Minkälaisia elokuvia te katotte?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hejsan
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Leslie Nielsen oli hemmetin kova komedianäyttelijä. Miehen pärstä pysyi peruslukemilla, vaikka laukoi kuinka älyttömiä repliikkejä hyvänsä.
Sehän oli alunperin draamanäyttelijä, mutta komediaan vaihdettuaan onnistui säilyttämään sen vakavuuden repliikeissään. Siksipä ehkä Schindler/Taken-ukolla on mahdollisuutta tuoda samanlaista ulosantia, jos ymmärtää miten ollaan hauska nauramatta.
 
Sehän oli alunperin draamanäyttelijä, mutta komediaan vaihdettuaan onnistui säilyttämään sen vakavuuden repliikeissään. Siksipä ehkä Schindler/Taken-ukolla on mahdollisuutta tuoda samanlaista ulosantia, jos ymmärtää miten ollaan hauska nauramatta.

Voi olla, silti minusta klassikkokomedian uudelleenlämmittely on helvetin huono idea.
 
Juuri äsken tuli vilkaistua kyseinen ukrainalainen elokuva. Kertoo Krimistä 2014. Eräs Ukrainan merivoimien miinanraivaaja kieltäytyy antautumasta ryssille. Kyllä tämän nyt kertaalleen katselee, mutta ei ollut kovin ihmeellinen vaikka perustuu tositapahtumiin.


 
Katselin tämän kaksiosaisen tanskalaisen sotadraaman. Kertoo varakkaasta tehtailijaperheestä. Isäpappa omistaa tehtaan, joka saa tilauksia Saksan sotataloudelta. Tytär menee naimisiin saksalaisen sukellusvenekapteenin kanssa. Yksi pojista liittyy Waffen-SS:n riveihin ja lähtee Venäjälle. Pari muuta poikaa puolestaan liittyy Tanskan vastarintaliikkeeseen. Keväällä 1945 Tanska vapautuu miehityksestä ja perheellä on edessään tilinteon hetki. Periaatteessa tässä ei ole mitään uutta, siis sellaista jota ei jo olisi nähty tämän kaltaisissa muissa sotadraamoissa. Silti, perusvarmaa työtä, ei moitteita. Kertoo hyvin siitä miten miehitetty maa joutuu tekemään arvovalintoja. Osa porukasta hyppää miehittäjän kelkkaan, osa vastustaa yhteistoimintaa ja osa koettaa parhaansa mukaan välttää tekemästä valintoja puoleen jos toiseen.

 
Tositapahtumiin sijoittuva elokuva. 1968 jenkkien ydinpommilastissa ollut B-52 putoaa Grönlantiin. Pommit eivät räjähtäneet, joskin plutoniumia levisi ympäristöön. Tanskalaisia työntekijöitä osallistui siivoustalkoisiin. Parikymmentä vuotta myöhemmin suurella osalla miehistä on syöpä ja muuta mukavaa. Tanskan radion toimittaja ryhtyy tutkimaan tapausta. Käy ilmi, että Tanska antoi 50-luvun lopulla Yhdysvalloille luvan sijoittaa ydinaseita Grönlantiin, vaikka virallisesti tätä ei koskaan myönnetty. Tutkivan journalismin elokuva siis. Ei mikään mestariteos, mutta kyllä tämän nyt paremman tekemisen puutteessa katseli.

 
Viimeksi muokattu:
Katselin tämän kaksiosaisen tanskalaisen sotadraaman. Kertoo varakkaasta tehtailijaperheestä. Isäpappa omistaa tehtaan, joka saa tilauksia Saksan sotataloudelta. Tytär menee naimisiin saksalaisen sukellusvenekapteenin kanssa. Yksi pojista liittyy Waffen-SS:n riveihin ja lähtee Venäjälle. Pari muuta poikaa puolestaan liittyy Tanskan vastarintaliikkeeseen. Keväällä 1945 Tanska vapautuu miehityksestä ja perheellä on edessään tilinteon hetki. Periaatteessa tässä ei ole mitään uutta, siis sellaista jota ei jo olisi nähty tämän kaltaisissa muissa sotadraamoissa. Silti, perusvarmaa työtä, ei moitteita. Kertoo hyvin siitä miten miehitetty maa joutuu tekemään arvovalintoja. Osa porukasta hyppää miehittäjän kelkkaan, osa vastustaa yhteistoimintaa ja osa koettaa parhaansa mukaan välttää tekemästä valintoja puoleen jos toiseen.

Erilaisten klaanien, aatelis- tai muuten varakkaampien sukujen eräs selviytymis-strategia lienee läpi vuosisatojen ollut jakaa munat useampaan koriin, eihän sitä etukäteen voi tietää mikä osapuoli lopulta voittaa. Joten vähintään äpäräpoikia voi lähettää vastapuolen riveihin ja jos nämä voittavatkin konfliktin täytyy äpärä vaan tunnustaa lailliseksi perilliseksi ja läänitys ehkä pysyy suvussa. Keskiajan Japanistakin tiedetään kertoa tapaus laajenevasta sotaherrojen selkkauksesta jossa ninjaklaanin vanhin ei osannut nähdä etukäteen voittajaa jonka puolelle liittyä. Varmaa kuitenkin oli ettei kumpikaan osapuoli sietäisi puolueetonta kyvykästä klaania joka voisi päätyä lopulta vastustajan riveihin, joten klaaninvanhin jakoi porukkansa kahtia ja liittyi molempiin.
 
Katsoin The Arctic Convoyn. Traileri lupasi vähän enemmän kuin elokuvasta löytyi.

Karuudessaan ja vähän pökkelössä dialogissaan tuo oli kuitenkin melko katsottava. Ei sankareita eikä sankaruutta, vain ihmisiä jotka joutuvat lähes toivottomaan tilanteeseen ja yrittävät selviytyä.

 
Katsoin The Arctic Convoyn. Traileri lupasi vähän enemmän kuin elokuvasta löytyi.

Karuudessaan ja vähän pökkelössä dialogissaan tuo oli kuitenkin melko katsottava. Ei sankareita eikä sankaruutta, vain ihmisiä jotka joutuvat lähes toivottomaan tilanteeseen ja yrittävät selviytyä.


Sama havainto siitä että traileri lupasi enemmän mitä elokuvasta sitten irti sai. Katsottavissa jos ei satu parempaa tekemistä olemaan, mutta ei kyllä menetä mitään jos jättää katsomatta.
 
Netflixin tarjonnasta katselin. Lapuan patruunatehtaan vuoden 76 suuronnettomuus. Elokuvan ensimmäinen puolisko on ihmissuhdedraamaa. Hannu-Pekka Björkman on uskottava tehtaanomistaja ja pohjalaisukko. Toinen puolisko sitten kuvaa itse onnettomuutta. Jaa, mitä tästä sanoisi. En ennakkoon odottanut juuri mitään. Mutta kyllä tämän ihan kiinnostuneena jaksoi katsoa alusta loppuun.

 
Viaplayn kautta katselin Roman Polanskin jännärin Ghostwriter. Perustuu samannimiseen Robert Harrisin romaaniin. Tämä oli helkkarin tunnelmallinen elokuva. Kieroileva Britannian ex-pääministeri palkkaa haamukirjoittajan kirjoittamaan muistelmansa. Äijän menneisyydestä alkaa sitten löytyä roppakaupalla sontaa. Loppuratkaisu pääsi yllättämään ja jännitys pysyi yllä loppuun asti. Tätä voi suositella hyvistä jännäreistä tykkääville.

 
John Carpenterin Säpinää Chinatownissa (Big Trouble in Little China) tuli ensimmäistä kertaa katsottua joskus 90-luvun alussa penskana. Ja kyllä oli pelottava katselukokemus. Kiinalaista taikuutta, mustaa magiaa, ilkeä velho. Hirviöitä ja kummajaisia. Nyt kun tämän katseli uudelleen päälle 25 vuotta myöhemmin, niin tämähän oli oikein viihdyttävä kauhupläjäys, vaikka en genrestä piittaakaan. Myös komediallisia elementtejä on mukana ja pääroolin vetävä Kurt Russell on kovassa iskussa. Oikein bueno katseluelämys.

 
Lauantain juopottelusession kunniaksi aivot narikkaan -kahtomista. Split Second toimintaäksön vuodelta 1992. Sijoittuu futuristiseen Lontooseen vuonna 2008. Ilmastonlämpeneminen tulvittaa kaupunkia. Lisäksi kaupungin tunneleissa ja viemäreissä asusteleva yliluonnollinen örvelö tappaa ihmisiä repimällä näiltä sydämet rinnasta. Lontoolainen kyttä Rutger Hauer päättää panna oliolle kovan kovaa vasten ja lähtee ajojahtiin. Epäuskottavaa hömppää, mutta pikkuisessa nousuhumalassa katsottuna juuri oikeanlaista viihdettä. Tusinapaskaa, mutta melko hyvää sellaista. Ja Kim Cattrallin tisseistä myös plussaa.

 
  • Tykkää
Reactions: EK
Spede elokuvan katsoin äsken, ja piti ruveta etsimään tekstitystä kun noin joka kolmas repliikki oli epäselvää muminaa , tosin sehän taitaa olla vakiona lähes joka elokuvassa nykyään.
 
Netflixin tarjonnasta katselin. Lapuan patruunatehtaan vuoden 76 suuronnettomuus. Elokuvan ensimmäinen puolisko on ihmissuhdedraamaa. Hannu-Pekka Björkman on uskottava tehtaanomistaja ja pohjalaisukko. Toinen puolisko sitten kuvaa itse onnettomuutta. Jaa, mitä tästä sanoisi. En ennakkoon odottanut juuri mitään. Mutta kyllä tämän ihan kiinnostuneena jaksoi katsoa alusta loppuun.

Ei oo vieläkään tullu katsottua tuota. Pitäisi kyllä. Se Huhtikuu screeneri oli hyvä. Isävainaa oli tuolla noukkimassa ruumiinkappaleita Korvan VPK:n haalareissa. Näki kuulemma sen raskaana olleen. Ei ollut nätti näky. Velimies oli rojektissa mukana ja minä olin sen apuna laittamassa valotekniikkaa ja punaista mattoa Seinäjoen ensi-iltaa varten.
 
Back
Top