Miksi Suomi on kitsastellut sotilasmenoissa?

Protheon_93 kirjoitti:
Olisiko noista projekteista pitänyt karsia sitten vaikka jos olisimme hankkineet menneet jo siinä 60-luvulla / 70-luvulla 60 hävittäjän vahvuuteen + 10000 tonnin merivoimiin?
Klikkaa laajentaaksesi...

Kaikkein lähimpänä kymppitonnin rajaa on varmaan oltu 70-luvun alussa kun rivissä oli saattajat ja Matti Kurki sekä liuta muuta kalustoa.

Koulujärjestelmä ja sote-puoli ovat minusta saaneet ihan sopivan osan kokonaiskakusta. Niillä on rakennettu myös kokonaismaanpuolustusta ja yleensäkin luotu valtio/yhteiskunta joka on puolustamisen arvoinen. Ei sotalaitos ole mikään erillinen saareke. Eikä sen pidäkään olla.

Toki puolustuksen osalta puhutaan aika pienistä lisäpanoksista vaikka budjetti olisi tuplattu. Se ei edelleenkään olisi iso tekijä suhteessa varsinaisiin resurssisyöppöihin.
 
Viimeksi muokattu:
Rannari kirjoitti:
Kaikkein lähimpänä kymppitonnin rajaa on varmaan oltu 70-luvun alussa kun rivissä oli saattajat ja Matti Kurki sekä liuta muuta kalustoa.

Koulujärjestelmä ja sote-puoli ovat minusta saaneet ihan sopivan osan kokonaiskakusta. Niillä on rakennettu myös kokonaismaanpuolustusta ja yleensäkin luotu valtio/yhteiskunta joka on puolustamisen arvoinen. Ei sotalaitos ole mikään erillinen saareke. Eikä sen pidäkään olla.

Toki puolustuksen osalta puhutaan aika pienistä lisäpanoksista vaikka budjetti olisi tuplattu. Se ei edelleenkään olisi iso tekijä suhteessa varsinaisiin resurssisyöppöihin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuohan tässä onkin. Se ei muuttaisi valtiontalouden isoa kuvaa pitkälti vaikka puolustusbudjetti tuplattaisiin. 7-8 miljardia olisi ideaali ja omasta mielestä toteutettavissa. 7,5 miljardilla, jos hankintoihin jäisi se 1,5 miljardia vuodessa, onnistuisi 10 vuoden aikavälille ripoteltuna sekä HX että LV2020 ilman erillisrahoituksista riippuvaisena olemista. Samalla maavoimatkin pystyttäisiin 2030-luvulla uusimaan suhkot kohtuullisesti.
 
Protheon_93 kirjoitti:
Tuohan tässä onkin. Se ei muuttaisi valtiontalouden isoa kuvaa pitkälti vaikka puolustusbudjetti tuplattaisiin. 7-8 miljardia olisi ideaali ja omasta mielestä toteutettavissa. 7,5 miljardilla, jos hankintoihin jäisi se 1,5 miljardia vuodessa, onnistuisi 10 vuoden aikavälille ripoteltuna sekä HX että LV2020 ilman erillisrahoituksista riippuvaisena olemista. Samalla maavoimatkin pystyttäisiin 2030-luvulla uusimaan suhkot kohtuullisesti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos erillisrahoitukset toteutuvat niin kyseessä on käytännössä puolustusbudjetin korotus. Raha on rahaa. Se ongelma toki jää että Maavoimatkin tarvitsisivat erillisrahoitetun ohjelman 2030-luvulle. Pysyvä budjetin korotus todennäköisesti valuisi hiljalleen ynnämuut-toimintoihin ja kalustohankkeet kärsisivät. Ei sillä etteikö koulutuksen ja toimintamenojen puolellakin olisi korjattavaa.

Valtion budjetin merkittävät muutokset edellyttäisivät todennäköisesti koko julkispuolen järjestelmän alasajon ja uuden kasaamisen. Niin moni menoerä on nykyään kaiverrettu kivitauluihin ja muuten lukittu lailla ettei miljardien siirtäminen olisi edes mahdollista.
 
Mistä leikataan se 3-4 mrd euroa lisäbudua puolustusministeriölle? Sosiaalimenoista? Mistä kohtaa? Yksilöikää.

http://www.valtionbudjetti.fi/

Vai otetaanko lisää lainaa sen verran? Eikös valtion olemassaolo ole hyvä syy lisävelkaantumiselle? :rolleyes:
Tulevat sukupolvet sitten hoitaa...

Edit: Ja tietysti lisäverotkin ovat mahdollisuus. Sillekin varmasti löytyy tukea tältä foorumilta yllin kyllin, koska ollaan sentään maanpuolustuksen asialla. Eikö niin? :)
 
Viimeksi muokattu:
Valtion ei tarvitse maksaa velkojaan pois, Suomen valtion lainanotosta vastaavan Valtiokonttorin rahoituspäällikkö, taloustieteen Nobel-voittaja ja maailmanpolitiikan professori kertovat. Vaikka väite kuulostaa raflaavalta, se perustuu markkinatalouden luonteeseen.
Suomen valtion lainanotosta vastaavan Valtiokonttorin rahoituspäällikkö Mika Tasa vahvistaa Krugmanin väitteen. Periaatteessa valtion ei tarvitse maksaa ottamiaan lainoja pois koskaan.
Vanhoja velkoja kuittaillaan sitä mukaa, kun ne erääntyvät. Velkojen maksuun käytetään uutta velkarahaa.
– Se on ihan totta. Voimme rullata eteenpäin ja uudistaa lainoja kun ne erääntyvät – ja niinhän tässä kokoajan tehdään. Nyt ensi viikolla erääntyy lähes kaksi miljardia euroa velkaa. Olemme rahoittaneet sitä uudelleen jo aiemminkin, Tasa kertoo.
Koska valtioiden oletetaan toimivan ikuisesti, valtio voi periaatteessa olla velkaa aina, toisin kuin luonnollinen henkilö.
Politiikan tutkija ja Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki kertoo, että järjestely on osa markkinatalouden toimintaa.
– Kaikki julkisyhteisöt ovat velkaa ja se kuuluu osana markkinatalouden toimintaan. Valtio on entiteetti, joka ei yleisesti ottaen voi mennä konkurssiin tai lakata olemasta.
Klikkaa laajentaaksesi...

www.mtvuutiset.fi

Suomella on lähes 100 miljardia velkaa, jota ei tarvitse maksaa pois

Valtion ei tarvitse maksaa velkojaan pois, Suomen valtion lainanotosta vastaavan Valtiokonttorin rahoituspäällikkö, taloustieteen Nobel-voittaja ja maailmanpolitiikan professori kertovat. Vaikka väite kuulostaa raflaavalta, se perustuu markkinatalouden luonteeseen.
www.mtvuutiset.fi www.mtvuutiset.fi
 
Rannari kirjoitti:
Koulujärjestelmä ja sote-puoli ovat minusta saaneet ihan sopivan osan kokonaiskakusta. Niillä on rakennettu myös kokonaismaanpuolustusta ja yleensäkin luotu valtio/yhteiskunta joka on puolustamisen arvoinen. Ei sotalaitos ole mikään erillinen saareke. Eikä sen pidäkään olla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Meillähän oli valtiontalous 1960-luvun alkuvuosiin saakka todella tiukoilla. Ei olis ollu varaa käyttää maanpuolustukseen enempää tinkimättä koulutuksesta tai terveydenhuollosta, jotka oli nykytasoon verrattuna hyvin vaatimattomia. Valtio selvisi maksuistaan metsiään hakkaamalla; valtavien avohakkuiden jäljet näkyy vieläkin Pohjois-Suomen jokien ja teiden varsilla. Pelastuksemme oli Maavoimien sodasta jäänyt kalusto, jolla oli 20 v päästä vielä käyttöarvoa siis pelotteena hyökkääjälle. Rahaakin tarvittiin vähemmän sillä ei ollu ennen höyrymigejä Ilmavoimia ja Merivoimatkin oli tuolloin vaatimattomat.

Sitten kun noin 1965 jälkeen olis ollu varaa nostaa puolustusmenot muun Euroopan tasolle, niin tuli vasemmistohallitus valtaan 1967 (siis kuten nyt ilman viher-). Tämän vasemmiston poliittinen voima oli silloin suuri, puhuttiin jopa oikeista "vaaran vuosista" about 1970. Kaikkea puolustukseen tarvittavaa vastustettiin kuten ystävämme Eki vieläkin tekee. Puolustusmenojen nostaminen osoittautui mahdottomaksi, vaikka varaa siihen olisikin ollut. Kuten jo edellä todettiin.
 
Viimeksi muokattu:
elso kirjoitti:
Mistä leikataan se 3-4 mrd euroa lisäbudua puolustusministeriölle? Sosiaalimenoista? Mistä kohtaa? Yksilöikää.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vaikea sanoa. Tuollaisen määrän leikkaukset kyllä sotkisivat minkä tahansa hallinnon alan suunnittelun totutusta. Lisäverokaan ei olisi oikein taloudelle terveellistä. Ehkäpä ideaali olisi päästä tuohon 4,5 miljardiin eli kahteen prosenttiin BKTstä pysyvästi.
 
TBman kirjoitti:
Tiitisen lista, kai Mykkäsen äiti on ryssä, etc. Lista on loputon.
Klikkaa laajentaaksesi...
No, kaipa äidin syntymämaa voidaan jotenkin laskea "Venäjältä saadut henkilökohtaiset tuet" -määritelmän piiriin...

Eli mitään konkreettista (nimi ja tuki -yhdistelmää) ei listassa ole?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top