Meriteollisuus ja telakat

Tups kirjoitti:
Rakennus on vielä pystyssä, mutta toiminta on päättynyt, tilat tyhjennetty ja työntekijät teloitettu. Osaaminen ei tartu seiniin, mutta seinät estävät sen haihtumisen taivaan tuuliin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ainakin Aalto-ylipiston omien sivujen mukaan jääallas on edellleen käytössä muutama vuosi sitten remontoituna:

www.aalto.fi

Aalto Ice and Wave Tank | Aalto University

Aalto Ice and Wave Tank is a multipurpose basin ideally suited for testing ships and other maritime structures in ice conditions.
www.aalto.fi www.aalto.fi

Käytössä on edelleen myöa Aker Arcticin allas Vuosaaressa:

https://akerarctic.fi/en/service/ice-model-tests/
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Karvaperse varttiryssä hitsareita on kaikilla telakoilla Euroopassa. Toimi ja ylemmillä toimihenkilöillä merkitys. Samaten alihankinta ketjuilla. Suomessa maailman johtavat alan yritykset ja ne operoivat globaalisti. Heille toisaalta aivan sama valmistuuko laiva Turussa vai Ranskassa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kroatiassa on vahva laivanrakennusteollisuus. Keskipalkka noin 1000 €/kk. Mitä luulet karvaperse varttiryssä hitsarille siellä maksettavan? Tuskin saa samaa liksaa kuin Turussa?
Pointti tässä on se että meidän korkea kustannustaso vie tämän tyyppisen perusteollisuuden vähitellen pois halvemman kustannustason maihin.
Jotain tarttis tehdä.
 
tommi kirjoitti:
No sepä olisikin oikea yrittäjän unelma. Valtio maksaisi osan, ehkä jopa valtaosan, työntekijän palkasta. Hmmm. olikos tuossa lähinaapurissamme sellainenkin systeemi, että valtio maksoi koko palkan...
Klikkaa laajentaaksesi...
Tulkitsenko oikein, kun olen ymmärtävinäni, että hyväksyt suoran tuen yritykselle, jotta ne työpaikat säilyisivät? Siis laivateollisuudessa.
 
Eerikainen kirjoitti:
Tulkitsenko oikein, kun olen ymmärtävinäni, että hyväksyt suoran tuen yritykselle, jotta ne työpaikat säilyisivät? Siis laivateollisuudessa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tulkitset väärin. Tuo suora tuki maksetaan takaisin, kun tilaaja maksaa kauppahinnan varustamolle. Tietysti riski on, että tilaaja itse päätyy konkurssiin ennen laivan valmistumista. Mutta tulkitsenko itse oikein, hyväksyt sosiaaliturvan osaksi yritysten palkanmaksua?
 
Eerikainen kirjoitti:
Mutta jos Hietalahden kokoaan merkittävämpää roolia ei ole varaa menettää: Kuka ne menettämisen estämiseen tarvittavat fyrkat järjestää? Valtio ei mennyt Turun telakalle omistaan vaan löytyi Meyer, joka tuli pelastaan, mutta onko nekään siellä pitemmän päälle?
Klikkaa laajentaaksesi...
Menihän, aluksi omistuksella 50/50, Vapaavuoren junailemalla järjestelyllä, mutta myi sitten osuutensa Meyerille.
 
tommi kirjoitti:
Tulkitset väärin. Tuo suora tuki maksetaan takaisin, kun tilaaja maksaa kauppahinnan varustamolle. Tietysti riski on, että tilaaja itse päätyy konkurssiin ennen laivan valmistumista. Mutta tulkitsenko itse oikein, hyväksyt sosiaaliturvan osaksi yritysten palkanmaksua?
Klikkaa laajentaaksesi...
Hesarin juttu ei tarkasti sano millaista rahoitusta Meyer pyytää, mutta Rauman telakka haluaa pääomalainaa. Lehti niputtaa molemmat hätärahoitukseksi.
En ihan heti usko, että tappiota tuottava yhtiö maksaisi hätärahoituksen takaisin laivan valmistuttua, koska tappiollisuus kertoo, että laivanrakennuskustannus on menossa pitkäksi ja laivasta saatava raha ei peitä edes suoria kustannuksia. Pääomalainaa haetaan omavaraisuuden korottamiseksi ja omavaraisuusminimi on rahoittajien kovenanteissa yleinen ehto. Tappio ja / tai lainat syövät omavaraisuutta ja oman pääomanehtoinen laina korottaa omavaraisuutta. Jos omavaraisuusehto on 40 %, 200 miljoonan pääomalainalla saa (karkeasti) 500 miljoonaa rahoituslaitokselta lainaa, edellyttäen ettei muut kovenantit estä.
Jos kyseessä olisi normaali (vakuudellinen& edes liki markkinakorkoinen) käyttöpääomalaina, totta kai valtion kannattaisi käydä jonkun (Finnvera, Teollisuussijoitus) instanssin kautta korjaamassa tuotot valtion kassaan. Myös lainarahalla, edellyttäen että Meyer pystyisi maksamaan valtiolle marginaalin. Esim. Finnvera myöntää käyttöpääomalainoja, mutta eivät ilman vakuuksia. Näissä vielä monesti yrittäjältä vaaditaan henkilökohtainenkin osatakaus selitysten uskottavuuden takeeksi. Pääomalaina on konkurssitilanteessa samassa asemassa kuin osakepääomakin, eli viimeisenä saamassa pesästä jäävää. Korkean riskin lainana sen korko on jotakin aivan muuta kuin markkinakorko.
Lehtitietojen varassa olen kokonaan, mutta valtakunnan päälehdessä kerrottu tarve hätärahoitukselle, mitä omistaja ei kiistä eikä edes: "Toimitusjohtaja Tim Meyer ei perjantaina vastannut yhteydenottopyyntöön." suostu kommentoimaan on aika karua luettavaa.

Tulkitset kutakuinkin oikein, tuleehan nytkin matalapalkka-aloilla osalle palkansaajista lisätoimeentuloa sosiaaliturvan kautta.
Hyväksynkö alle minimipalkan mitoitetun palkan ja sen alituksen kompensoinnin sosiaaliturvasta? Periaatteessa kyllä, mutta todella vaikea rasti tehdä niin ettei vääristä markkinaa. Kuka määrittää sen milloin jokin ala (alueetkin erilaisia) tulkitaan sellaiseksi, ettei siellä pystytä jalostusarvosta maksamaan normaalia liksaa? Jos nuo alat ja alueet esim. kolmikannassa saataisiin sovittua ja väärinkäytökset saataisiin kuvallisen kontrollin piiriin niin kyllä olisi parempi, että ihminen kävisi töissä alipalkalla ja alan huono jalostusarvo kompensoitaisiin suoraan työntekijälle.
Olisin taipuvainen ajattelemaan, että tämä työntekijälle suoraan maksaminen olisi parempi kuin yritystuki.

Edit. Kolmikanta-arviointiin pitäisi myös sisällyttää ne kriteerit, milloin työntekijäehdokas on velvoitettu ottamaan tällaisen tukimuodon työtä vastaan.
 
Viimeksi muokattu:
Eerikainen kirjoitti:
Hesarin juttu ei tarkasti sano millaista rahoitusta Meyer pyytää, mutta Rauman telakka haluaa pääomalainaa. Lehti niputtaa molemmat hätärahoitukseksi.
En ihan heti usko, että tappiota tuottava yhtiö maksaisi hätärahoituksen takaisin laivan valmistuttua, koska tappiollisuus kertoo, että laivanrakennuskustannus on menossa pitkäksi ja laivasta saatava raha ei peitä edes suoria kustannuksia. Pääomalainaa haetaan omavaraisuuden korottamiseksi ja omavaraisuusminimi on rahoittajien kovenanteissa yleinen ehto. Tappio ja / tai lainat syövät omavaraisuutta ja oman pääomanehtoinen laina korottaa omavaraisuutta. Jos omavaraisuusehto on 40 %, 200 miljoonan pääomalainalla saa (karkeasti) 500 miljoonaa rahoituslaitokselta lainaa, edellyttäen ettei muut kovenantit estä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Meyeriä ja Rauman telakkaa ei nyt kuitenkaan kannata hirveästi verrata toisiinsa. Jälkimmäinen on alusta lähtien pyörinyt kohtuullisen pienellä ja perustunut hyvin pitkälle vietyyn kumppaniverkostojen käyttöön suunnittelun sun muun suhteen. Meyerillä taas on takanaan aika pitkä historia. Tilauskirjoissa on periaatteessa tavaraa pitkäksi aikaa, mutta pandemia ja sen kanssa tehdyt virheet maksoivat paljon ja sodan alettua tapahtunut inflatiopiikki lienee sellainen mihin ei oltu varauduttu kunnolla. Ymmärtääkseni viimeisin Meyreiltä luovutettu laiva oli voitollinen, päin vastoin kuin odotettiin. Mutta ilman valtion rahoitusta maailmalla ei toimi yksikään telakka - se on vähän saman tapainen toimintaympäristö kuin maataloustuet. Kysymys on myös vähän laajemmasta asiasta kuin pelkästä telakasta, koska sen telakan ympärillä pyörii n+1 voittoa tekevää ja työllistävää kumppaniyritystä. Pidemmällä tähtäyksellä toiminnan olisi toki syytä palautua voitolliseksi ilman suurensuuria tukia.
 
National Geographic -kanavalla menee parhaillaan Mahdotonta rakentamassa -ohjelma Meyer Turun telakalta, uusina huomenna klo 01.
 
Tups kirjoitti:
www.ts.fi

Helsinki Shipyard myydään kanadalaiselle Davielle – telakan johdosta vahvistetaan, että kauppakirjat on allekirjoitettu

Kanadalainen telakkayhtiö Davie ja Helsinki Shipyardin omistajat ovat allekirjoittaneet kauppakirjan telakan myynnistä kanadalaisyhtiölle. Toimitusjohtaja Kim Salmi Helsinki Shipyard Oy:stä vahvistaa asian Turun Sanomille .
www.ts.fi www.ts.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Davien tuore tiedote kaupasta:
www.davie.ca

Davie completes purchase of the assets of Helsinki Shipyard

Levis, Québec, Canada – November 3, 2023 – Davie today announced it has finalized the acquisition of the assets of Finland’s Helsinki Shipyard Oy (HSO). The historic transaction combines the skills, experience and capabilities of two leaders in Arctic shipbuilding and other high-value products...
www.davie.ca www.davie.ca
 
Kyse on siitä, että Meyerin telakkayhtiötä on jo kuukausia pidetty kriisiyhtiönä, jonka pelastamiseksi tarvitaan myös paljon valtion rahaa. Yhtiö on konkurssin partaalla.

Saksalaisarvioiden mukaan silloin vaarassa olisi myös Turun telakka.

Meyerin pitäisi löytää rahoitusta ainakin 2,7 miljardia euroa jatkaakseen toimintaansa. Tiettävästi yhtiö tarvitsee lainaa 2,4 miljardia ja 400 miljoonaa lisäpääomaa osin jo marraskuussa 2024.

Yhtiön pitäisi pelastuakseen löytää uusia suurinvestoreita tai muuten rahoitusta.

www.tekniikkatalous.fi

Meyerin telakkayhtiön kriisi paisuu: Tim ja Jan Meyer syrjään ylimmästä johdosta – Valtio mukaan pelastusoperaatioon kireissä tunnelmissa

Tunnelmat Meyerin telakkayhtiön ympärillä ovat kireät. Niedersachsenin osavaltion omat resurssit eivät yksin riitä yhtiön pelastamiseen, joten nyt neuvotteluihin on otettu mukaan Saksan talousministeriö.
www.tekniikkatalous.fi www.tekniikkatalous.fi

Turun telakan (emoyhtiön) tilanteesta on kirjoiteltu kevään mittaan muuallakin. Täytyy toivoa, että tähänkin kriisiin löytyy ratkaisu. Tuo hintojen odottamaton nousu on iskenyt ikävästi laivojen kaltaisten pitkien projektien kannattavuuteen.
 
Viimeksi muokattu:
Kaarne kirjoitti:
Jäänmurtajayhteistyö Atlantin toiselle puolelle etenee:
www.hs.fi

Jäänmurtajat | Jäänmurtajayhteistyö USA:n ja Kanadan kanssa etenee – uusi sopimus allekirjoitetaan ensi viikolla

Jäänmurtajayhteistyö USA:n ja Kanadan kanssa etenee ensi viikolla. Tavoitteena on, että ensimmäisistä konkreettista hankkeista voitaisiin sopia ensi vuoden puolella. Kyse on merkittävissä määrin turvallisuuspolitiikasta.
www.hs.fi www.hs.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
On kyllä mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu. Jenkeillä ei ole kykyä saada tällä vuosikymmenellä ensimmäistäkään jäänmurtajaa valmiiksi, ja tuskin edes ensi vuosikymmenellä. Kanadalla on, mutta siinäkin suuria haasteita, ja on täysin mahdollista, ettei tällä vuosikymmenellä tule valmista laivaa ulos. Suomella olisi kykyä, ja näyttöjä saada muutamassa vuodessa toimivaa valmiiksi, ja tällä vuosikymmenellä voisi saada toistakymmentä laivaa ulos jos tilausta pukkaa, mutta tällä hetkellä Jenkkien ja Kanadan lainsäädäntö estää Suomesta laivan ostamisen. Samaan aikaan Kiina tekee jäänmurtajia kovaa vauhtia, ja Venäjäkin koittaa saada jotain aikaiseksi (heillä toki on jo iso laivue).

Mahdollisesti joku sekasikiö-valmistus tyyliin Pride of America voisi olla ratkaisu.
 
momponator kirjoitti:
On kyllä mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu. Jenkeillä ei ole kykyä saada tällä vuosikymmenellä ensimmäistäkään jäänmurtajaa valmiiksi, ja tuskin edes ensi vuosikymmenellä. Kanadalla on, mutta siinäkin suuria haasteita, ja on täysin mahdollista, ettei tällä vuosikymmenellä tule valmista laivaa ulos. Suomella olisi kykyä, ja näyttöjä saada muutamassa vuodessa toimivaa valmiiksi, ja tällä vuosikymmenellä voisi saada toistakymmentä laivaa ulos jos tilausta pukkaa, mutta tällä hetkellä Jenkkien ja Kanadan lainsäädäntö estää Suomesta laivan ostamisen. Samaan aikaan Kiina tekee jäänmurtajia kovaa vauhtia, ja Venäjäkin koittaa saada jotain aikaiseksi (heillä toki on jo iso laivue).

Mahdollisesti joku sekasikiö-valmistus tyyliin Pride of America voisi olla ratkaisu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mahtaakohan auttaa Kanadan suuntaan Hietalahden telakan kanadalaisomistus?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top