kehittää ja pyrkiä parempaan? Aika harva ihminen tekee työtään pelkästään työntekemisen ilosta.

En tarkoita ja ammattiahan voi aina vaihtaa, jos elämänpolku alkaa tuntumaan liian raskaalta.

Kussakin ammatissa on sille ominaisia piirteitä, eikä sitä rahallakaan muuksi muuteta.
 
skärdis kirjoitti:
Leppis kirjoitti:
Tarkoittaako Skärdis, että ammatinvalinta on lopullinen status quo, jonka valitsemisen jälkeen sitä ei tarvitse kehittää ja pyrkiä parempaan? Aika harva ihminen tekee työtään pelkästään työntekemisen ilosta.

En tarkoita ja ammattiahan voi aina vaihtaa, jos elämänpolku alkaa tuntumaan liian raskaalta.

Kussakin ammatissa on sille ominaisia piirteitä, eikä sitä rahallakaan muuksi muuteta.

Ei muuteta muuksi ei, mutta kyllä siitä saatava korvaus lämmittää mukavasti. Saa sillä rahalla sitten ostettua rasvaista ruokaa, että saa kerättyä vararavintoa vyötärölle seuraavaa SH:ta varten.
 
skärdis kirjoitti:
Kyse on ammatinvalinnasta. Jos ammattisotilaaksi halajaa, niin luulisi kenttäolosuhteiden olevan tiedossa.

Niinpä niin...

Jopa sinä aikana kun minä olen ollut armeijassa, on ollut aika jolloin sotaharjoituksista ei käytännössä maksettu haittatyökorvausta. Kun isäni oli armeijassa (ammattisotilas siis), kantahenkilökunnalla tuli sotaharjoituksista käytännössä lisäkustannuksia kun piti maksaa ruuasta ja muistaakseni myös "majoituksesta", mutta mitään haitta- tai muuta korvausta ei maksettu.

Ainahan sitä voi kuitata asian kuin asian sanomalla "ammatinvalintakysymys"..mutta kertokaapa edes yksi ammatti, missä jokainen palkkaukseen tai muuhun työhön liittyvä seikka kuitataan sanomalla "ammatinvalintakysymys" ja jätetään asia sillä varjolla siihen?!
Miksi sotilaiden pitäisi tyytyä siihen? Varsinkin kun sotilaat ovat muistaakseni olleet erittäin maltillisia lakkojen ja muiden laillisten työtaistelukeinojen käyttäjiä?!
Siitä huolimatta sotilaat eivät myöskään ole jokavuotisten muiden alojen lakkojen aikaan huutelemassa joka suuntaan "ammattinvalintakysymys..alkaa narisko.."

Sotaharjoituskorvaus on asia, joka vaatii kehittämistä..se ei liity mitenkään ammatinvalintaan, vaan on niitä kysymyksiä joita 100% varmasti jokaisella alalla pohditaan ja pyritään löytämään ratkaisuja niiden kehittämiseksi. On kohtuutonta vaatia työntekijöitä ylipäätään millään alalla lopettamaan palkkaukseen ja olosuhteisiin liittyvien asioiden kehittäminen kuittaamalla "ammatinvalintakysymys".
 
Kapiainen kirjoitti:
skärdis kirjoitti:
Kyse on ammatinvalinnasta. Jos ammattisotilaaksi halajaa, niin luulisi kenttäolosuhteiden olevan tiedossa.

Ainahan sitä voi kuitata asian kuin asian sanomalla "ammatinvalintakysymys"..mutta kertokaapa edes yksi ammatti, missä jokainen palkkaukseen tai muuhun työhön liittyvä seikka kuitataan sanomalla "ammatinvalintakysymys" ja jätetään asia sillä varjolla siihen?!

En mielestäni ole väittänyt, ettei sotaharjoituksiin liittyvistä pitemmistä työrupeamista tulisi maksaa lisiä. Kyse oli kaiketi lisien suuruudesta, joita pidit riittämättöminä.

Voisitkin avata hieman tarkemmin niitä lisien rakennetta ja suuruutta.

Normaalistihan tuollaisilla työkomennuksilla maksetaan normaalin palkan lisäksi päivärahat. Eli kun ties missä päin maailmaa paperitehdasta huoltavat reppurit majoittuvat työpäivän päätteeksi tehdasalueen parakkeihin tai hotelliin, niin käytännössä kotimaan ansioiden lisäksi ainoa erotus on se kunkin maan olojen mukaan määritetty päiväraha. Se on monesti ihan kelpo lisä tuloihin.

Pitäisikö upseereille juosta normaalipalkka myös leirialueella saunottaessa ja makkaraa paistettaessa?

Entäs se ruokapuoli? Päivittelit isäsi joutuneen maksamaan ruoasta. Yllätytkö, jos kerron esim. peruskoulun opettajien maksavan tänäkin päivänä (koulu)ruoastaan?
 
skärdis kirjoitti:
Pitäisikö upseereille juosta normaalipalkka myös leirialueella saunottaessa ja makkaraa paistettaessa?

Entäs se ruokapuoli? Päivittelit isäsi joutuneen maksamaan ruoasta. Yllätytkö, jos kerron esim. peruskoulun opettajien maksavan tänäkin päivänä (koulu)ruoastaan?

Siihen aikaan sotilaat söivät kasarmipalveluksessa ilmaiseksi, sotaharjoituksessa ruoka oli maksullista ja sen lisäksi perittiin majoittumisesta teltassa korvaus. Työaikaa ei ollut sotilailla ollenkaan vaan töissä oltiin silloin kun käskettiin..vaikka sitten kuukausi yhteensoittoon...palkan ollessa kuitenkin täsmälleen sama kuin sellaisena kuukautena jossa oltiin 5 päivänä viikossa 8h/ päivä. No, ajat olivat tietysti täysin toisenlaiset, eikä niitä voi suoraan verrata nykypäivään.

En tiedä mistä olet muodostanut käsityksesi sotaharjoituksista, mutta aika vääristynyt kuva asiasta on tuo "makkaranpaisto leirialueella". Tietysti sotaharjoituksissa on eroja niiden erilaisen luonteen vuoksi ja siksi voisikin olla perusteltua miettiä, olisiko haittakorvauksen suuruutta syytä porrastaa harjoituksen luonteen mukaan.
Ehdottomasti on esim kertausharjoituksia, joissa majoitutaan ja toimitaan kasarmiolosuhteissa tehden pitkää päivää ja niissä nykyinen sotaharjoituskorvaus on mielestäni sopiva haittaan/olosuhteisiin nähden. Sensijaan taistelukoulutusharjoituksissa maasto-olosuhteissa joukkueen mukana olevan kouluttajan korvaus ei mielestäni ole sillä tasolla kuin se pitäisi olosuhteet huomioiden olla. Korvaus on alle 5e/tunti. Kuinka monessa ammatissa työntekijä lähtee esim talvisiin maasto-olosuhteisiin, joissa vähäinen lepoaika vietetään parhaimmillaan teltassa, 10vrk:ksi korvauksella 4.80/h?!
No, en laajemmin tunne minkälaisia haittakorvauksia siviiliammateissa maksetaan, mutta muutama kaveri, jotka työskentelevät aloilla joissa olosuhde-/vast haittoja maksetaan, ovat kovasti kummastelleet sotilaiden saaman korvauksen pienuutta. Tilanne kun kuulemma on se, että siinä missä minä tienaan satasen, tienaa kaveri kolme.. Eikä tässä tarvitse mennä lähellekään esim paperimiesten haitta- ja muita korvauksia..
 
Kapiainen varmaan osaisi kertoa paremmin minkälainen oli 90-luvun puolenvälin rahatilanne. Omilta kouluttajilta jäi kuvaksi sellainen "virallisesti ylityökielto ja työaika 8-16".

Yhtä kouluttajaa muistista lainaten: "Jos sääntöjen mukaan mentäisiin niin te jäisitte tänne keskenään tai sitten siirtyisitte kassulle. Huomenna sitten jatkettaisiin mihin jäätiin. Saatana, ette te mitään sillä tavalla opi, omalla ajalla, vapaaehtoisesti ja halulla kouluttaa teistä jotain tässä mennään. Tästä enään mitään makseta. Miettikää sitä kun minä jotain illalla käsken.Ei minun pakko olisi täällä olla."

Ei mitään, hyvällä tavalla hulluna mä sitä pidän vieläkin ja kunnioitan asennetta sekä osaamista. Ehkäpä tuon yllä olevan kappaleen takia me tehtiinkin.
 
Kapiainen kirjoitti:
En tiedä mistä olet muodostanut käsityksesi sotaharjoituksista, mutta aika vääristynyt kuva asiasta on tuo "makkaranpaisto leirialueella".

Käsitys on peräisin 330 vrk:n palveluksesta Suomen raskaassa.

Sitäkään en kiistä, etteikö yksittäisen asevelvollisen näkökulma olisi hyvin hyvin kapea.

Meille kerrottiin viimeisinä palveluspäivinä pataljoonan komentajan suulla, siis varsin virallisesti, että kertausharjoituksissa meininki on vielä varusmiespalvelustakin rennompi ja yöt pyritään nukkumaan jne jne.

Jos ei pidäkään paikkaansa, niin ilmeisesti halusivat miellyttää tulevia reserviläisiä ja nostaa kertausharjoitusten osallistusmisprosenttia. Jos se vielä varusmiesaikaisesta huomattavasti löysenisi, niin mitä siellä sitten enää tehdään? Ei yhtään mitään.

Kapiainen kirjoitti:
Kuinka monessa ammatissa työntekijä lähtee esim talvisiin maasto-olosuhteisiin, joissa vähäinen lepoaika vietetään parhaimmillaan teltassa, 10vrk:ksi korvauksella 4.80/h?!

Kuinka monessa ammatissa työntekijä sulkeutuu työmaalleen esim. 6 viikoksi kerrallaan ja viettää senkin ajan synkästi myrskyävällä merellä? Merimiehet tekevät sellaistakin työtä, eikä siitä normaalin palkan + päivärahojen lisäksi mitään aavan meren- tai myrskykorvauksia makseta. Se on ammatinvalinta kysymys se - ja merimiesten puolisoille puolisonvalintakysymys.

Useimmissa ammateissa ei työmatkoista makseta mitään muita lisiä kuin Verohallinnon vahvistama veroton päiväraha. Nämä lienevät tuttuja sotilaillekin: http://www.vero.fi/?article=8641&domain=VERO_MAIN&path=5,40,90&language=FIN
 
skärdis kirjoitti:
Meille kerrottiin viimeisinä palveluspäivinä pataljoonan komentajan suulla, siis varsin virallisesti, että kertausharjoituksissa meininki on vielä varusmiespalvelustakin rennompi ja yöt pyritään nukkumaan jne jne.

Niin onkin, tervehtimiset ja muu asiaankuulumaton jää pois. Ei ole enää pakko stressata äijiä kiireellä, sehän on se ainut huoli kun ei kuolemanpelkoakaan voida luoda. Väsymys, kiire ja esimiehen paine on ne varusmiesajan stressit. Kertauksissa ollaan jo aikuisia ja silloin pitäisi olla selvää että ne hommat hoidetaan, kun ne vaan kuuluu sulle ja ei niitä kukaan muukaan tee.

Kertauksissa opitaan uutta ja toistetaan vanhaa. Jos asenne on silloinkin "**ttu kun on pakko olla" niin äkkiä pääsee pois ja sijoitus mietitään uudelleen. Näin ainakin itsellä on ollut ja se on suoraan sanottu. Asialliset hommat hoidetaan ja muuten ollaan kuin Ellun kanat. Johtajilla/johtajana siellä on ollut rankempaa, pitäisi levätä ja tietää ja hoitaa joku tekemään kaikki. Kouluttajia sitten tönitään hereille keskellä yötä kun on epäselvää eikä oikein uskalla itse ratkaisua tehdä.

Me kertaajat pääsemme kotiin nukkumaan ja kertomaan sotajuttuja vaimolle sen "rankan viikon" jälkeen, Niillä kouluttajilla jatkuu duuni, ehkäpä metsäkeikka varusmiesten kanssa. Jos tuosta lystistä maksetaan 5€ / h telttamajoituksineen niin... saa olla kutsumusammatti jotta siihen rupeaisin...
 
Lunni kirjoitti:
Me kertaajat pääsemme kotiin nukkumaan ja kertomaan sotajuttuja vaimolle sen "rankan viikon" jälkeen, Niillä kouluttajilla jatkuu duuni, ehkäpä metsäkeikka varusmiesten kanssa. Jos tuosta lystistä maksetaan 5€ / h telttamajoituksineen niin... saa olla kutsumusammatti jotta siihen rupeaisin...

Totta, muiden ammatit tuntuvat usein vaativan jonkinlaista kutsumusta.

Ei minusta olisi esim. eläinlääkäriksi, vaikka palkka olisikin vähintään kohdillaan. Työtä tehdään ties missä hevonp**seessä - aivan sananmukaisestikin ja sitten hetken päästä voivoteltaisiin vakavalla naamalla murmelin purentahäiriöitä.

Entäs rekkakuskin homma ja jonkin öisen runkolinjan ajaminen. Joka yö sama reitti, 10 kk säkkipimeässä vastaantulijoiden valojen häikäistessä ja bonuksena 6 kk räntää ja jalkarättejä taivaalta. Jatkuva pelko rattiin nukahtamisesta - hirviä ei sentään Scanian ratissa tarvitse pelätä.

Molempia hommia ovat kaverini tehneet jo kymmenisen vuotta ja kumpikin tykkää hommistaan. Jonkinmoista kutsumusta niihinkin vaaditaan.
 
Back
Top