Merivoimien kehitysnäkymät

Joo vähän samat fiilikset itselläkin, että miten käy merellisen erityisosaamisen näin vuosien saatossa?

Merivoimilla olisi ollut hyvä säilyä oma "nyrkkinsä" mitä mahdollista käyttää myös harmaan vaiheen aikana. Konfliktitilanteessa Maavoimien tueksi tehtävää erikoisjoukkotoimintaa riittää helposti niin paljon ettei Merivoimien käyttöön riitä enää erikoisjoukkoresurssia laisinkaan.

Lisäksi olisiko kaksi kilpailevaa erikoisjoukko-organisaatiota pystynyt paremmin kirittämään tosiaan kohti laadukkaampaa toimintaa?

Helposti voi käydä niin, että nyt kun kaksi eri joukkoyksikköä yhdistetään yhteen niin muutaman vuoden päästä myös rahoitus tippuu esim. vain 50-75 % aikaisemmasta kun ajattellaan, että pärjätäänhän sitä yhdelläkin erikoisyksiköllä.

Onko toisaalta mielekästä ylläpitää kahta erillistä yksikköä näin pienessä maassa? Kun vielä puhutaan ilmeisesti ~joukkueesta ja ~komppaniasta.

Toiminta lienee sen verran kansainvälistä, ettei suurta riskiä itsetyytyväisyyteen vaipumisesta ole. Sitä paitsi esim. kopterit tulevat joka tapauksessa aina maavoimilta (tai rajalta), joten merivoimien erikoisjoukot eivät ole niin itsenäisiä kuin miltä ne ehkä paperilla näyttävät.
 
Onko toisaalta mielekästä ylläpitää kahta erillistä yksikköä näin pienessä maassa? Kun vielä puhutaan ilmeisesti ~joukkueesta ja ~komppaniasta.

Toiminta lienee sen verran kansainvälistä, ettei suurta riskiä itsetyytyväisyyteen vaipumisesta ole. Sitä paitsi esim. kopterit tulevat joka tapauksessa aina maavoimilta (tai rajalta), joten merivoimien erikoisjoukot eivät ole niin itsenäisiä kuin miltä ne ehkä paperilla näyttävät.
Onhan Norjassa myös omansa merivoimilla. Toki Norjan merelliset intressit ovat aivan toista luokkaa kuin härmän ja kukkaronkaan pohja ei taida pilkistää.
 
Onko toisaalta mielekästä ylläpitää kahta erillistä yksikköä näin pienessä maassa? Kun vielä puhutaan ilmeisesti ~joukkueesta ja ~komppaniasta.

Toiminta lienee sen verran kansainvälistä, ettei suurta riskiä itsetyytyväisyyteen vaipumisesta ole. Sitä paitsi esim. kopterit tulevat joka tapauksessa aina maavoimilta (tai rajalta), joten merivoimien erikoisjoukot eivät ole niin itsenäisiä kuin miltä ne ehkä paperilla näyttävät.
Koulutuksen järjestelyjen kannalta hyvinkin mielekästä. Sukeltajilla on Upinniemessä melkoinen määrä infraa ja satama käytettävissä. Olkoonkin että erikoismiehet eivät yleensä toimi muutamaa metriä syvemmällä, eivätkä näin paljoa esimerkiksi painekammiokeskuksen palveluja käytä. Olikohan suljetun kierron happilaitteen syvyysmaksimi kuuden metrin luokkaa? Merelliseen ympäristöön on silti jatkuvasti päästävä.

Sukeltajakoulutuksesta on merkittävä osa muuta kuin erikoisjoukkotoimintaa, joten kokonaisuutena sitä ei mitenkään voisi Uttiin siirtää, eikä Utin toimintoja myöskään Upinniemeen. Sukeltajakoulutuksen jakaminen kahteen eri paikkaan edellyttäisi myös henkilökunnan lisäämistä, koska kuka tahansa uimamaisteri ei käy. Vaikka puhekielessä vilahtelee usein ”taistelusukeltaja”, niin Merivoimien sukeltajatoiminnan painopiste on yhtä lailla työ- ja raivaajasukeltajakoulutuksissa.

Erikoisjoukot ovat joka tapauksessa olleet nimellisestä puolustushaarasta riippumatta jo pitkään samaa poolia ja samoja kursseja käyneitä, sekä säännöllisesti yhdessä harjoittelevia ns. yhteisiä suorituskykyjä. Yhteistyö pelaa ja kuhunkin tehtävään saadaan räätälöityä toimiva kokoonpano.
 
Koulutuksen järjestelyjen kannalta hyvinkin mielekästä. Sukeltajilla on Upinniemessä melkoinen määrä infraa ja satama käytettävissä. Olkoonkin että erikoismiehet eivät yleensä toimi muutamaa metriä syvemmällä, eivätkä näin paljoa esimerkiksi painekammiokeskuksen palveluja käytä. Olikohan suljetun kierron happilaitteen syvyysmaksimi kuuden metrin luokkaa? Merelliseen ympäristöön on silti jatkuvasti päästävä.

Sukeltajakoulutuksesta on merkittävä osa muuta kuin erikoisjoukkotoimintaa, joten kokonaisuutena sitä ei mitenkään voisi Uttiin siirtää, eikä Utin toimintoja myöskään Upinniemeen. Sukeltajakoulutuksen jakaminen kahteen eri paikkaan edellyttäisi myös henkilökunnan lisäämistä, koska kuka tahansa uimamaisteri ei käy. Vaikka puhekielessä vilahtelee usein ”taistelusukeltaja”, niin Merivoimien sukeltajatoiminnan painopiste on yhtä lailla työ- ja raivaajasukeltajakoulutuksissa.

Erikoisjoukot ovat joka tapauksessa olleet nimellisestä puolustushaarasta riippumatta jo pitkään samaa poolia ja samoja kursseja käyneitä, sekä säännöllisesti yhdessä harjoittelevia ns. yhteisiä suorituskykyjä. Yhteistyö pelaa ja kuhunkin tehtävään saadaan räätälöityä toimiva kokoonpano.

Sukeltaminen suljetun kierron laitteilla on yksi siirtymismenetelmä muiden joukossa, max syvyys noin 10m.

Kukaan ei ole edes kaavaillut kahden eri joukon yhdistämistä samaan varuskuntaan.

Em joukoilla on ollut sekä materiaalin että toimintamenojen osalta sama tilausvaltuus ja hankkija jo lähes 20v. Nyt on kyse vain komentoketjun virtaviivaistamisesta!
 
En tiedä yksityiskohtia, mutta tuo lienee yleinen raja happilaitteille. Syvyyden ylittäminen aiheuttanee minimissään ikävän olon, tai hengen hiipumisen...
Ajattelin vaan, kun muutenhan noilla suljetun kierron vehkeillä vedetään esim. luolasukelluksessa aika syvälle. Mutta siellä on sitten erilaiset seoskaasut käytössä. Ja ihan käytännönkin kannalta voi olla hyvä ettei sotilaan tarvitsisi mitään parin tunnin tasauspausseja pidellä ennen pintaan nousua...

edit: joskus ~18 vuotta sitten kävin sen laitesukeltajan kurssin, että sain Aasian tai Rivieran lomilla vuokrattua pullot kojusta. Maksimi syvyys oli jotain 30m pelkällä hapella. Muistaakseni. En koskaan käynyt yli 20m:n..
 
Viimeksi muokattu:
Ajattelin vaan, kun muutenhan noilla suljetun kierron vehkeillä vedetään esim. luolasukelluksessa aika syvälle. Mutta siellä on sitten erilaiset seoskaasut käytössä. Ja ihan käytännönkin kannalta voi olla hyvä ettei sotilaan tarvitsisi mitään parin tunnin tasauspausseja pidellä ennen pintaan nousua...

edit: joskus ~18 vuotta sitten kävin sen laitesukeltajan kurssin, että sain Aasian tai Rivieran lomilla vuokrattua pullot kojusta. Maksimi syvyys oli jotain 30m pelkällä hapella. Muistaakseni. En koskaan käynyt yli 20m:n..

Ok
 
Sukeltaminen suljetun kierron laitteilla on yksi siirtymismenetelmä muiden joukossa, max syvyys noin 10m.

Kukaan ei ole edes kaavaillut kahden eri joukon yhdistämistä samaan varuskuntaan.

Em joukoilla on ollut sekä materiaalin että toimintamenojen osalta sama tilausvaltuus ja hankkija jo lähes 20v. Nyt on kyse vain komentoketjun virtaviivaistamisesta!
Siirtymismenetelmiä on varmasti enemmän, kuin minä edes tiedän. Tuosta happilaitteesta vain jäi mieleen raja hapen osapaineen kanssa. Oliko 1,6 bar rauhan aikana? Kuulosti tiukalle, kun kuudessa metrissä ei pääse kunnolla edes aallokkoa pakoon. Voittaa juuri ja juuri snorkkelin. Suljetun kierron laitteitahan ne tietysti on raivaajillakin, mutta siellä pelataan ihan eri kaasuilla.

Yhdistämistä ei tosiaan olla edes suunniteltu. Siitä kuitenkin kysyttiin, joten yritin osaltani avata miksi ei kannatakaan.
 
Ajattelin vaan, kun muutenhan noilla suljetun kierron vehkeillä vedetään esim. luolasukelluksessa aika syvälle. Mutta siellä on sitten erilaiset seoskaasut käytössä. Ja ihan käytännönkin kannalta voi olla hyvä ettei sotilaan tarvitsisi mitään parin tunnin tasauspausseja pidellä ennen pintaan nousua...

edit: joskus ~18 vuotta sitten kävin sen laitesukeltajan kurssin, että sain Aasian tai Rivieran lomilla vuokrattua pullot kojusta. Maksimi syvyys oli jotain 30m pelkällä hapella. Muistaakseni. En koskaan käynyt yli 20m:n..
Syvyysraja liittyy hapen osapaineeseen ja 100-prosenttisella hapella 1,6(?) bar tulee aika nopsaan vastaan.

Tavanomaisilla urheilusukellussyvyyksillähan käytetään usein Nitroxia, jossa hapen osuus on esim. 30-32% ja sitä kautta saadaan typen osuutta vähennettyä, mikä lisää sukellusaikaa ilman sukeltajantaudin pelkoa. Syvyydestä riippuen sekä happi, että typpi ovat omalla tavallaan ongelmallisia ja silloin keitokseen lisätään vaikkapa heliumia. Syvällä tonkivilla tekniikkasukeltajilla voi sitten olla useita erilaisia kaasuja matkassa ja dekompressiopysäyksillä saatetaan hengitellä jopa puhdasta happea, vaikka syvällä on menty heliumseoksella. Huolellisella optimoinnilla pitkän ja syvän sukelluksen pituus lyhenee jopa tunteja.
 
Viimeksi muokattu:
Ajattelin vaan, kun muutenhan noilla suljetun kierron vehkeillä vedetään esim. luolasukelluksessa aika syvälle. Mutta siellä on sitten erilaiset seoskaasut käytössä. Ja ihan käytännönkin kannalta voi olla hyvä ettei sotilaan tarvitsisi mitään parin tunnin tasauspausseja pidellä ennen pintaan nousua...

edit: joskus ~18 vuotta sitten kävin sen laitesukeltajan kurssin, että sain Aasian tai Rivieran lomilla vuokrattua pullot kojusta. Maksimi syvyys oli jotain 30m pelkällä hapella. Muistaakseni. En koskaan käynyt yli 20m:n..
Ehkä kuitenkin paineilmalla, ei hapella. Tai sitten Nitroxilla.
Happikierrätin jota erikoisjoukot käyttävät on eri laite.
 
Ajattelin vaan, kun muutenhan noilla suljetun kierron vehkeillä vedetään esim. luolasukelluksessa aika syvälle. Mutta siellä on sitten erilaiset seoskaasut käytössä. Ja ihan käytännönkin kannalta voi olla hyvä ettei sotilaan tarvitsisi mitään parin tunnin tasauspausseja pidellä ennen pintaan nousua...

edit: joskus ~18 vuotta sitten kävin sen laitesukeltajan kurssin, että sain Aasian tai Rivieran lomilla vuokrattua pullot kojusta. Maksimi syvyys oli jotain 30m pelkällä hapella. Muistaakseni. En koskaan käynyt yli 20m:n..
Ilmeisesti erikoisjoukot käyttää näitä suljetun kierron happilaitteita, joilla se 10 metriä lienee raja. Erikoiskaasuilla mennään sitten syvälle suljetun kierron laitteilla...
 
Ajattelin vaan, kun muutenhan noilla suljetun kierron vehkeillä vedetään esim. luolasukelluksessa aika syvälle. Mutta siellä on sitten erilaiset seoskaasut käytössä. Ja ihan käytännönkin kannalta voi olla hyvä ettei sotilaan tarvitsisi mitään parin tunnin tasauspausseja pidellä ennen pintaan nousua...

edit: joskus ~18 vuotta sitten kävin sen laitesukeltajan kurssin, että sain Aasian tai Rivieran lomilla vuokrattua pullot kojusta. Maksimi syvyys oli jotain 30m pelkällä hapella. Muistaakseni. En koskaan käynyt yli 20m:n..
Ja eikö tuo 30 metriä ole ohjeellinen raja ensimmäisestä paineen tasauksen vaatimuksesta paluussa pinnalle?
 
Koulutuksen järjestelyjen kannalta hyvinkin mielekästä. Sukeltajilla on Upinniemessä melkoinen määrä infraa ja satama käytettävissä. Olkoonkin että erikoismiehet eivät yleensä toimi muutamaa metriä syvemmällä, eivätkä näin paljoa esimerkiksi painekammiokeskuksen palveluja käytä. Olikohan suljetun kierron happilaitteen syvyysmaksimi kuuden metrin luokkaa? Merelliseen ympäristöön on silti jatkuvasti päästävä.

Sukeltajakoulutuksesta on merkittävä osa muuta kuin erikoisjoukkotoimintaa, joten kokonaisuutena sitä ei mitenkään voisi Uttiin siirtää, eikä Utin toimintoja myöskään Upinniemeen. Sukeltajakoulutuksen jakaminen kahteen eri paikkaan edellyttäisi myös henkilökunnan lisäämistä, koska kuka tahansa uimamaisteri ei käy. Vaikka puhekielessä vilahtelee usein ”taistelusukeltaja”, niin Merivoimien sukeltajatoiminnan painopiste on yhtä lailla työ- ja raivaajasukeltajakoulutuksissa.

Erikoisjoukot ovat joka tapauksessa olleet nimellisestä puolustushaarasta riippumatta jo pitkään samaa poolia ja samoja kursseja käyneitä, sekä säännöllisesti yhdessä harjoittelevia ns. yhteisiä suorituskykyjä. Yhteistyö pelaa ja kuhunkin tehtävään saadaan räätälöityä toimiva kokoonpano.

Kommenttini liittyi toteutettavaan muutokseen, jota kritisoitiin vastaamassani viestissä. Kun tämä ilmeisesti on vain hallinnollinen muutos, niin mitä kamalaa tässä nyt mielestäsi tapahtuu?
 
Kommenttini liittyi toteutettavaan muutokseen, jota kritisoitiin vastaamassani viestissä. Kun tämä ilmeisesti on vain hallinnollinen muutos, niin mitä kamalaa tässä nyt mielestäsi tapahtuu?
Minusta tämä muutos selkeyttää kuvioita. Suoraviivaisempi komentoketju on vain plussaa. Etenkin korkean valmiuden joukoissa.

Pahoitttelut mikäli ymmärsin tai tulkitsin viestisi väärin.
 
Altistusaikakin vaikuttaa paineentasaukseen. Linkistä löytyy 32 sivulta Merivoimien taulukko. Mutta oman kokemukseni mukaan tasauksia pidetään vaikkei altistusaika olisi täyttynyt, turvallisuus ennen kaikkea.
http://info.smedu.fi/kirjasto/Julkaisut/Turvaohje pelastustoimen vesisukellukseen 2019.pdf
Sukeltaminen jos mikä on todella turvallisuushakuista hommaa. Tämä tuli selväksi jo Padin peruskurssilla, johon oma kosketuspintani lajiin rajoittuu. Muutanien koralliriutoilla sukeltelun ohella.

Käsittääkseni kaikki tilanteet joissa hengitetään paineen alaisena on huomioitava. Syvemmällä ongelmia vain tulee nopeammin. On huomioitava sekä syvyys, että aika. Kukaan ei käytännössä jaksa lillua viidessä metrissä niin kauan, että saisi sukeltajantaudin :D
 
Back
Top