Tunnustaudun olevani jonkin sortin Aki Kaurismäki -fani. Tätä viimeisintä en ollut nähnyt vielä, joten Areenasta katselin. Taattua Kaurismäkeä. Kaikki puhuvat huoliteltua kirjakieltä.
Vittumainen kyttäävä pomo kyylää kellon kanssa aamulla töihin tulijoita: "Olet neljä minuuttia myöhässä. Jo kolmas kerta tällä viikolla."
Vittuuntuneen oloinen Jussi Vatanen: "Tänään on maanantai".
Pomo menee hämilleen: "Vai niin. No olkoot nyt tämän kerran."
Tässä aivan kuin muissakin miehen elokuvissa kaivataan takaisin jonnekin 60-70 -lukujen Suomeen, jota ei enää ole. Musiikki iskee hyvin tyyliin. Tässä on mukana mm. Hurriganesia. Naisroolin Alma Pöysti on luonnollisen kaunis nainen.
Kertomus kahden yksinäisen, sattumalta Helsingin yössä toisensa kohtaavan ihmisen (Alma Pöysti ja Jussi Vatanen) yrityksestä löytää elämänsä ensimmäinen, ainoa ja viimeinen rakkaus. Heidän tietään kohti tätä kunnioitettavaa päämäärää varjostavat miehen alkoholismi, kadonneet puhelinnumerot...
areena.yle.fi