No niin nyt kun merivoimien komentaja on sanonut "aseiden hinnannousun tulleen yllätyksenä meille kaikille" niin seurataan sivusta minkälaista kustannushallintaa merivoimissa aiotaan tulevaisuudessa harrastaa. Tähän mennessä on kustannussyistä jo käytännössä lakkautettu rannikkotykistö ja peruttu ilmatyynyalushanke.
Laitetaan perinnefoorumilta aiheeseen johdanto:
Tanskassahan suunnattiin laivaston asehankinnat uudestaan kylmän sodan jälkeisessä epäselvässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Maassa luovuttiin sukellusveneistä ja ruvettiin rakentamaan isompia pinta-aluksia joissa on runsaasti tilaa eri järjestelmille ja tulevaisuuden päivityksille. Uudet alukset ovat Pohjolan isoimpia ja tulivoimaisempia, mutta niissä ei ole alumiinirunkoa, komposiittirakenteita, sähköpropulsiota tai edes moderneinta taistelunjohtojärjestelmää. Eli budjettisyistä optimointi erikoisolosuhteisiin unohdettiin, mutta sen sijaan panostettiin tosissaan monikäyttöisyyteen ja modulaarisuuteen ehkä jopa jonkin verran taistelukyvystä tinkien. Tätä voi itse kukin verrata Suomen tilanteeseen.
Ja tähän väliin eduskunnan tiedotteita:
Laitetaan perinnefoorumilta aiheeseen johdanto:
Tanskassahan suunnattiin laivaston asehankinnat uudestaan kylmän sodan jälkeisessä epäselvässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Maassa luovuttiin sukellusveneistä ja ruvettiin rakentamaan isompia pinta-aluksia joissa on runsaasti tilaa eri järjestelmille ja tulevaisuuden päivityksille. Uudet alukset ovat Pohjolan isoimpia ja tulivoimaisempia, mutta niissä ei ole alumiinirunkoa, komposiittirakenteita, sähköpropulsiota tai edes moderneinta taistelunjohtojärjestelmää. Eli budjettisyistä optimointi erikoisolosuhteisiin unohdettiin, mutta sen sijaan panostettiin tosissaan monikäyttöisyyteen ja modulaarisuuteen ehkä jopa jonkin verran taistelukyvystä tinkien. Tätä voi itse kukin verrata Suomen tilanteeseen.
Ja tähän väliin eduskunnan tiedotteita:
Hallituksen esitys Eduskunnalle pintataistelualusten alumiinirakennesuunnittelusta Suomen, Saksan liittotasavallan ja Amerikan yhdysvaltojen välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta
Esityksen pääasiallinen sisältö
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi pintataistelualusten alumiinirakennesuunnittelusta Suomen hallituksen puolesta toimivan Suomen tasavallan puolustusministeriön, Saksan liittotasavallan puolustusministeriön ja Amerikan yhdysvaltojen puolustusministeriön välillä tehdyn sopimuksen sekä lain sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta.
Sopimuksella sovitaan Suomen, Saksan ja Yhdysvaltojen yhteisestä tutkimushankkeesta, jonka tavoitteena on kehittää simulointi- ja laskentamenetelmiä sotalaivojen suunnitteluun.
[…]
Suomen osalta hanke on osa monitoimialus 2020 tutkimusohjelmaa, jonka merivoimat on käynnistänyt vuonna 2009. Tutkimusohjelman tavoitteena on kehittää valmiudet hankkia kustannustehokas ja monikäyttöinen 2020-luvun taistelualus. Tutkimusohjelmassa selvitetään muun muassa monitoimialuksen aluskokoon, rakenteisiin ja taistelukestävyyteen liittyviä kysymyksiä.
Monitoimialus 2020 (MTA2020) on sisällytetty merivoimien vuosien 2009 - 2020 meripuolustuksen kehittämisohjelmaan. Monitoimialus 2020 on monikäyttöinen alusluokka, joka suunnitellaan torjumaan perinteisiä ja asymmetrisiä uhkia avomerellä ja rannikon läheisyydessä Itämerellä. Lisäksi aluksella voi osallistua kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Uudella alusluokalla korvataan Hämeenmaa -luokan miinalaivojen, miinalaiva Pohjanmaan ja Rauma-luokan ohjusveneiden poistumisen myötä katoavaa suorituskykyä.
[...]
Suomi esitti vuonna 2007 Ruotsin, Norjan, Saksan, Yhdysvaltojen ja Alankomaiden merivoimille yhteistyötä pintataistelualusten alumiinirakennesuunnittelua koskevan tutkimuksen osalta. Saksa ja Yhdysvallat ilmoittivat vuonna 2008 kiinnostuksestaan. Hanketta koskevat epäviralliset keskustelut ja hankkeen esisuunnittelu aloitettiin kesällä 2008. Varsinaiset sopimusneuvottelut aloitettiin vuoden 2009 alussa ja ne saatiin päätökseen kesäkuussa 2009.
[...]
SOPIMUS
SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN PUOLESTA TOIMIVAN SUOMEN TASAVALLAN PUOLUSTUSMINISTERIÖN
JA
SAKSAN LIITTOTASAVALLAN PUOLUSTUSMINISTERIÖN
JA
AMERIKAN YHDYSVALTOJEN PUOLUSTUSMINISTERIÖN
VÄLILLÄ
PINTATAISTELUA LUSTEN ALUMIINIRAKENNESUUNNITTELUSTA
II ARTIKLA
TAVOITTEET
2.1. Tämän hankkeen tavoitteet ovat seuraavat:
2.1.1. kehittää ja validoida Helsinki-luokan ohjusveneen testauksesta ja analysoinnista saatujen tulosten perusteella teoreettiset menetelmät, joiden avulla ennustetaan alumiinista valmistettujen alusten reagointi fyysisiin vaikutuksiin niiden käyttöiän aikana,
2.1.2. valmistautua yhden Helsinki-luokan ohjusveneen testaukseen ja suorittaa testaus,
2.1.3. analysoida Helsinki-luokan ohjusveneen testitulokset,
2.1.4. selvittää alumiinirakenteen edut ja rajoitukset pintataistelualuksissa.
Puhemies: Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään puolustusvaliokuntaan.
Keskustelu
Pentti Tiusanen /vas: Arvoisa herra puhemies! Maapallon varustelumenothan kasvavat samaan aikaan, kun rahaa tarvittaisiin ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön, köyhyyden poistamiseen ja luonnonsuojeluun. Alkuperäisluonto ja maapallon biodiversiteetti häviävät…
Tuija Nurmi /kok: Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä hallituksen esitys on vallan hyvä. Patria on Suomessa selkeästi puolustusvälineteollisuuden ykkösyritys…
Erkki Pulliainen /vihr: Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti tästä hallituksen esityksestä. Tässä on eräällä tavalla vilpitön sävy. Täällä sanotaan avoimesti perustelutekstissä, että omat rahat loppuu ja silloin pitää tehdä yhteistyötä. Se on ihan reilu peli sinänsä, ei siinä mitään huomauttamisen sijaan ole. Mutta eri asia on se, onko tämä hanke sitten näin mittavan eduskuntakäsittelyn väärti…
Markus Mustajärvi /vas: ...kyllähän tämä marssijärjestys on kuitenkin näin, että sotateollinen kompleksi kehittää nämä innovaatiot, laitteet, menetelmät, koneet, aseet omiin tarpeisiinsa ja siviilikäyttö tulee vasta sen jälkeen. Kyllähän tämän ranskalaisen sotakonsernin aktivoitumista Itä-Lapissa on perusteltu muun muassa sillä, että siitä on apua poronhoidolle, mutta en ole koskaan kuullut tähän mennessä, että poronhoito olisi ranskalaisen sotateollisuusyrityksen ydinosaamisaluetta.
Pertti Virtanen /ps: Arvoisa puhemies! Sen verran tuohon, että ranskalaiset ovat sen verran kulinaristeja ja sivistyneitä, luin jostain taannoin Tieteen Kuvalehdestä, että kun ei poronliha paljon kiinnosta, niin se johtuu siitä, että rauhan laitos Tsernobylissä räjähti aikoinaan ja cesium-arvot ja muut saasteet levisivät niin hyvin tuolla arktisilla seuduilla, että ranskalaiset suhtautuvat tällä hetkellä nuivasti edelleen poronlihaan...
Erkki Pulliainen /vihr: Arvoisa puhemies! En minä nyt halua saivarrella millään tavalla, mutta ne ongelmalliset strontium- ja cesium-pitoisuudet ovat Novaja Zemljalta kotoisin vuodelta 1960.
Keskustelu päättyi.
Päätös:
Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksyttiin ja asia lähetettiin puolustusvaliokuntaan.
VALIOKUNNAN KANNANOTOT
Perustelut
Yleistä
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana.
Valiokunta toteaa, että valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa 2009 linjataan osallistumista kansainväliseen puolustusmateriaaliyhteistyöhön. Selonteossa todetaan, että kansainvälinen puolustusmateriaaliyhteistyö luo edellytyksiä sotilaalliselle avunannolle ja -vastaanottokyvylle, huoltovarmuuden turvaamiselle ja taloudellisille materiaalihankkeille sekä edistää puolustusvoimien kykyä osallistua kansainvälisiin sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin.
Selonteossa linjataan myös, että kansalliset tutkimus- ja teknologiahankkeet yhdistetään Euroopan puolustusviraston tai muun tahon kautta tapahtuvaan eurooppalaiseen kahden- tai monenväliseen yhteistyöhön aina, kun se on mahdollista. Hallitusohjelmassa puolestaan todetaan, että hallitus syventää transatlanttista yhteistyötä Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa politiikan, talouden ja turvallisuuden aloilla niin kahdenvälisesti kuin EU:n kautta.
Nyt käynnistettävä yhteistyöhanke on valiokunnan mielestä näin ollen linjassa sekä turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon että hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Hankkeeseen osallistumista puoltaa valiokunnan mielestä vahvasti myös se seikka, että yhteistyön kautta saatava tietotaito alumiinirunkoisista aluksista hyödyttää suomalaista niin siviili- kuin sotilaspuolen laivanrakennusteollisuutta, mikä taas voi parantaa suomalaistelakoiden kilpailukykyä.
Esityksen keskeinen sisältö ja eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kyseessä on 3-4 vuotta kestävä tutkimushankekokonaisuus, jossa hyödynnetään käytöstä poistettavia alumiinirunkoisia Helsinki-luokan ohjusveneitä. Näiden alusten ikääntynyt alumiinirakenne antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia rakenteen ikääntymiseen liittyviä kysymyksiä erilaisten testien kautta. Saavutettuja koetuloksia pyritään hyödyntämään kehittämällä entistä toimivampia simulointi- ja laskentamenetelmiä. Suomen osalta hanke on myös osa monitoimialus 2020 -ohjelmaa. Kyseisen ohjelman tavoitteena on kehittää valmiudet hankkia kustannustehokas ja monikäyttöinen 2020-luvun taistelualus.
Saadun selvityksen mukaan neuvottelut sopimuksesta aloitettiin vuonna 2009. Tuolloin kävi ilmi, että Suomen, Saksan ja Yhdysvaltojen välinen sopimus tulee sisältämään muun muassa Yhdysvaltojen vientivalvontasäädöksistä johtuen yksityiskohtaisia määräyksiä tietojen ja materiaalin luovuttamisesta sekä turvallisuudesta. Näiden määräysten katsotaan Suomessa kuuluvan lainsäädännön alaan (perustuslain 94 §:n 1 mom.), minkä takia eduskunnan on hyväksyttävä sopimus ja sen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset on saatettava voimaan lailla.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esityksellä ei ole vaikutusta talousarvioon. Projektin kustannukset katetaan puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoista. Sopimuksesta Suomelle aiheutuvat kustannukset ovat kokonaisuudessaan noin 2,2 miljoonaa euroa.
Päätösehdotus
Edellä esitetyn perusteella puolustusvaliokunta ehdottaa,
että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksessä tarkoitetun sopimuksen ja
että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.
Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2010
Päätös:
Eduskunta hyväksyi sopimuksen.
Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn lakiehdotuksen.
Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi.
Asian käsittely päättyi.