Merivoimien kehitysnäkymät

[Hurmas]

Minusta tuntuu, että telakoista on näillä markkinoilla ylitarjontaa. Eli tuskinpa on halukkaita ostajia jonossa.

Joo ilmeisesti huonommista telakoista tilanne on juuri noin. Mutta parempien telakoiden tuotanto ostetaan 10 vuotta eteenpäin vaikka ei ilmeisesti ole tilauksia vielä niin paljoaa.

Royal Caribbean Group varmistaa itselleen laivanrakennusvaraukset Meyer Turun telakalla - Navigator Magazine

Globaalien lomamarkkinoiden uudistaja, johtava kansainvälinen risteilyvarustamo Royal Caribbean Group on tänään julkistanut pitkäaikaisen aiesopimuksen, joka varaa yhtiölle oikeudet rakennuttaa laivoja Meyer Turun telakalla vuoteen 2036 saakka.

navigatormagazine.fi

 

[Commander]

Ei kotimaiset sijoittajat oo kiinostuneet, ulkomaiset maksaa paremmin, joten sinne myydään rahan ahneudessa.

Enpä usko, että myydään, ja tuskinpa hallitus myöntäisi edes myyntilupaa...

 

[Mikfin70]

Yle uutinen miinojen käyttöönotosta.

Jalkaväkimiinakoulutus käyntiin ensi vuonna, aikaisempiin sakara- ja putkimiinoihin ei välttämättä palata

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK kertoo valmistautuvansa miinakoulutukseen, jos Puolustusvoimat antaa sille ohjeistuksen ja tarvittavaa kalustoa.

yle.fi

 

[ES AM]

Mutta mitäs tapahtui suunnitellulle Nemo-Jehu combolle?
Luulin, että sitä halusi sekä valmistaja(t) että asiakas?
Vai luulinko väärin?

 

[Karkki90]

Mutta mitäs tapahtui suunnitellulle Nemo-Jehu combolle?
Luulin, että sitä halusi sekä valmistaja(t) että asiakas?
Vai luulinko väärin?

Asiakkaalla oli ehkä halua. Rahaa ei toistaiseksi ole ollut.

Jos ja kun rannikkojoukkoja aiotaan jatkossakin ylläpitää, niin raskaan tulituen tarve on huutava. Sitä ei ole käytännössä ollut yli vuosikymmeneen. Satunnaiset tornikanuunat ja rannikkojääkärien autovetoiset krh-komppaniat eivät ilmeisistä syistä riitä.

 

[Analysti]

Asiakkaalla oli ehkä halua. Rahaa ei toistaiseksi ole ollut.

Jos ja kun rannikkojoukkoja aiotaan jatkossakin ylläpitää, niin raskaan tulituen tarve on huutava. Sitä ei ole käytännössä ollut yli vuosikymmeneen. Satunnaiset tornikanuunat ja rannikkojääkärien autovetoiset krh-komppaniat eivät ilmeisistä syistä riitä.

Sanoisin, että helikopterit olisi huomattavasti parempi ratkaisu. Niitä voisi käyttää myös itärintamalla kun ilmenee, ettei Nato-mereltä kerta kaikkiaan ketään ole tulossa...

 

[Raveni]

Asiakkaalla oli ehkä halua. Rahaa ei toistaiseksi ole ollut.

Jos ja kun rannikkojoukkoja aiotaan jatkossakin ylläpitää, niin raskaan tulituen tarve on huutava. Sitä ei ole käytännössä ollut yli vuosikymmeneen. Satunnaiset tornikanuunat ja rannikkojääkärien autovetoiset krh-komppaniat eivät ilmeisistä syistä riitä.

Mitä uhkaa vastaan tuolla tarvitaan niin paljon sitä tulivoimaa? Kaliningrad on piiritetty. Sieltä ei Suomeen liikahda yksikään syöksyvene tai maihinnousualus ilman että se tiedetään. Puola ja Liettua varmasti hoitavat tuon sektorin puhtaaksi (ainakin ensin mainittu) ettei sieltä ketään tule. Pietarin alueelta? Se on 24/7 valvonnan alla ja jos sieltä meritse onnistutaan hiipimään vaikka katajannokalle niin sitten meillä on suurempia murheita kuin rannikkojoukkojen tulivoima.

Itse näen, että rannikkojääräkeitä tarvitaan mutta näiden tulee olla äärimmäisen nopeita ja liikkuvia joukkoja. Ei omaa raskasta tykistöä koska sitä voidaan tarpeen vaatiessa nykyisinkin alistaa sinne jos on tarvetta mutta kranaatinheittimet koossa 81mm on soiva peli ja miksei erilaiset kranaattipistoolit yms. Nemo venealustalla jne. Saaristo on vittumainen paikka taistella viholliselle joka ei saa millään joukkoja huollettua ja monissa saarissa ole edes vettä saatavilla. Jos vihollinen maihinnousua ajattelee niin sen täytyisi olla massiivinen hyökkäys etelärannikolle hyvään satamaan. En pidä todennäköisenä enkä sellaisena että siihen riittäisi resurssia tämän päivän itämerellä.

Jos taas aletaan ampumaan vihollisen erikoisjoukkoja 155mm. niin se on ehkä hätävarjelun liioittelua ja niihin tehoaa samalla tavalla se kranaatinheitinkin joka kulkee helpommin mukanakin. Oletettavaa on, että sitä vastatykistöäkään ei niin hirveästi olisi vihollisella käytössä.

 

[J0h1F]

Mitä uhkaa vastaan tuolla tarvitaan niin paljon sitä tulivoimaa? Kaliningrad on piiritetty. Sieltä ei Suomeen liikahda yksikään syöksyvene tai maihinnousualus ilman että se tiedetään. Puola ja Liettua varmasti hoitavat tuon sektorin puhtaaksi (ainakin ensin mainittu) ettei sieltä ketään tule. Pietarin alueelta? Se on 24/7 valvonnan alla ja jos sieltä meritse onnistutaan hiipimään vaikka katajannokalle niin sitten meillä on suurempia murheita kuin rannikkojoukkojen tulivoima.

Itse näen, että rannikkojääräkeitä tarvitaan mutta näiden tulee olla äärimmäisen nopeita ja liikkuvia joukkoja. Ei omaa raskasta tykistöä koska sitä voidaan tarpeen vaatiessa nykyisinkin alistaa sinne jos on tarvetta mutta kranaatinheittimet koossa 81mm on soiva peli ja miksei erilaiset kranaattipistoolit yms. Nemo venealustalla jne. Saaristo on vittumainen paikka taistella viholliselle joka ei saa millään joukkoja huollettua ja monissa saarissa ole edes vettä saatavilla. Jos vihollinen maihinnousua ajattelee niin sen täytyisi olla massiivinen hyökkäys etelärannikolle hyvään satamaan. En pidä todennäköisenä enkä sellaisena että siihen riittäisi resurssia tämän päivän itämerellä.

Jos taas aletaan ampumaan vihollisen erikoisjoukkoja 155mm. niin se on ehkä hätävarjelun liioittelua ja niihin tehoaa samalla tavalla se kranaatinheitinkin joka kulkee helpommin mukanakin. Oletettavaa on, että sitä vastatykistöäkään ei niin hirveästi olisi vihollisella käytössä.

Suursaari ja muut luovutetut Suomenlahden ulkosaaret? Sinne yltää vain osittain mantereelta pitkän kantaman erikoisampumatarvikkeilla.

Lisäksi tietysti, jos iivana pääsee pureutumaan itäisen rantamaan ulompiin saariin tai Haapasaaren saaristoon, niin voi olla kiva, jos olisi runsaammin tulitukea.

 

[Raveni]

Suursaari ja muut luovutetut Suomenlahden ulkosaaret? Sinne yltää vain osittain mantereelta pitkän kantaman erikoisampumatarvikkeilla.

Lisäksi tietysti, jos iivana pääsee pureutumaan itäisen rantamaan ulompiin saariin tai Haapasaaren saaristoon, niin voi olla kiva, jos olisi runsaammin tulitukea.

Nuo on poikkeustapauksia, enkä näe, että muutamaa saarta varten täytyisi alkaa raskaita tykkejä hankkimaan rannikkojoukoille. Kyllä suursaari saadaan hoidettua muutoinkin. Jos ei sitten maavoimien jotain patteria siirretä siksi aikaa sopivaan paikkaan, että pystyy tekemään klapeja saaren puista niin nythän dronet muokkaavat taistelukenttää myöskin. Saaret ovat hautausmaita siellä oleville joukoille siinä tapauksessa, että niiden huoltovoidaan kiistää. Käytännössä suursaari jää sekä ilma- että meritorjunnan kantamien sisään ja sinne voidaan vaikuttaa ilmasta täsmäaseilla ja tarpeen vaatiessa raketinheittimillä ja tykistöllä. Samoin nuo muut saaret mitä tuolla suunnalla on. Tämä siis puhtaasti oma mielipide.

 

[Karkki90]

Mitä uhkaa vastaan tuolla tarvitaan niin paljon sitä tulivoimaa? Kaliningrad on piiritetty. Sieltä ei Suomeen liikahda yksikään syöksyvene tai maihinnousualus ilman että se tiedetään. Puola ja Liettua varmasti hoitavat tuon sektorin puhtaaksi (ainakin ensin mainittu) ettei sieltä ketään tule. Pietarin alueelta? Se on 24/7 valvonnan alla ja jos sieltä meritse onnistutaan hiipimään vaikka katajannokalle niin sitten meillä on suurempia murheita kuin rannikkojoukkojen tulivoima.

Itse näen, että rannikkojääräkeitä tarvitaan mutta näiden tulee olla äärimmäisen nopeita ja liikkuvia joukkoja. Ei omaa raskasta tykistöä koska sitä voidaan tarpeen vaatiessa nykyisinkin alistaa sinne jos on tarvetta mutta kranaatinheittimet koossa 81mm on soiva peli ja miksei erilaiset kranaattipistoolit yms. Nemo venealustalla jne. Saaristo on vittumainen paikka taistella viholliselle joka ei saa millään joukkoja huollettua ja monissa saarissa ole edes vettä saatavilla. Jos vihollinen maihinnousua ajattelee niin sen täytyisi olla massiivinen hyökkäys etelärannikolle hyvään satamaan. En pidä todennäköisenä enkä sellaisena että siihen riittäisi resurssia tämän päivän itämerellä.

Jos taas aletaan ampumaan vihollisen erikoisjoukkoja 155mm. niin se on ehkä hätävarjelun liioittelua ja niihin tehoaa samalla tavalla se kranaatinheitinkin joka kulkee helpommin mukanakin. Oletettavaa on, että sitä vastatykistöäkään ei niin hirveästi olisi vihollisella käytössä.

Hyvä kysymys. Vastausta voi hakea omasta näkemyksestä, tai PV:n joukolle asettamista suorituskykyvaateista. Itse viittaan luonnollisesti jälkimmäiseen. PV ei koskaan lukitse toimintamallejaan todennäköisimpään vaihtoehtoon, vaan varautuu vaihtelevin painotuksin vähän kaikkeen.

Eihän tässä isosta asiasta puhuta, vaan ehkä 4-6 veneasenteisesta NEMO-tornista. Ei siis kannata paisuttaa asiaa liikaa. Käytännössä meillä ylläpidetään yhtä liikkuviin saaristo-operaatioihin kykenevää pataljoonan taisteluosastoa. Saaria ja saaristoa meillä itsellämmekin kuitenkin riittää ja sielläkin halutaan tarvittaessa kyetä toimimaan. Tuon päälle sitten muiden saaret ja saaristot.

Lopulta kysymys on siitä katsotaanko että saareen X rantautuessa voidaan Jurmosta/Jehusta syöksyä kuolemaa halveksuen puolustajan suora-ammuntatuleen. Vai olisiko parempi, että vastapuoli on ensin pehmitetty epäsuoralla. Lopulta ihan samat prinsiipit kuin maapuolella.

 

[Karkki90]

Sanoisin, että helikopterit olisi huomattavasti parempi ratkaisu. Niitä voisi käyttää myös itärintamalla kun ilmenee, ettei Nato-mereltä kerta kaikkiaan ketään ole tulossa...

En hämmästy jos linjauksia asiassa vielä muutetaan. Toistaiseksi sellaista ei kuitenkaan ole näköpiirissä, kuten merivoimien tykkihankkeestakin voi päätellä. Siksi on syytä olettaa, että krh-ongelman korjaamiseenkin voisi olla haluja.

 

[Sjööpe]

Asiakkaalla oli ehkä halua. Rahaa ei toistaiseksi ole ollut.

Jos ja kun rannikkojoukkoja aiotaan jatkossakin ylläpitää, niin raskaan tulituen tarve on huutava. Sitä ei ole käytännössä ollut yli vuosikymmeneen. Satunnaiset tornikanuunat ja rannikkojääkärien autovetoiset krh-komppaniat eivät ilmeisistä syistä riitä.

Halua ei ollut, koska testattu konsepti ei toiminut. Jurmo alustana oli liian kevyt/heppoinen. Olisi vaatinut isomman alustan suunnittelun / rakentamisen, joka tietysti maksaa paljon.

 

[Jukkis]

Halua ei ollut, koska testattu konsepti ei toiminut. Jurmo alustana oli liian kevyt/heppoinen. Olisi vaatinut isomman alustan suunnittelun / rakentamisen, joka tietysti maksaa paljon.

Nykyäänhän on Jehu olemassa, reilusti Jurmoa isompi ja painavampi. Mutta onkohan tuokin vielä liian kevyt alusta? Eikös ruotsalaiset olleet hommaamassa Nemo-kontteja Lätt Trossbåteilta ammuttavaksi? Tuohan painaa kahden Jehun verran, 65t, mikä sitten ilmeisesti on jo tarpeeksi iso Nemon kelluvaksi alustaksi. UAE on myös varustanut osan 48 tonnin partioveneistään Nemolla, mutta heidän kokemuksistaan minulla ei ole tietoa.

Meikäläisissä erikoisolosuhteissa tietysti kelluvaksi tulitueksi tuodaan AMOS-vaunu Finferriesin yhteysaluksen kannella...

 

[Karkki90]

Halua ei ollut, koska testattu konsepti ei toiminut. Jurmo alustana oli liian kevyt/heppoinen. Olisi vaatinut isomman alustan suunnittelun / rakentamisen, joka tietysti maksaa paljon.

Jurmo oli tosiaan turhan kevyt, mutta ei se tee konseptista toimimatonta. Pitihän Amoskin aikanaan vaihtaa Pasin päältä tukevammalle lavetille ennen kuin kolonaisuus alkoi pelittää.

 

[Karkki90]

Nykyäänhän on Jehu olemassa, reilusti Jurmoa isompi ja painavampi. Mutta onkohan tuokin vielä liian kevyt alusta? Eikös ruotsalaiset olleet hommaamassa Nemo-kontteja Lätt Trossbåteilta ammuttavaksi? Tuohan painaa kahden Jehun verran, 65t, mikä sitten ilmeisesti on jo tarpeeksi iso Nemon kelluvaksi alustaksi. UAE on myös varustanut osan 48 tonnin partioveneistään Nemolla, mutta heidän kokemuksistaan minulla ei ole tietoa.

Meikäläisissä erikoisolosuhteissa tietysti kelluvaksi tulitueksi tuodaan AMOS-vaunu Finferriesin yhteysaluksen kannella...

Konttiratkaisu olisi suoraa veneasennusta joustavampi, mutta kasvattaisi tosiaan alustan kokoa edelleen. Ehkä ratkaisu löytyisi enemmän Utö- kuin Jehu-luokkaa muistuttavasta veneestä?

 

[Analysti]

Hyvä kysymys. Vastausta voi hakea omasta näkemyksestä, tai PV:n joukolle asettamista suorituskykyvaateista. Itse viittaan luonnollisesti jälkimmäiseen. PV ei koskaan lukitse toimintamallejaan todennäköisimpään vaihtoehtoon, vaan varautuu vaihtelevin painotuksin vähän kaikkeen.

Eihän tässä isosta asiasta puhuta, vaan ehkä 4-6 veneasenteisesta NEMO-tornista. Ei siis kannata paisuttaa asiaa liikaa. Käytännössä meillä ylläpidetään yhtä liikkuviin saaristo-operaatioihin kykenevää pataljoonan taisteluosastoa. Saaria ja saaristoa meillä itsellämmekin kuitenkin riittää ja sielläkin halutaan tarvittaessa kyetä toimimaan. Tuon päälle sitten muiden saaret ja saaristot.

Lopulta kysymys on siitä katsotaanko että saareen X rantautuessa voidaan Jurmosta/Jehusta syöksyä kuolemaa halveksuen puolustajan suora-ammuntatuleen. Vai olisiko parempi, että vastapuoli on ensin pehmitetty epäsuoralla. Lopulta ihan samat prinsiipit kuin maapuolella.

Niin, yksi pataljoona taisteluhelikoptereita ratkaisee ongelman kaukovaikutteisten aseiden ohella. Muutenkin, jos nopeutta ja ympärvuotista toimintakykyä halutaan, kannattaa toiminta nostaa ilmaan eikä piehtaroida enää sata vuotta vanhoissa sankaritarinoissa.

Minä olen alkanut aistimaan yhä enemmän sitä, että Suomessa valmistaudutaan tosiaan ihan väärään sotaan.

 

[Jukkis]

Konttiratkaisu olisi suoraa veneasennusta joustavampi, mutta kasvattaisi tosiaan alustan kokoa edelleen. Ehkä ratkaisu löytyisi enemmän Utö- kuin Jehu-luokkaa muistuttavasta veneestä?

Ehkä, mutta reilusti Utötä raskaammasta. Viittaan edelleen ruotsalaisten Lätt Trossbåt-konseptiin, joka on uppoumaltaan yli kolme kertaa Utön verran (65t vs. 19,7t. per wikipedia). En tiedä paljonko tämänkaltaista kalustoa löytyisi siviilistä ottokäyttöön, mutta tuskin kovin paljoa. Yhteysalukset kuitenkin ainakin ovat tarpeeksi massiivisia, isoimmille voisi varmaan ottaa parikin konttia kerralla. Mutta niille on tarvetta myös normaalin siviililiikenteen ylläpidossa.

 

[Karkki90]

Ehkä, mutta reilusti Utötä raskaammasta. Viittaan edelleen ruotsalaisten Lätt Trossbåt-konseptiin, joka on uppoumaltaan yli kolme kertaa Utön verran (65t vs. 19,7t. per wikipedia). En tiedä paljonko tämänkaltaista kalustoa löytyisi siviilistä ottokäyttöön, mutta tuskin kovin paljoa. Yhteysalukset kuitenkin ainakin ovat tarpeeksi massiivisia, isoimmille voisi varmaan ottaa parikin konttia kerralla. Mutta niille on tarvetta myös normaalin siviililiikenteen ylläpidossa.

Luonnollisesti kantavuuden pitää olla suhteessa kuormaan. Ja liikkuvuuden suhteessa muuhun joukkoon. Tarvitseeko olla juuri 65-tonninen, en tiedä, mutta reilusti Utötä isompi ihan varmasti.

 

[Snautsi]

Itämeren pienuuden, Suomen saariston ja toiminta-alueen sijoittuessa lähelle rannikkoa ollaan varmaan ainuita tekijöitä maailmassa, jossa kombinaatio SUTO ja attack -hekoja olisi meidän rannikon puolustamiseen kovin mahdollinen kombo jos raha ei olisi ongelma.

Jokainen varmasti ymmärtää, miten kovan iskukyvyn, liikkuvuuden ja kantaman Apache tarjoaisi esimerkiksi mantereen ja Ahvenanmaan väliselle alueelle. Siinä ei mikään maalta, tai edes veneestä toimiva järjestelmä vetelisi vertoja. Olisi kuin kotonaan. Muiden laivastoja tappeluhekoja rajoittaa merioperaatioiden keskittyminen satojen, ellei tuhansien kilometrien päähän omasta rannasta, sekä rantaviivan rikkoutumattomuus. Eihän ne ole mitään avomerien järjestelmiä.

 

[Karkki90]

Niin, yksi pataljoona taisteluhelikoptereita ratkaisee ongelman kaukovaikutteisten aseiden ohella. Muutenkin, jos nopeutta ja ympärvuotista toimintakykyä halutaan, kannattaa toiminta nostaa ilmaan eikä piehtaroida enää sata vuotta vanhoissa sankaritarinoissa.

Minä olen alkanut aistimaan yhä enemmän sitä, että Suomessa valmistaudutaan tosiaan ihan väärään sotaan.

Jokainen puolustushaara ja aselaji tietysti kehittää toimintaa ja varustusta vanhan pohjalta. Se on osin välttämätöntä ja toisaalta vie helposti myös harhaan.

Varmaan vähän sama kuin yhteiskunnassa yleisemminkin. Jos kaikki rakennettaisiin alusta lähtien uusiksi, niin lopputulema saattaisi muistuttaa nykytilaa hyvinkin vähän.