Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Fincantierin edustaja puhui hyvin automatisoinnin puolesta. He ovat tehneet sen levyjen kanssa missä teräksestä tulee paneleita robottien avustuksella. Myös,
tuohon menee 4x2 NSM taik 2x16 ESSM, lyhyemmällä siilolla ehkä enemmän.
BAEn E-Launcher 6xMk41, eli 6xNSM tai 2xNSM ja 16 ESSM
Mielenkiintoinen vaihtoehto, huomaa Kongsbergin edustajan mukaan tuo ei ole rajoitettu heko alustalle, vaan heillä on tarkoituksena ollut tehdä universaali mounting systeemi NSMlle.
On myös jytäävät rokit rainassa.
www.navaltoday.com
French Navy releases video of future aircraft carrier that will replace Charles de Gaulle
The French Navy has published a video of a next-generation aircraft carrier that will replace its aircraft carrier Charles de Gaulle in 2038.
www.navaltoday.com
Onko intialaisia imarreltu vai aito mahdollisuus?
www.ndtv.com
US Navy Ships May Be Seen At Indian Shipyards In Future. Details Here
In a small but significant move, India and the United States have decided to explore the possibilities of Indian shipyards not only maintaining but also repairing American navy ships.
www.ndtv.com
Minä en antaisi intialaisten käsiin edes potkukelkkaaOnko intialaisia imarreltu vai aito mahdollisuus?
US Navy Ships May Be Seen At Indian Shipyards In Future. Details Here
In a small but significant move, India and the United States have decided to explore the possibilities of Indian shipyards not only maintaining but also repairing American navy ships.
Mut hei, on tuo sentään ydinkäyttöinen.
Käsittäkseni ei liity, vaan nämä olisivat ihan Meripuolustuksen yleistyökaluja. Tästä varmaan kuullaan myöhemmin lisää.
NATO toisi mielenkiintoisia näkökulmia Merivoimien jatkokehitykseen. Oletan painopisteen siirtyvän selkeämmin kohti miinasodankäyntiä. Seuraava alusluokka olisi aikaisempaakin ilmeisemmin vedenalaiseen valvontaan ja sodankäyntiinkin soveltuva MITO-emäalus. Hamina-luokan suorituskykyä korvattaisiin lisäksi korvettien lisävarustelulla. Sen jälkeen aseistus kelvannee jo täälläkin. 
Huhta
Greatest Leader
NATO toisi mielenkiintoisia näkökulmia Merivoimien jatkokehitykseen. Oletan painopisteen siirtyvän selkeämmin kohti miinasodankäyntiä. Seuraava alusluokka olisi aikaisempaakin ilmeisemmin vedenalaiseen valvontaan ja sodankäyntiinkin soveltuva MITO-emäalus. Hamina-luokan suorituskykyä korvattaisiin lisäksi korvettien lisävarustelulla. Sen jälkeen aseistus kelvannee jo täälläkin.
Miksi miinantorjunta olisi erityisesti meidän heiniämme Nato-jäsenenä? Siksikö, koska Baltiassakin asia on näin?
Minä taas voisin heittää, että panostaisimme sukellusveneiden torjuntaan Itämeren altaassa. Meillähän on tulossa siihen optimoitua kalustoa (kotimaiset SUTO-sensorit Pohjanmaa-luokassa ja ruotsalaisten Itämerelle suunnittelema SUTO-torpedo), balteilla on jo miinanraivauskyky ja alue-IT/BMD on isompien Nato-maiden heiniä.
Tuo ei ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa mitä kirjoitin: vedenalaiseen valvontaan ja sodankäyntiinkin soveltuvia emälaivoja. Sutoaseet ja -sensorit saanee siirrettyä Hamina-luokalta sen poistuessa. Ja jos ei saa niin kotimaasta tosiaan saa hankittua lisää. Emäalusratkaisuhan mahdollistaa juuri sen, ettei tarvita mitään hifisteltyä erikoisalusta, vaan perinteisempi alus esimerkiksi nykyisten miinalaivojen kokoluokassa. Monitoimikansi taipuisi niin miinanlaskuun kuin emäalustoimintoihinkin.
Miinasodankäynti vaatii paikallistuntemusta kartoituksineen ja runsaasti kevyitä yksiköitä joita ei kannata tuoda maailmalta. Balteilla on täysin erilaiset olosuhteet, vähän niin kuin meillä Pohjanlahdella, ja kohtuullinen kyky merenkulun turvaamiseen omilla vesillään. Muualta ajetaan sitten paikalle niitä raskaita yksiköitä kuten kirjoitit. Vahvistuksia tarvitaan myös suurempien MITO-alusten osalta. Tämähän on ollutkin vahvasti esillä jo pitkään.
Enkä muista kaavailleeni mitään BMD-kykyä tuleville korveteillemme. Vaikka olisihan se SM-6 varsin munakas väline…
yrjö
Ylipäällikkö
Sotalaivojen elinkaari on kymmeniä vuosia joten Merivoimien pääaseina pysyvät kauan ohjukset ja miinat. Miinantorjunta on ollut Suomessa aina mielessä, joten tuskinpa mikään muuttuu. Nato-Suomen laivaston jatkokehitykset realisoituvat vasta pitkän ajan kuluttua.
Ohjusristeilijän upotus osoittaa, että Suomen merivoimien syömähampaat ovat ihan oikein valittu. Moskvitš oli hyvin lähellä vihamielistä rantaa avovesillä, vaikka tiedossa oli, että UA oli saanut briteiltä mt-ohjuksia ja heillä on oma ohjusversio neukku-mto:sta. 186m 12500t laiva suorastaan paistaa siellä keskellä ja luultavasti visuaalisesti nähtävillä jos rannan päällä lennättää dronea optiikalla. Mun mielestä toi oli tunarointia venäläisiltä jo ennen ohjusiskua.
Ohjusristeilijän upotus osoittaa, että Suomen merivoimien syömähampaat ovat ihan oikein valittu. Moskvitš oli hyvin lähellä vihamielistä rantaa avovesillä, vaikka tiedossa oli, että UA oli saanut briteiltä mt-ohjuksia ja heillä on oma ohjusversio neukku-mto:sta. 186m 12500t laiva suorastaan paistaa siellä keskellä ja luultavasti visuaalisesti nähtävillä jos rannan päällä lennättää dronea optiikalla. Mun mielestä toi oli tunarointia venäläisiltä jo ennen ohjusiskua.
Ja meikäläiset etäisyydet takaavat sen, että PTO:t pelittävät Suomenlahdella myös rannalta ammuttuna. Ahvenanmaan suunnalla aluslavetit puolustavat jatkossakin paikkaansa. Ohjusveneellä en näe alustyyppinä tulevaisuutta Hamina-luokan poistuessa, mutta todellisuus nähdään sitten 10-15 vuoden päästä.
Huhta
Greatest Leader
Tohdin olla hivenen eri mieltä. Katanpää-tyyppisessä todellisessa miinanraivaus-/miinantorjunta-aluksessa ei riitä rungon ominaisuudet sukellusvenejahtiin, jo nopeus loppuu kesken. Toisaalta taas olisi erikoinen ratkaisu jättää miinanraivauskyky pelkkien kaukokäyttöisiä järjestelmiä isännöivien emäalusten varaan. Jos ratkaisu olisi toimiva, niin eikö siirtymä olisi kannattanut tehdä jo Katanpäät tilattaessa? Eihän Katanpäilläkään päämenetelmänä taida olla ajaa raivaimet perässä miinakentän läpi... vaan ne justiinsa ne kaukokäyttöiset vehkeet, mutta silti alusten heräte on minimoitu.
Varmasti, eikös Katanpäille tilattu (tehty Katanpäillä?) oikein hienotkin ja tarkat kartoitukset aluevesistämme, jotta voidaan sitten verrata ja helposti huomata, että tuonne väylälle on nyt ilmestynyt jotakin mitä siellä ei aiemmin ollut. Mutta toisaalta, eikö venäläisten miinoituskyky ole aika rajallinen? Varsinaisia miinalaivoja ei siellä taida olla, ja miinoittaminen lienee enemmän kirurgisesti sukellusveneistä ja lentokoneista tehtävää.
Juu, et toki. Se oli vain osa hahmotelmaani, miltä Naton kassakaappisuunnitelmat Itämerelle voisivat näyttää.
Katanpäät luonnollisesti säilyvät käytössä ja tulevat palvelemaan jonnekin vuosien 2050-55 tienoille. Nyt puhutaan 2030-luvun hankkeista. En siis ole esittänyt mitään pelkkiin kaukokäyttölaitteisiin ja emäaluksiin perustuvaa mallia. Se aika on vielä kaukana tulevaisuudessa. Katanpäillä ei ole mekaanisia raivaimia lainkaan, eli ne keskittyvät miinojen paikantamiseen ja tuhoavat ne sukeltajien tai robottien avulla etänä. Noilla on kuitenkin tarkoitus ajaa sinne miinojen vaikutusalueelle, mikä luo perusteen erikoisrakenteisille aluksille.Tohdin olla hivenen eri mieltä. Katanpää-tyyppisessä todellisessa miinanraivaus-/miinantorjunta-aluksessa ei riitä rungon ominaisuudet sukellusvenejahtiin, jo nopeus loppuu kesken. Toisaalta taas olisi erikoinen ratkaisu jättää miinanraivauskyky pelkkien kaukokäyttöisiä järjestelmiä isännöivien emäalusten varaan. Jos ratkaisu olisi toimiva, niin eikö siirtymä olisi kannattanut tehdä jo Katanpäät tilattaessa? Eihän Katanpäilläkään päämenetelmänä taida olla ajaa raivaimet perässä miinakentän läpi... vaan ne justiinsa ne kaukokäyttöiset vehkeet, mutta silti alusten heräte on minimoitu.
Varmasti, eikös Katanpäille tilattu (tehty Katanpäillä?) oikein hienotkin ja tarkat kartoitukset aluevesistämme, jotta voidaan sitten verrata ja helposti huomata, että tuonne väylälle on nyt ilmestynyt jotakin mitä siellä ei aiemmin ollut. Mutta toisaalta, eikö venäläisten miinoituskyky ole aika rajallinen? Varsinaisia miinalaivoja ei siellä taida olla, ja miinoittaminen lienee enemmän kirurgisesti sukellusveneistä ja lentokoneista tehtävää.
Juu, et toki. Se oli vain osa hahmotelmaani, miltä Naton kassakaappisuunnitelmat Itämerelle voisivat näyttää.
Merenpohjan kartoituksia tehdään jatkuvasti niin Merivoimien, kuin Geologian tutkimuskeskuksenkin voimin. Eikä sitä sattuneesta syystä muut saa tehdäkään ilman lupaa. Toiminta on jatkuvaa tietokantojen ja aineistojen päivittämistä ja tarkentamista.
Miinantorjunta on siitä paskamaista hommaa, että koko maan merikuljetukset voi sekoittaa juuri sillä kirurgisella toiminnalla, eli muutamalla hassulla miinalla riittävän inhottaviin paikkoihin laskettuna.