Pihatonttu
Respected Leader
Elikä, jos meillä olisi puolustusbudjetti noin samalla tasolla kuin Israelilla (vaikka tasan 5% BKTstä), niin miten laajentaisitte puolustusvoimia ja mihin kalustoon, yms... investoisitte?
Eli 12 miljardin budjetti.
Oma vastaus tulee myöhemmin.
Olettaen, että voisin päättää kaikesta yksin ja diktatorisesti ilman että syntyisi yhteiskuntaa epävakauttavia vastareaktioita:
1. Nostaisin Suomen puolustusbudjetin noin 2.2% - 2.3% tasolle.
2. Laatisin pitkän tähtäimen suunnitelman jossa merivartioston ja tullin koulutusta ja välineistöä kohotettaisiin niin, että Affenanmaalla voisi pörrätä tarvittaessa ainakin kaksi sellaista sisäministeriön alaista vähän isompaa paattia, joilla olisi noin 40-57mm retoriikkavälineistö päämegafonina ja paljon pienikaliberisempaa sarja-argumentointivälineistöä lisänä. Tietysti hyvät tutkat, kuuntelulaitteet yms.
3. Perustaisin Affenanmaalle yhteispohjoismaiseen merivalvonnan ja -pelastuksen kehittämiseen keskittyvän koulutuskeskuksen ja kutsuisin Ruotsin, Norjan, Tanskan, Viron ja Islannin osallistumaan halunsa mukaan sen toimintaan.
Kiistäisin ehdottomasti sen, että kyseiseen koulutuskeskukseen voisi edes teoriassa liittyä minkäänlaisia sotilaallisia aspekteja.
4. Pistäisin ne vastatykistötutkat hankintaan.
5. Hankkisin vähän lisää maastokuorma-autoja.
6. Hankkisin joitain tuhansia IBC-säiliöitä ja koulututtaisin varareservin varareservin varamiehistöjä rakentamaan ilma- ja lähitiedustelulta suojattuja painovoimaisen tankkaamisen pisteitä. (ICB-säiliö tai useampi pystyhirsi- tai lankkutelineelle muutaman metrin korkeuteen. Tankkiauto tankkaa ne. Niistä voidaan valuttaa polttoainetta ilman pumppuja pelkällä painovoimalla mihin tahansa, mitä halutaan tankata niiden avulla.)
10 000 tuollaisella säiliöllä saataisiin luotua lähes täydellisesti maastoutettu kymmenen mijoonan litran hajautettu ja maanlaajuinen joustava ja helposti muuteltava tankkausverkosto.
7. Pyytäisin alan asiantuntijoita kertomaan, että mitkä ovat pahimmat harjoitteluun ja koulutukseen liittyvät materiaali- ja henkilöstöpuutteet. Paikkaisin niitä.
8. Pyytäisin alan asiantuntijoilta tietoa siitä, että mitkä olisivat kuuman kriisin aikana tavara-, henkilö-, energia-, tieto- ja sotelogistiikan* aikana pahimmat pullonkaulat. Pistäisin joukon pellepelottomia ratkaisemaan sitä, että kuinka niitä pullonkauloja voitaisiin kiertää alkeellisin tai ennakkovarautumisen keinoin.
9. Rekisteröisin laajan nipun tietynlaisia tavaramerkkejä.
10. Hankkisin UAV-kaluston havaitsemiseen ja pudottamiseen sopivaa välineistöä ja osaamista. Hankkisin lisää panssarintorjuntaohjuksia. Hankkisin lisää tykistön erikoisammuksia.
11. Kaikkiin hankintasopimuksiin liitettäisiin kaksiosainen optiosopimus. Ensimmäinen osa olisi automaattisesti laukeava. Se kuuluisi suunnilleen niin, että jos Suomi joutuu sotatoimien tai niihin vaikutuksiltaan rinnastettavien siviilitoimien kohteeksi, niin option ensimmäinen osa laukeaa ja noin 50-100% alkuperäisestä tilauksesta kooltaan olevat lisätoimitukset käynnistyvät välittömästi. Option toinen osa kuuluisi niin, että tietyt nimetyt virkamiehet tai poliittiset elimet voivat omalla virkavastuullaan laukaista toisen toimituserän.
12. Muuten jatkettaisiin aika nykyisellä linjalla. Paitsi, että...
13. Säätiöisin useampaan eri säätiöön sen yli jäävän noin 2.4% - 2.6%. Säätiöiden säännöt sanoisivat että kyseistä rahaa ei saa käyttää mihinkään muuhun kuin sodan tai sodanuhkan aikaisiin suoraan maanpuolustukseen liittyviin menoihin. Ja että jos maa joutuu miehitetyksi tai sen poliittiset elimet vihamielisen ulkomaan kontrolliin, niin säätiöityä rahaa käytetään sekä maan sisällä että ulkopuolella tapahtuvan vastarintatoiminnan rahoittamiseen.
Ajatus on hyvin yksinkertainen. Suomen BKT on noin 210-220 miljardia. Jos kaksi prosenttia siitä säätiöitäisiin vuodessa, niin jo viidessä vuodessa säätiöityä rahaa olisi toistakymmentä miljardia. Jos ja kun säätiöiden tuotto ohjattaisiin kasvattamaan säätiön pääomaa, niin aika nopeasti olisi kasassa niin helkatinmoinen rahavarasto, että tämä maa voisi kriisiin joutuessaan turvata sekä materiaali- että sotilasinfrakustannuksia aika tehokkuuspainotteisesti.
Eli en missään nimessä investoisi rautaan tai henkilöstöön jättimäisesti. Tyytyisin maltilliseen ja harkittuun kasvuun. Sen sijaan panostaisin rutosti kriisiajan finanssitilanteen etukäteiseen turvaamiseen. Lähtisin siitä ajatuksesta, että raha on osaamista, aseita ja ammuksia toisessa muodossa.
Rauta vanhenee. Tavara kuluu. Ihmiset vaihtuvat. Inflaation ylittävän tuottoprosentin omaava säätiöity raha sen sijaan on ja pysyy, jopa kasvaa. Sen vuoksi säilöisin ison osan raudasta rahana.
Bonuksena tulisi tietenkin se, että jo muutamankin miljardin hätäkassa tuo omat etunsa:
1. Kotimaahan sijoitettu raha piristää taloutta.
2. Ulkomaille sijoitettu raha tuo vähän painoarvoa.
3. Rikkaan on helpompi saada ystäviä kuin köyhän - paitsi jos se köyhä on Kreikka.
4. Säätiöity raha voidaan asettaa etukäteen palvelemaan myös maan antautumisen jälkeistä vastarintaa ilman että antautumisen ehtoja rikotaan ja täten tuotetaan kovien kostotoimien lisäriskiä.
5. Raha on joustavaa. Jos tarpeiden painopiste muuttuu äkisti, niin valtiollisen kokoluokan organisaatiot ovat hidasliikkeisempiä kuin pankkitilit.
6. Rahana säilötty sotilaallinen toimintakyky ei tuota varastointi-, huolto- tms. kustannuksia vaan maksaa itse oman olemisensa.
Myöhempi lisäys ensimmäiseen listaan:
14. Pistäisin kaksoisrakenteella varustetun komitean selvittämään kasarmijärjestelmästä poispäin siirtymisen mahdollisuuksia.
Erittäin luova ja innovatiivinen ryhmä etsimään erilaisia käyttämättömiä mahdollisuuksia ja toinen, raatorealistinen ruohonjuuriosaamista täynnä oleva ryhmä etsimään uusien ideoiden puutteita ja ongelmia. Näitä kahta ryhmää en päästäisi keskenään mihinkään kosketukseen. Jos ja kun jotain uutta pääsisi kakkosryhmän seulojen läpi, niin ensin sitä kokeiltaisiin luonnosmaisella tasolla hyvin nopeasti. Tästä saatu lisätieto otettaisiin pohjaksi hiukan kehittyneempään kokeeseen.
Koko kasarmijärjestelmä saattaa olla joiltain osiltaan vanhentunut ja (kustannus)tehoton. Pitäisi selvittää, että onko toteutettavissa olevia parempia vaihtoehtoja. Selvittämisen pohjana etä- ja monimuotokoulutuksen, simulaattoritoiminnan, videotutoriaalien, itseopiskelun, tehtävä-tekijä -profiloinnin ja sekä henkilö-, tieto- että majoituslogistiikan uudemmat mahdollisuudet.
* Tämä ei ole kirjoitusvirhe. Puhun sote- enkä sotalogistiikasta.
Viimeksi muokattu: