Mikä tekee suomalaisista pyörajoneuvoista niin suosittuja?

[RPG83]

Miksi AMV ja Pasi ovat myyneet kansainvälisesti vertaillen niin hyvin? Syntyykö myyntimenestyksemme teknisestä osaamisesta vai ostajan voitelusta?

Koska ajoneuvot ovat tulleet hyvin eri aikoihin markkinoille, niin verrataanpa suomalaisia tuotteita erääseen pitkään valmistettuun yhteen maailman menestyksekkäimmistä ajoneuvoperheistä, vuodesta 1972 valmistettuun sveitsiläiseen Piranhaan. Wikipedia listaa Piranhalle 19 käyttäjää. Pasilla ja AMV:lla (jos samalla käyttäjällä molempia, lasketaan vain yhteen kertaan) käyttäjiä taas on yhteensä 16. Toki Piranhaa on valmistettu lukumääräisesti huomattavasti enemmän, mutta käyttäjissä suomalaiset ajoneuvot eivät jää pahasti jälkeen.

Tämä on huomattavan paljon, jos verrataan vastaaviin esim. Ivecon valmistamiin pyöräajoneuvoihin. Miksi harvat muut myyvät yhtä hyvin?

 

[Sardaukar]

Kyllä se ehkä laatu ja hyvä suunnittelu on. Olisi naiivia ajatella, etteivätkö muutkin lahjoisi suomalaisten lisäksi, joten siinä ollaan samalla viivalla.

 

[aj77]

Eikös se Amv kauppa Norjaan laittanut tämän tositestiin, kun se myyty tuote ei vastannut vaatimuksia. Jouduttiin pakon edestä panostamaan korjaamaan se länismaiselle tasolle?.
Täältä mp netistä vai mistä luin niitä ongelmia joita alussa oli. Mm kun vaunu oli kallellaan ei tornin moottorissa riittänyt teho kääntää sitä tornia ja muuta tälläistä pientä.
Voin olla väärässä,mutta ollut siinä uskossa että joku muu asia selitti aluksi suosion. Laatu tuli vasta asiakkaiden reklamaatioiden jälkeen. Korjatkoon viisaammat.

 

[kimmo.j]

Pasin vienti oli kyllä käsittääkseni marginaalista. Vasta AMV on ollut todellinen vientituote.

Syytä näiden vaunujen hyvyyteen en osaa arvailla.
Lahjonnasta olen samaa mieltä, mikäli Patria on lahjonut, ei se poikkea muista myyjistä lainkaan.

 

[Samses]

Pasi oli aikoinaan (käyttö- ja elinkaarikustannuksiltaan) hyvin kust tehokas väline erityisesti matalan uhkatason hommiin, siksi sitä myytiin kuin saippuaa eri maiden rauhanturvajoukoille.

 

[baikal]

Osui varmaan aika hyvään väliin, kun aika moni valtio hankki pyöräajoneuvoja käyttöönsä? Varmasti ihan vertailukelpoinen ajoneuvo, ei ne sentään silkoilla lahjuksilla kaupan mene.

Mitä sitten sanotaan, jos Venäjä pistää tilukin sisään ja dollarit lapaan, tilaa aluksi tuhat vaunua parhailla kilkkeillä?

 

[Tetra]

Mites pasin ja AMV:n miinasuojaus verrattuna kilpailijoihin?

 

[Laamanator]

Pasi mallisen ajoneuvokaluston menestys markkinoilla johtuu varmaan siitä, että vaunu on ollut tarkoitetussa roolissaan kokonaisuutena hyvä sekä sen käyttö- ja elinkaarikustannukset ovat olleet siedettävät, mikä johtunee pyöräalustan lisäksi vaunun perustumisesta kuorma-autotekniikkaan. Lisäksi markkinoilla on aikanaan ollut kysyntää Pasin tyyppiselle vaunuille, mutta kilpailua on ollut huomattavasti nykyistä vähemmän kilpailevien valmistajien keskityttyä raskaampien tela-ajoneuvojen valmistukseen parhaiden kylmän sodan perinteiden mukaisesti.

Osui varmaan aika hyvään väliin, kun aika moni valtio hankki pyöräajoneuvoja käyttöönsä? Varmasti ihan vertailukelpoinen ajoneuvo, ei ne sentään silkoilla lahjuksilla kaupan mene.

Mitä sitten sanotaan, jos Venäjä pistää tilukin sisään ja dollarit lapaan, tilaa aluksi tuhat vaunua parhailla kilkkeillä?

Venäjä saattaa vielä hyvinkin haluta ostaa AMV:tä, sillä heidän kotimaisen aseteollisuuden tuotteet eivät ole onnistuneet kaikilta osin tyydyttämään Venäjän asevoimien tarpeita ja AMV on koettu siellä kiinnostavana ehdokkaana. Jos Venäjä haluaa vaunuja ostaa, niin en näe mitään estettä, miksi niitä ei voisi heille myydä. Kunhan hinnasta ja kaupan ehdoista vaan sovitaan - mieluiten siten, että myytävä vaunuerä olisi mahdollisimman suuri, jolloin suomalaisen puolustusteollisuuden toiminnan elinvoimaisuuden kannalta kriittinen kaupan kannattavuus ja työllistävä vaikutus saadaan maksimoitua. Suomalaisella puolustusteollisuudella ei ole tosiasiallista mahdollisuutta valita asiakkaitaan, vaan tavaraa on myytävä ihan kenelle tahansa maksukykyiselle asiakkaalle, joka sitä haluaa ostaa ja, mihin vain saa hankittua vientiluvan. Money talks ja kauppa se on, joka kannattaa.

Ulkomaista aseteknologiaa ostamalla Venäjä hankkii tietysti myös modernia sotateknistä tietoa ja osaamista omalle sotateollisuudelleen, jonka tehtävä on vastata Venäjän sotilaallisesta huoltovarmuudesta sekä sotatarvikkeiden määrällisestä ja laadullisesti riittävästä tuotannosta. Tämän seurauksena saattaa jollain aikavälillä julkisuuteen ilmestyä suuresti AMV:tä muistuttava venäläisvalmisteinen BTR-XX, jota sitten valmistetaan n-määrä asevoimien käyttöön jonkin modernisointihankkeen yhteydessä, mutta se on ihan normaalia toimintaa varsinkin suurvaltojen sotateollisuudessa ja asevarustelussa, joka ei tyypillisesti jätä asejärjestelmiään ulkomaisten epävarmojen toimitusten varaan.

 

[skärdis]

Pasin etuja oli sen perustuminen kuorma-autotekniikkaan, kun kilpailijoita koottiin erilaisten traktoreiden ja jopa raskaampien vaunujen tekniikasta.

Kuorma-autojen tekniikka on suurten valmistusmäärien vuoksi halpaa, erittäin koeteltua, kuten myös huolto- ja korjauskustannukset ovat em. syistä halpoja. Kuorma-autotekniikan plussat tulevat esiin varsinkin suuremmissa nopeuksissa, joihin traktoreilla ei edes ylletä ja hieman modifioitunakin on protyyppiasteella tai korkeintaan piensarjatuotantoa kaikkine ongelmineen.

Kun Puolustusvoimat päätyi Sisu Pasiin, oli vaihtoehtona Valmetin tarjoama vaunu, joka perustui tietysti traktoritekniikkaan. Sisun tuote todettiin tuolloin ylivoimaiseksi erityisesti ajo-ominaisuuksiensa puolesta eli akselit ja jousitus olivat mukavat sekä turvalliset. Samoin voimalinja moottorista vaihteistoihin ja akseleihin toimi erinomaisesti myös maantienopeuksissa.

 

[SJ]

Mites pasin ja AMV:n miinasuojaus verrattuna kilpailijoihin?

Pasin miinasuojaus oli 10 kilon luokkaa ja AMV:n suojausta on vissiin edelleen parannettu. Lienee kuitenkin niin, että Pasi oli aikanaan yksi aika harvoista saatavilla olevista ajoneuvoista, joissa oli tuollainen suojaus. Oletettavasti, koska näillä mailla käytössä oli jokin M113 vastine tai sitten Piranha, jossa lähes poikkeuksetta on kookas torni, joka tekee siitä uhkaavan näköisen. Ranskalaisilla on sitten oma ajoneuvoperhe, mutta ne on vissiin ranskalaista tekniikkaa ja hieman ongelmallisia huoltaa. Briteillä oli Saxon, mutta se oli nelipyöräinen ja vissiin hieman pienempi sisätiloiltaan.

Nykyään taas miinasuojattuja ajoneuvoja on vissiin useampiakin ja monet kestävät pajon enemmän kuin AMV, mutta arvaisin AMV:n myyntiehdot ovat joustavampia, eli ajoneuvon saa rakennettavaksi kotimaassa. Tai ainakin uskoisin tämän olevan melkoinen myyntivaltti. Ja tietenkin modulaarisuus auttaa muutenkin.

 

[VUps]

Venäjä saattaa vielä hyvinkin haluta ostaa AMV:tä, sillä heidän kotimaisen aseteollisuuden tuotteet eivät ole onnistuneet kaikilta osin tyydyttämään Venäjän asevoimien tarpeita ja AMV on koettu siellä kiinnostavana ehdokkaana. Jos Venäjä haluaa vaunuja ostaa, niin en näe mitään estettä, miksi niitä ei voisi heille myydä. Kunhan hinnasta ja kaupan ehdoista vaan sovitaan - mieluiten siten, että myytävä vaunuerä olisi mahdollisimman suuri, jolloin suomalaisen puolustusteollisuuden toiminnan elinvoimaisuuden kannalta kriittinen kaupan kannattavuus ja työllistävä vaikutus saadaan maksimoitua. Suomalaisella puolustusteollisuudella ei ole tosiasiallista mahdollisuutta valita asiakkaitaan, vaan tavaraa on myytävä ihan kenelle tahansa maksukykyiselle asiakkaalle, joka sitä haluaa ostaa ja, mihin vain saa hankittua vientiluvan. Money talks ja kauppa se on, joka kannattaa.

Ulkomaista aseteknologiaa ostamalla Venäjä hankkii tietysti myös modernia sotateknistä tietoa ja osaamista omalle sotateollisuudelleen, jonka tehtävä on vastata Venäjän sotilaallisesta huoltovarmuudesta sekä sotatarvikkeiden määrällisestä ja laadullisesti riittävästä tuotannosta. Tämän seurauksena saattaa jollain aikavälillä julkisuuteen ilmestyä suuresti AMV:tä muistuttava venäläisvalmisteinen BTR-XX, jota sitten valmistetaan n-määrä asevoimien käyttöön jonkin modernisointihankkeen yhteydessä, mutta se on ihan normaalia toimintaa varsinkin suurvaltojen sotateollisuudessa ja asevarustelussa, joka ei tyypillisesti jätä asejärjestelmiään ulkomaisten epävarmojen toimitusten varaan.

AMV on muuten suurelta osin ruotsalainen vaunu. Panssariteräs taisi olla peräisin SSAB Öxelösundilta, moottori Scanialta ja vaihteisto Saksasta ZF:ltä. Tuskinpa jousituksen komponentitkaan ovat kotimaisia. Samannäköisen vaunun saa valmistettua Venäjälläkin, muttei samoilla sisuskaluilla ilman kansainvälistä yhteistyötä.

 

[VUps]

Kun Puolustusvoimat päätyi Sisu Pasiin, oli vaihtoehtona Valmetin tarjoama vaunu, joka perustui tietysti traktoritekniikkaan. Sisun tuote todettiin tuolloin ylivoimaiseksi erityisesti ajo-ominaisuuksiensa puolesta eli akselit ja jousitus olivat mukavat sekä turvalliset. Samoin voimalinja moottorista vaihteistoihin ja akseleihin toimi erinomaisesti myös maantienopeuksissa.

Tuon ajan Valmet-traktoreista sanottiin, että "Perästä Kuuluu!". Voimalinja oli siis meluisa jo traktoreiden maantienopeuksissa.

 

[baikal]

AMV on muuten suurelta osin ruotsalainen vaunu. Panssariteräs taisi olla peräisin SSAB Öxelösundilta, moottori Scanialta ja vaihteisto Saksasta ZF:ltä. Tuskinpa jousituksen komponentitkaan ovat kotimaisia. Samannäköisen vaunun saa valmistettua Venäjälläkin, muttei samoilla sisuskaluilla ilman kansainvälistä yhteistyötä.

Hevosmiesten TT on jo kotvan kertonut, että ranskalaisten Renault ja muutama muu alan firma on jo mestoilla. Saa nähdä. Ranskalla on paljon yhteistyötä venäläisten kanssa. Yhteisiä yrityksiä on runsaasti ja moni on nimenomaan ainakin sotilasteknologiaa sivuavaa.

 

[skärdis]

AMV on muuten suurelta osin ruotsalainen vaunu. Panssariteräs taisi olla peräisin SSAB Öxelösundilta, moottori Scanialta ja vaihteisto Saksasta ZF:ltä. Tuskinpa jousituksen komponentitkaan ovat kotimaisia. Samannäköisen vaunun saa valmistettua Venäjälläkin, muttei samoilla sisuskaluilla ilman kansainvälistä yhteistyötä.

Akselit ovat made in Hämeenlinna. En ole aivan varma, kuuluuko samaan pakettiin jouset, mutta todennäköisesti kyse on paketista. Sisu Axlesin tuotteita käytetään mm. Scanioissa ja Daffeissa. Myös muissa sotilasajoneuvoissa on hämeenlinnalaiset akselit.

http://www.sisuaxles.com/fi/sotilasajoneuvot

 

[VUps]

Akselit ovat made in Hämeenlinna. En ole aivan varma, kuuluuko samaan pakettiin jouset, mutta todennäköisesti kyse on paketista. Sisu Axlesin tuotteita käytetään mm. Scanioissa ja Daffeissa. Myös muissa sotilasajoneuvoissa on hämeenlinnalaiset akselit.

http://www.sisuaxles.com/fi/sotilasajoneuvot

Akseliston valmistuksessakin lienee koko joukko alihankkijoita. Spiraalihammasrattaita tuskin tehdään Hämeenlinnassa. Niiden toimittaja voi olla Ata Gears Oy Tampereelta tai sitten joku ulkolainen valmistaja.

 

[VUps]

Hevosmiesten TT on jo kotvan kertonut, että ranskalaisten Renault ja muutama muu alan firma on jo mestoilla. Saa nähdä. Ranskalla on paljon yhteistyötä venäläisten kanssa. Yhteisiä yrityksiä on runsaasti ja moni on nimenomaan ainakin sotilasteknologiaa sivuavaa.

Yritys on kova saada ajanmukaista sotilasteknologiaa, mutta mitenkähän mahtaa olla huoltovarmuuden kanssa. Jonkin tuotteen kokonaisen alihankintaketjun kopioiminen Venäjälle ei ole välttämättä kovin helppoa.

Huomasin, että Mistral-aluksissa on Wärtsilän dieselit. Kuinkahan kauan niillä voi ajaa itsenäisesti ilman Wärtsilän myötävaikutusta?

 

[skärdis]

Akseliston valmistuksessakin lienee koko joukko alihankkijoita. Spiraalihammasrattaita tuskin tehdään Hämeenlinnassa. Niiden toimittaja voi olla Ata Gears Oy Tampereelta tai sitten joku ulkolainen valmistaja.

Tottahan toki ja näin se menee länsimaissa kaikkien tuotteiden kohdalla.

Neukkulassa tämäkin oli toisin eli tehdaskombinaatin toisesta päästä kipattiin sisään rautamalmia, niin toisesta päästä pukkasi uusia Ladoja tai mitä nyt tuotettiinkin. Kombinaatissa oli sitten 200.000 työläistä töissä.

 

[SJ]

Hevosmiesten TT on jo kotvan kertonut, että ranskalaisten Renault ja muutama muu alan firma on jo mestoilla. Saa nähdä. Ranskalla on paljon yhteistyötä venäläisten kanssa. Yhteisiä yrityksiä on runsaasti ja moni on nimenomaan ainakin sotilasteknologiaa sivuavaa.

Iveco on myöskin mainittu ryssän toimesta.

 

[baikal]

Yritys on kova saada ajanmukaista sotilasteknologiaa, mutta mitenkähän mahtaa olla huoltovarmuuden kanssa. Jonkin tuotteen kokonaisen alihankintaketjun kopioiminen Venäjälle ei ole välttämättä kovin helppoa.

Huomasin, että Mistral-aluksissa on Wärtsilän dieselit. Kuinkahan kauan niillä voi ajaa itsenäisesti ilman Wärtsilän myötävaikutusta?

Näin varmaan on. Ehkä tarvitaan kokonainen kulttuurin muutos, jotta tämäkään yhteistyö tuottaa hedelmää.

 

[Laamanator]

AMV on muuten suurelta osin ruotsalainen vaunu. Panssariteräs taisi olla peräisin SSAB Öxelösundilta, moottori Scanialta ja vaihteisto Saksasta ZF:ltä. Tuskinpa jousituksen komponentitkaan ovat kotimaisia. Samannäköisen vaunun saa valmistettua Venäjälläkin, muttei samoilla sisuskaluilla ilman kansainvälistä yhteistyötä.

Sentään ruotsalainen eikä virolainen tai vinkuintialainen, jolloin varaosien huoltovarmuus on edes jotenkin säädyllisillä raiteilla. Samat komponentit saisi varmasti tuotettua ruotsin ja Saksan kustannustasoa eullisemmin vaikka Romaniassa, Kiinassa tai whatever halvemman työn maassa.

Aika harvassa kotimaisessa metalli- tai elektroniikkateollisuuden tuotteessa ns. kotimaisuusaste on kovinkaan korkea, sillä useimmat komponentit toimittaa pitkä niiden valmistamiseen erikoistuneiden alihankkijoiden sekä alihankkijan alihankkijoiden ketju, erityisesti tyhmän raudan ja muun bulkkitavaran osalta edullisten työvoimakustannusten ulkomainen alihankkija.

Tässä ei ole mitään uutta tai ihmeellistä, sillä Kekkosen ja rk62:n aika meni jo. Tuskin kukaan enää nykyaikana kuvittelee ns. suomalaisen tuotteen olevan 100% Suomessa valmistettu. Suomessa työn kustannukset ovat niin hävyttömän korkeat, että nykyisessä riistokapitalistisessa talousjärjestelmässä ei-erityisosaamista tai erikoistumista vaativat komponentit kannattaa teettää ulkomailla, jolloin varsinaisen lopputuotteen hintatason kilpailukyvyn säilyttämiselle on edes jonkinlaiset edellytykset. Ei silti, kyllä työntekijälle kuuluu kunnon palkka ilmanmuuta, sillä ei Suomi sentään mikään kaleerilaiva ole, mutta nykyinen globaali talousjärjestelmä ei tätä tosiasiaa tahdo tunnustaa.