mitä hyötyä Suomesta olisi NATOlle?

Deeiii

Eversti
Otsikon mukainen, simppeli kysymys: mikä on NATOvaltojen saama nettohyöty siitä, että ne yli kaksinkertaistavat Venäjän-vastaisen rajansa ja sitoutuvat auttamaan Suomea?
 
Otsikon mukainen, simppeli kysymys: mikä on NATOvaltojen saama nettohyöty siitä, että ne yli kaksinkertaistavat Venäjän-vastaisen rajansa ja sitoutuvat auttamaan Suomea?

Sama kuin patoamispolitiikassa yleensäkin: vihollinen pysäytetään kauas omien rajojen ulkopuolelle.
 
Onko Venäjä todella esim. Saksan tai Ranskan vihollinen?

Historiallisesti katsoen asiat ovat olleet melko pitkälti noin, vaikka ainahan liittosuhteissa tapahtuu muutosta. Saksa nyt kuitenkin on sotinut kaksi maailmansotaa Venäjää vastaan, ja ovathan ranskalaisetkin käyneet Moskovan porteilla (tai jopa sisäpuolella?).
 
No nyt ovat viimein tainneet ukrit asekaupan itään lopettaa. Ranskaa vielä tässä odotellaan.

Mutta täällä kun on porukkaa joka on lukenut näitä erinäisten seurojen NATO-selontekoja: referoikaapas lyhyesti, miksi NATO ylipäätään haluaisi Suomen mukaan?

Tämä ihan ilman sarvia ja hampaita. Olen valmis korjaamaan natokantojani, siksipä näitä kyselen.
 
No nyt ovat viimein tainneet ukrit asekaupan itään lopettaa. Ranskaa vielä tässä odotellaan.

Mutta täällä kun on porukkaa joka on lukenut näitä erinäisten seurojen NATO-selontekoja: referoikaapas lyhyesti, miksi NATO ylipäätään haluaisi Suomen mukaan?

Tämä ihan ilman sarvia ja hampaita. Olen valmis korjaamaan natokantojani, siksipä näitä kyselen.

Esitin joskus saman kysymyksen "Kapiaiselle". Mitä hän vastasi?

Ymmärrän pointtisi/ huolesi siitä, onko Suomella tarpeeksi annettavaa NATOlle jos Suomi jäseneksi päätyy. Kuitenkin, jos tarkastelee viimeisen noin 15 vuoden aikana NATOn jäseniksi hyväksyttyjä, niin perustellusti voi kysyä onko niillä yhdelläkään ollut mitään annettavaa NATOlle?! Vaikkapa nyt sitten Viro - eikä se ole edes "pahin" esimerkki tässä suhteessa.

Se on tietysti selvää, että jotain pitäisi pystyä jossain vaiheessa antamaankin - mutta se anti ei liity pelkästään perinteiseen, "isoon" sotaan Euroopassa Venäjää vastaan - se uhka on vasta nyt noussut taas vahvemmin esille, eikä jatku ikuisesti, joten kun asiaa tarkastellaan asiaa laajemmin ja isommassa aikaikkunassa, niin eiköhän Suomella ole ihan riittämiin annettavaakin..
 
Mielestäni (eikä vain minun mielestäni) Baltian maiden päästäminen NATOon onnistui vain vuosituhannen vaihteen melko erityislaatuisessa ja sanoisinko ruusunpunaisessa ilmapiirissä. Silloin ei pahemmin kyselty pääsymaksujen perään.

Nyt saattaa kalkyyli olla toinen. Tai sitten ei, ken tietää. No, se kun elää niin näkee.
 
Palatakseni raiteille, olen ollut kuulevinani mm. Economistin sivuilta semmoista juttua, että Suomea saatettaisiin kaivata nimenomaan Baltian puolustuksen tueksi. Mitähän tämä voisi tarkoittaa?
 
Palatakseni raiteille, olen ollut kuulevinani mm. Economistin sivuilta semmoista juttua, että Suomea saatettaisiin kaivata nimenomaan Baltian puolustuksen tueksi. Mitähän tämä voisi tarkoittaa?

En tiedä, mutta jos leikitään, niin periaatteessa tuossa voisi olla taustalla esim. Baltian ilmavalvonnasta luopuminen ja sen korvaaminen pysyvällä ratkaisulla. Viro voitaisiin antaa Suomen valvottavaksi ja Puola hoitaisi Latvian ja Liettuan. Tosin Liettua on tainnut haaveilla ihan omistakin hävittäjistä tässä männävuosina, että voihan se ongelma ratketa silläkin tavalla, että Liettua myy edullisesti ilmavalvontapalvelut naapureilleen (ellei sitten Viro ja Latviakin lähde hävittäjälinjalle, jos rahoitusta parannetaan merkittävästi). Liettuan BKT on kuitenkin noista kolmesta suurin, ja jos he sijoittaisivat puolustukseen 2% BKT:sta, niin puolustusmäärärahat olisivat yli miljardin.

Apokalyptisimmissa skenaarioissa meidän pitäisi raijata Viroon kolme-viisi prikaatia tueksi, mutta onko tuo realismia? Voiko Nato odottaa Suomen kaltaiselta pieneltä valtiolta noin suurta panosta? En usko, koska vaikka se olisikin suunnitelmiin kirjattuna, niin tosipaikassa (WWIII tai laaja alueellinen kriisi) meidän johdolla olisi iso kiusaus olla lähettämättä noin paljon miehiä ja kalustoa pois Suomesta. IMHO, hieman ilma- tai merivoimien tukea ja pataljoona-prikaati on maksimiapu Suomelta Baltiaan, piste.
 
Mielestäni (eikä vain minun mielestäni) Baltian maiden päästäminen NATOon onnistui vain vuosituhannen vaihteen melko erityislaatuisessa ja sanoisinko ruusunpunaisessa ilmapiirissä. Silloin ei pahemmin kyselty pääsymaksujen perään.

Nyt saattaa kalkyyli olla toinen. Tai sitten ei, ken tietää. No, se kun elää niin näkee.

Rasmussen: Suomi ja Ruotsi tervetulleita Natoon

Rasmussen ei asiaa päätä, mutta mitä etua hän tavoittelee tuollaisen laukomisella, jos se ei pidä paikkaansa? Pidetään Suomen ja Ruotsin kansat tyytyväisinä, "Nato-optio on käytettävissä"?
 
Mikäli Suomi kuuluu Natoon niin Viron turvallisuus lisääntyy huimasti. Venäjä ei pysty ottamaan suomea hyökkäysalustaksi Balttian maihin. Eikä Venäjä myöskään pysty kauttamme hyökkäämään Norjaan tai Ruotsiin (joka on Natossa 4 vuoden kuluessa). Suomen Natoon liittyminen ei ehkä turvaa Ruotsia sen enempää kuin liittymättömyys. Viron kohdalta näen suomen Nato -jäsenyyden Natolle erittäin positiivisena. Eikä meidän tarvi Viroon laittaa kuin pataljoona tai kaksi. Kunhan pidetään etelä-suomi itsellä ja haitataan Venäjän laivastoa sekä ilmavoimia. Veikkaanpa, että pohjois-suomeen saadaan Naton maajoukkoja helpommin kuin etelään. Se kun on kauttakulkualuetta Norjaan ja Ruotsiin.
 
Tätäpä nimenomaan mietin: miksi suu puhuu tälläistä? Mitä NATOmaat saavat tästä?

Mitä itse haluan uskoa, on että isot pojat todellakin haluavat pitää Suomen länsimaana ja houkuttelevat Suomea ottamaan vastaan turvatakuut, jotka jo itsessään ehkäisevät Venäjän painetta ja auttamistarvetta. Tässä on kyllä se puoli, että Saksan pidättyväisyys mm. Georgian kanssa puhuu tätä vastaan. Pitää kuitenkin muistaa tilanteen olevan erilainen: me olemme ollut länsimaa ainakin vuodesta 1995 ja käytämme yhteisvaluuttaa. Lisäksi olemme Ruotsin ja Norjan puskurivaltio. Jos rynnäkkövaunut uivat Tanskan salmista yli, niin luulisi Merkeliäkin alkavan hirvittää. Tanska kestää tunnetusti vain sen yhden yön.
 
Mikäli Suomi kuuluu Natoon niin Viron turvallisuus lisääntyy huimasti. Venäjä ei pysty ottamaan suomea hyökkäysalustaksi Balttian maihin.

Joudun olemaan eri mieltä. Viro on Nato-maa. Jos Venäjä hyökkää Viroon, niin sen on aivan sama hyökätä Suomeenkin (sivustan suojaaminen) huolimatta Suomen Nato-jäsenyydestä tai sen puutteesta, koska viides artikla laukesi sillä kellonlyömällä kun Venäjä hyökkäsi yhden Nato-maan kimppuun. Lienee selvää, ettemme päästä Venäjän asevoimia maahamme, olimme sitten Natossa tai emme. Eli Suomen liittoutumattomuus ei muodosta Natolle kuin pienen teoreettisen uhan. Venäjän pitää siis joka tapauksessa käyttää voimaa meitä vastaan, jos se haluaa suojata hyökkäyskiilan sivustan.

Eikä Venäjä myöskään pysty kauttamme hyökkäämään Norjaan tai Ruotsiin (joka on Natossa 4 vuoden kuluessa). Suomen Natoon liittyminen ei ehkä turvaa Ruotsia sen enempää kuin liittymättömyys.

Eikö tuossa ole iso paradoksi? Eli Venäjä ei pysty hyökkäämään kauttamme Ruotsiin, mutta Suomen Nato-jäsenyys ei turvaa Ruotsia?
 
Viimeksi muokattu:
Mikäli Suomi kuuluu Natoon niin Viron turvallisuus lisääntyy huimasti. Venäjä ei pysty ottamaan suomea hyökkäysalustaksi Balttian maihin. Eikä Venäjä myöskään pysty kauttamme hyökkäämään Norjaan tai Ruotsiin (joka on Natossa 4 vuoden kuluessa). Suomen Natoon liittyminen ei ehkä turvaa Ruotsia sen enempää kuin liittymättömyys. Viron kohdalta näen suomen Nato -jäsenyyden Natolle erittäin positiivisena. Eikä meidän tarvi Viroon laittaa kuin pataljoona tai kaksi. Kunhan pidetään etelä-suomi itsellä ja haitataan Venäjän laivastoa sekä ilmavoimia. Veikkaanpa, että pohjois-suomeen saadaan Naton maajoukkoja helpommin kuin etelään. Se kun on kauttakulkualuetta Norjaan ja Ruotsiin.

Ja Suomen kuuluminen NATO:on sitoisi venäläisjoukkoja aivan eri tavalla. Vaikka "Jatkosota II":n hyökkäysvaihetta ei manattaisikaan esille, niin jo viimeisimmässä Zapad-harjoituksessa Venäjä puolusti Suomesta tulevaa hyökkäystä vastaan...
 
Joudun olemaan eri mieltä. Viro on Nato-maa. Jos Venäjä hyökkää Viroon, niin sen on aivan sama hyökätä Suomeenkin (sivustan suojaaminen) huolimatta Suomen Nato-jäsenyydestä tai sen puutteesta, koska viides artikla laukesi sillä kellonlyömällä kun Venäjä hyökkäsi yhden Nato-maan kimppuun. Lienee selvää, ettemme päästä Venäjän asevoimia maahamme, olimme sitten Natossa tai emme. Eli Suomen liittoutumattomuus ei muodosta Natolle kuin pienen teoreettisen uhan. Venäjän pitää siis joka tapauksessa käyttää voimaa meitä vastaan, jos se haluaa suojata hyökkäyskiilan sivustan.



Eikö tuossa ole iso paradoksi? Eli Venäjä ei pysty hyökkäämään kauttamme Ruotsiin, mutta Suomen Nato-jäsenyys ei turvaa Ruotsia?

On paradoksi. En enää muista itsekään mitä ajattelin kun tuollaista kirjoitin. Varmaan keskustelin vaimon kanssa kirjoittaessa.

Ruotsin osalta taitaa olla niin, ettei Venäjä voi hyökätä sinne ohittamatta suomea ollaan me Natossa tai ei. Eli joka tapauksessa Ruotsiin hyökätessä ensin kyykytetään Suomi alta pois. Viroon voi hyökätä Venäjältä suomi ohittaen kuulutaan me Natoon tai ei. Sekä Natoon kuuluvaa ruotsia ja viroa auttaa venäjää vastaan jos Suomikin on Natossa.
 
Tätäpä nimenomaan mietin: miksi suu puhuu tälläistä? Mitä NATOmaat saavat tästä?

Tässä jää nyt huomioimatta yksi merkittävä asia. Nimittäin se, että Nato on myös arvoyhteisö, viiteryhmä demokratian arvot jakaville yhteiskunnille. Olen lukenut useitakin Nato-lähtöisiä tekstejä, joissa Suomeen ja Ruotsiin viitataan nimenomaan liittokunnan kanssa samat arvot jakavina demokraattisina yhteiskuntina. Se, että nykyinen Naton pääsihteeri on tanskalainen ja seuraava tulee olemaan norjalainen, ei myöskään heikennä sisäänpääsymahdollisuuksia.

Esim. Turkki on sitten eri juttu - heillä on tuon demokratian kansssa menossa hommat koko ajan enemmän niin ja näin, mutta heillä on annettavana sitten niitä asioita joihin Deeii kohdistaa huomionsa: runsaasti rautaa rajalle laitettavaksi ja äärimmäisen strateginen sijainti Bosporinsalmineen ja Kaukasuksineen. Mutta Turkki onkin aina ollut Natossa hiukan B-kastin jäsen jolle ei esim. myydä kaikkea kalustoa mitä he haluaisivat; mm. JASSMit myytiin Suomeen mutta Turkille sanottiin ei.
 
Back
Top