Miksi Pohjanmaalla ei ole ollut maavoimien isoa joukko-osastoa?

Mutta Vaasassahan oli jääjäripataljoona, mutta se suoritti 60-luvulla pikku marssin ja tunnetaan nykyään Lapin jääkäripataljoonana.

Kirjoittajat on vaan niin nuoria, etteivät muista...
Vaasassa oli tosiaan Pohjanmaan JP, joka siirtyi Sodankylään 1964 ja menetti nimensäkin vuosikymmenen loppupuolella. Samoilla kassuilla jatkoi kuitenkin Vaasan RannPsto, joka tietenkin puhekielessä muuttui VaaRallinen Patteristoksi. Mutta Oulussa oli vuosikaudet Pohjan Prikaati; eikö tämäkin alue lueta Pohjois-Pohjanmaahan. Prikaatiin kuului jv-joukkojen lisäksi ainakin Pohjanmaan Tykistörykmentti sekä viesti- ja pioneerijoukkoja. Toinen varuskuntakaupunki Pohjanmaalla oli Kokkola, jossa majaili Pohjanmaan ItPsto. Sekin kyllä sitten sai siirron Rovaniemelle mutta tilalle tuli Asekoulu. Vielä on mainittava Ilmajoen Sotilasvankila, jota tosin ite en muista, koska sitä ei enää ainakaan sotien kälken ole ollut.

Pohjanmaa tyhjeni vasta, kun 1980 -luvulla toimeenpantiin MARO eli jotain MAavoimien Rauhanajan Organisaatioon liittyvää. Puhekielessä se sai heti julkisuuteen tultuaan nimekseen MAavoimien ROmuttamisohjelma. Nimi osui sikäli kohdalleen, että tästä ajankohdasta alkoi edelleen jatkuva Maavoimien alamäki.
 
...tilalle tuli Asekoulu
Niinpä olikin. Muistan hauskan yksityiskohdan omalta RUK-kurssilta. Sai ilmoittautua vapaaehtoiseksi koulutettavaksi tväl-upseeriksi Kokkolassa. Kurssimuotoinen, x-päiviä siellä Haminan jälkeen ja sitten vasta joukko-osastoon.
Tarvittiin kaksi-kolme, ja kukaan ei halunnut sinne. Ei kukaan. Lomamatkan pituus vaikutti tähän, muistaakseni yhteydet Kokkolaan olivat huonossa maineessa, syystä tai ei.
Sitten tietysti määrättiin.
Käsky osui luonnollisesti sellaisen oppilaan kohdalle, joka oli kotoisin kaikista kauimpana Kokkolasta. Eli kaikista hankalin kulkumatka kilometrillisesti ainakin kaikista sadasta tarjokkaasta. :D Ei auttanut, vaikka kaveri marssi päällikön puheille vakaana aikomuksena ilmoittaa, että hän ei lähde. Tuli takaisin ja oli sitä mieltä, että ei ollut neuvotteluvaraa :).
No, loppujen lopuksi tykkäsi kurssista ja koulutuksesta. Kertauksiakin oli kuulemma luvattu kapteenin arvoon asti. Miten lienee.
 
Varuskuntaverkko rakennettiin 1918 alkaen sen varaan missä oli Tsaarin armeijan jäljiltä kasarmeja, näitä taas oli kaupungeissa koska Venäjä pelkäsi kansannousuja. Nämä tilat eivät kuitenkaan riittäneet ja näiden olemassa olleiden lisäksi 20-30-luvuilla uusia kasarmeja rakennettiin itärajalle koska SA-suunnittelussa varusmiesjoukot oli varattu suojajoukkotehtäviin ja vain NL:n hyökkäyksen varalta. Luonnollisesti sotien jälkeen oli iso osa itärajalla olleista varuskunnista menetetty ja sodan jälkeen osa joukoista joutui olemaan vuosikymmenenkin sota-aikaisissa tilapäisiksi tarkoitetuista ns. Parakki varuskunnissa näistä esimerkkinä vaikka Valkjärvi. Joukkoja alettiin keskittämään pian sodan jälkeen takaisin kaupunkeihin ja jopa seuduille jossa ei ollut ollut varuskuntia. Alkuun pääsyynä oli hajauttaa joukot, hyödyntää olemassa olevia tiloja ja samalla valmistautua tarvittaessa sisäisten levottomuuksien torjuntaan isoimmissa kaupungeissa. Myöhemmin YYA-sopimuksen solmimisen jälkeen varuskunta verkostoa laajennettiin (esim. Vaasa) käsittämään myös länsirannikkoa jotta voitiin todeta olevamme puolueettomia ja valmistautuvamme torjumaan myös lännen uhkan. Lapin "tyhjiön" täyttämiseksi vielä hiukan myöhemmin perustettiin mm. Sodankylän varuskunta sekä siirrettiin lennosto Lappiin. Samaan aikaan alettiin luopumaan kaupunkivaruskunnista, koska kasarmit olivat huonokuntoisia ja kasvavat kaupungit söivät harjoitusalueet. Näin syntyivät "korpivaruskunnat" keskelle ei mitään kuten Säkylä ja Vekaranjärvi. Varuskuntaverkosto oli tällöin 1970-luvun lopulla laajimmillaan. Kun PV:t luopui valmiudesta 1990-luvun loppupuolella ja muutti itsensä pelkäksi koulutusorganisaatioksi, aloitettiin keskittämiset isompiin kokonaisuuksiin ja erityisesti kaupunkivaruskunnista luovuttiin joukkojen osalta täysin (esim. Kouvola 1990-luvun puolivälissä ja Hämeenlinna 1990-luvun lopussa). Loppujen lopuksi alkoi nykypäivään asti jatkunut keskittäminen ja pienten "tehottomien" yksiköiden alasajo, alkaen erillisistä yksiköistä (kuten Asekoulu tai Sähkötekninenkoulu). Viimeisimpinä 2015 uudistuksen kaksoisvaruskunnat, joissa viimeisetkin aselajikohtaiset koulutuskeskukset (rykmentit) väistyä yleisyhtymien tieltä. Tähän toki omat mausteensa toi myös Rannikkotykistön yhdistäminen merivoimiija koulutuksen alasajo 1990-lopussa sekä 2000-luvun alussa.
 
Viimeksi muokattu:
Vaikka on OT, niin jostain syysta niin norjalaiset kuin tanskalaiset ammattisotillaat katsovat ruotsalaisia hieman vinoon... "Just sayin".
 
Kyllä on taas suunpieksemistä. Itse otan minä päivänä tahansa alaisekseni mielummin Ruotsalaisen kompanian kun Suomalaisen makkaranpaistokerhokomppanian jos sotimaan pitää lähteä - ei voi samasta osaamistasosta puhua edes samana päivänä...
 
.
 
Kirjoittajat on vaan niin nuoria, etteivät muista...
Vaasassa oli tosiaan Pohjanmaan JP, joka siirtyi Sodankylään 1964 ja menetti nimensäkin vuosikymmenen loppupuolella. Samoilla kassuilla jatkoi kuitenkin Vaasan RannPsto, joka tietenkin puhekielessä muuttui VaaRallinen Patteristoksi. Mutta Oulussa oli vuosikaudet Pohjan Prikaati; eikö tämäkin alue lueta Pohjois-Pohjanmaahan. Prikaatiin kuului jv-joukkojen lisäksi ainakin Pohjanmaan Tykistörykmentti sekä viesti- ja pioneerijoukkoja. Toinen varuskuntakaupunki Pohjanmaalla oli Kokkola, jossa majaili Pohjanmaan ItPsto. Sekin kyllä sitten sai siirron Rovaniemelle mutta tilalle tuli Asekoulu. Vielä on mainittava Ilmajoen Sotilasvankila, jota tosin ite en muista, koska sitä ei enää ainakaan sotien kälken ole ollut.

Pohjanmaa tyhjeni vasta, kun 1980 -luvulla toimeenpantiin MARO eli jotain MAavoimien Rauhanajan Organisaatioon liittyvää. Puhekielessä se sai heti julkisuuteen tultuaan nimekseen MAavoimien ROmuttamisohjelma. Nimi osui sikäli kohdalleen, että tästä ajankohdasta alkoi edelleen jatkuva Maavoimien alamäki.

Ja olihan siellä vielä ainakin 70-luvulla sijoituspaikkani Haapajärven asevarikko ja sen sissikomppania. Tänne jouduttiin/päästiin Oulun Hiukkavaarasta, mutta aliupseerit taisivat olla Kajaanista. Havumiehet veistelivät aikoinaan, että olivat maastossa vain kerran viikossa - maanantaista perjantaihin. Miten lie nykyään?
 
Kyllä on taas suunpieksemistä. Itse otan minä päivänä tahansa alaisekseni mielummin Ruotsalaisen kompanian kun Suomalaisen makkaranpaistokerhokomppanian jos sotimaan pitää lähteä - ei voi samasta osaamistasosta puhua edes samana päivänä...

Sori. Nyt on pakko. liian hyvä tilaisuus. Eikös MakkaranPaistoKerhoKomppania mahda lyhentyä MPKK. Puhuitko omasta osaamisestasi? ;)


No ei tottahan toki ammattilaiset on ammattilaisia. Ja ite ainakin ammattilaisille annan arvon oli sitten levyseppähitsaaja, pelastaja tai sotilas.

Over and out.
 
kukaan ei halunnut sinne.

Kokkolan asekouluun lähetti jokainen joukko miehiä. Joskus metalliamiksen käyny poika ymmärsi pääsevänsä lähes koulutustaan vastaavaan työhön aseseppä-au:na, usein taasen ei. Silloin sitten määrättiin. Paikalle pääsi junalla, mutta olihan matka sinne pitkä ihan kaikkialta. Toinen samanlainen huonosti myyvä koulutus oli tiedustelu-upseerikurssi Niinisalossa. Tulenjohtokokelaille mitä mielenkiintoisinta koulutusta, josta joillekin oli ennen mahdollisuus edetä ressuna tulenjohtokomentajaksi asti. Hankalaa matkaa ei edes usein tarvinnu tehdä, kun kurssi ei montaa viikkoa kestäny. Niinisalo ei ole ihan Pohjanmaalla, mutta niin lähellä että maakunta jo näkyy sieltä.
 
Kokkolan asekouluun lähetti jokainen joukko miehiä. Joskus metalliamiksen käyny poika ymmärsi pääsevänsä lähes koulutustaan vastaavaan työhön aseseppä-au:na, usein taasen ei. Silloin sitten määrättiin. Paikalle pääsi junalla, mutta olihan matka sinne pitkä ihan kaikkialta. Toinen samanlainen huonosti myyvä koulutus oli tiedustelu-upseerikurssi Niinisalossa. Tulenjohtokokelaille mitä mielenkiintoisinta koulutusta, josta joillekin oli ennen mahdollisuus edetä ressuna tulenjohtokomentajaksi asti. Hankalaa matkaa ei edes usein tarvinnu tehdä, kun kurssi ei montaa viikkoa kestäny. Niinisalo ei ole ihan Pohjanmaalla, mutta niin lähellä että maakunta jo näkyy sieltä.
Sen sijaan Suojelukouluun ei tarvinnut kahta kertaa käskeä. Sinnekin oli pari paikkaa. Täyttyivät hetkessä, sen verran oli palokuntataustaisia mukana. Ja olihan Keuruu keskemmällä Suomea.
 
Pohjanmaa puolustetaan hämäläisillä ja ruotsalaisilla. Pohjalaiset hoitelee itse hyökkäystaistelut n. 800 kilometriä Pohjanmaalta itään.
 
Varuskuntaverkko rakennettiin 1918 alkaen sen varaan missä oli Tsaarin armeijan jäljiltä kasarmeja, näitä taas oli kaupungeissa koska Venäjä pelkäsi kansannousuja. Nämä tilat eivät kuitenkaan riittäneet ja näiden olemassa olleiden lisäksi 20-30-luvuilla uusia kasarmeja rakennettiin itärajalle koska SA-suunnittelussa varusmiesjoukot oli varattu suojajoukkotehtäviin ja vain NL:n hyökkäyksen varalta. Luonnollisesti sotien jälkeen oli iso osa itärajalla olleista varuskunnista menetetty ja sodan jälkeen osa joukoista joutui olemaan vuosikymmenenkin sota-aikaisissa tilapäisiksi tarkoitetuista ns. Parakki varuskunnissa näistä esimerkkinä vaikka Valkjärvi. Joukkoja alettiin keskittämään pian sodan jälkeen takaisin kaupunkeihin ja jopa seuduille jossa ei ollut ollut varuskuntia. Alkuun pääsyynä oli hajauttaa joukot, hyödyntää olemassa olevia tiloja ja samalla valmistautua tarvittaessa sisäisten levottomuuksien torjuntaan isoimmissa kaupungeissa. Myöhemmin YYA-sopimuksen solmimisen jälkeen varuskunta verkostoa laajennettiin (esim. Vaasa) käsittämään myös länsirannikkoa jotta voitiin todeta olevamme puolueettomia ja valmistautuvamme torjumaan myös lännen uhkan. Lapin "tyhjiön" täyttämiseksi vielä hiukan myöhemmin perustettiin mm. Sodankylän varuskunta sekä siirrettiin lennosto Lappiin. Samaan aikaan alettiin luopumaan kaupunkivaruskunnista, koska kasarmit olivat huonokuntoisia ja kasvavat kaupungit söivät harjoitusalueet. Näin syntyivät "korpivaruskunnat" keskelle ei mitään kuten Säkylä ja Vekaranjärvi. Varuskuntaverkosto oli tällöin 1970-luvun lopulla laajimmillaan. Kun PV:t luopui valmiudesta 1990-luvun loppupuolella ja muutti itsensä pelkäksi koulutusorganisaatioksi, aloitettiin keskittämiset isompiin kokonaisuuksiin ja erityisesti kaupunkivaruskunnista luovuttiin joukkojen osalta täysin (esim. Kouvola 1990-luvun puolivälissä ja Hämeenlinna 1990-luvun lopussa). Loppujen lopuksi alkoi nykypäivään asti jatkunut keskittäminen ja pienten "tehottomien" yksiköiden alasajo, alkaen erillisistä yksiköistä (kuten Asekoulu tai Sähkötekninenkoulu). Viimeisimpinä 2015 uudistuksen kaksoisvaruskunnat, joissa viimeisetkin aselajikohtaiset koulutuskeskukset (rykmentit) väistyä yleisyhtymien tieltä. Tähän toki omat mausteensa toi myös Rannikkotykistön yhdistäminen merivoimiija koulutuksen alasajo 1990-lopussa sekä 2000-luvun alussa.

Tsaarin aikuiset Venäjän armeijan suunnitelmat näkyvät varuskuntaverkon lisäksi vielä Suomen rautateiden linjauksissa, jotka on suunniteltu tukemaan Pietarin puolustamista Pohjanlahdelta lähtien. Toisaalta muistan Korian varuskunnan syntyneen juuri Korian rautatiesillan vartiointia silmälläpitäen.

Välirauhan aikaisista varuskunnista jäivät pitkäksi aikaa elämään Ylämylly ja Kontioranta. Ilmeisesti alkuperäinen operatiivinen tarve oli perusteiltaan kestävä koko Kylmänsodan ajan.

Lappeenranta ja erityisesti Hamina ovatkin mielenkiintoisia tapauksia. Haminassahan on ollut aina ahdasta: http://www.defmin.fi/files/356/1584_Taistelu_RUKn_harjoitusalueista_-_Veikko_PihlajamAki.PDF
 
Tuohon @CV9030FIN kommenttiin lisätäkseni, itse ihmettelen kovasti suomalaiskansallista tapaa suhtautua lähinaapureihin sotilaallisessa kontekstissa. Kummalliseen tyhjiöön ollaan synnytty tänne suomenniemelle kun kukaan meidän ympärillä ei osaa mitään ja vain suomella on osaamista sekä viisastenkivi hallussaan sotaväen asioissa? Ruotsalaiset ei osaa mitään, Virolaiset eivät osaa mitään, Venäläiset ne vasta eivät mitään osaakkaan ja tyhmiä ja aloitekyvyttömiäkin vielä ovat vaikka tuolla huseeraavat omisssa operaatioissaan voittajana omalla takapihallaan... :rolleyes:

Meinaan jossain vaiheessa saattaa kostautua ylimielinen asenne meille kollektiivisesti tai sitten yksilöinä jos ei muutu asenne. Kannattaisi mennä mieli avoimena ottaa oppimisen kannalta jos pääsee toisten maalaisten kanssa pyörimään ja touhuamaan sotaväen hommissa. Silmät auki ja tsiigaamaan mitä voi heiltä oppia ilman muuta kun ihan hopeatarjottimella tarjotaan! Ja kun suomalaisina menee, niin todella asiallista ja sivistynyttä kohtelua saa yleensä kohdalleen. Ei ehkä Briteiltä, mutta Ruotsalaisilta ainakin ja Virolaisilta myös. Sen mitä itse olen parin viikon verran tehnyt töitä ja partioinut ruotsalaisten kanssa aikoinaan, niin kohteliaampia ja vieraanvaraisempia kollegoita on vaikea kuvitella eikä osaamisessakaan ollut ainakaan omaani ja kuihin suomalaisiin verrattuna mitään pahaa sanottavaa, enemmänkin päin vastoin toisinaan. Ja kun vähän ruotsia juttelee niiden kanssa niin saa siinäkin hyvää treeniä ja ilahdutettua naapuria siinä samalla. Ai niin, mutta eihän varmaan suomalainen karski ja kaikenosaava taistelija ja tosimies ala mitään pakkoruotsia puhumaan, saatana.

Sori nyt vaan, mutta suoraansanottuna vituttaa sellainen umpimielinen asenne, että kukaan meidän ympärillä ei osaisi mitään, olisivat automaattisesti meitä huonompia eikä meillä olisi heiltä opittavaa. Toivottavasti olen ymmärtänyt väärin, koska suomalaisina te ja me emme saa sellaista kohtelua osaksemme lähinaapureiltamme.
 
Kokkolan asekouluun lähetti jokainen joukko miehiä. Joskus metalliamiksen käyny poika ymmärsi pääsevänsä lähes koulutustaan vastaavaan työhön aseseppä-au:na, usein taasen ei. Silloin sitten määrättiin. Paikalle pääsi junalla, mutta olihan matka sinne pitkä ihan kaikkialta. Toinen samanlainen huonosti myyvä koulutus oli tiedustelu-upseerikurssi Niinisalossa. Tulenjohtokokelaille mitä mielenkiintoisinta koulutusta, josta joillekin oli ennen mahdollisuus edetä ressuna tulenjohtokomentajaksi asti. Hankalaa matkaa ei edes usein tarvinnu tehdä, kun kurssi ei montaa viikkoa kestäny. Niinisalo ei ole ihan Pohjanmaalla, mutta niin lähellä että maakunta jo näkyy sieltä.
Itse haikailin niin kovasti kokkolaan, matkat olisivat lyhentyneet huomattavasti. Sitten RUKin jälkeen tarjosivat sijoitusta Utöön saarelle...prkl, just oltiin katseltu televisiosta Estonian pelastustöitä, ei sellainen ankea kallioläntti pohjanmaan poikaa kiinnostanut, äkkiä takaisin Rovaniemelle :)
 
TÄYSIN offtopic mutta maailman paras GIN tulee Napuelta... ainakin Fremenin suomalais-brittiläisen suulakituntuman mukaan :)!

Napue Gin Bottling Note
The "Adventurous Rye Rye Gentlemen" at the Kyrö Distillery in Isokyrö, Finland produce the small batch Napue Gin using rye grain and the finest botanicals which give off a nose rich in meadow sweet, citrus, cumin and juniper. To follow it up, the palate develops subtle leafy and refreshing menthol notes. Top work, you adventurous Rye Rye Gentlemen!

Looking for a great gin for a G&T? Napue Gin was the inaugural winner of the IWSC Gin & Tonic Trophy in 2015!

https://www.alko.fi/en/products/112536/Kyr-Napue-Gin

Fremen suosittelee lämpimästi, ja jäisiä puolukoita GT:hen sekä rosmariinioksa, hyvä Suomi!

http://kyrodistillery.com

 
Back
Top