Mitä luet juuri nyt?

Juuri nyt tutustun suomalaiseen rikoshistoriaan. Eli luettavana on "Helvetinkone ja 49 muuta suomalaista rikosta". Käsittelee 50 eri rikosta alkaen 1920 luvulta ja päättyen 1980 luvulle kuuluisan Jammu-sedän tekemiin lastenmurhiin. Varsinkin se 1920-luku on ollut hurjaa aikaa, henkirikoksia moninkertainen määrä nykypäivään verrattuna. Mielenkiintoinen yksityiskohta siellä on, eli sotien aikana (siviilien ) rikosten määrä putosi huomattavasti sotaa edeltävästä ajasta.
Potentiaaliset tekijät (nuorehkot miehet) olivat pääosin rintamalla.
 
Jep..sama kyllä näkyy myös mm. Guderianin muistelmissa, ehkä vähän tahattomastikin.
Luin joskus Guderianin muistelmia ja samoihin aikoihin, lähes siinä rinnalla, parikin miehistötason muistelmateosta itärintamalta.
Jossakin vaiheessa Guderian toteaa johonkin tehtäväänsä liittyen sivulauseessa jotenkin näin: "oli mukava päästä takaisin itärintaman raikkaisiin tuuliin".
Miehistötason muistelmiin verraten "mukava päästä itärintaman raikkaisiin tuuliin" vaikutti kyllä melko - no, en oikein edes tunne sopivaa sanaa tähän kohtaan.
Miehistön muistoissa kun korostui kylmyys, jatkuva pelko, nälkä, Hans kuoli, Kurt räjähti kappaleiksi, Fritz jäi T-34:n teloihin kun häneltä ensin oli ammuttu jalat alta.....jäi venäläisten vangiksi kun ei päässyt pakoon kärsittyään punataudista jo 8 viikkoa, eikä häntä nähty enää koskaan...silpoutui....räjähti...ampui itsensä kun ei enää jaksanut....toivoin vain kuolevani...pian kaikki alkuperäisestä komppaniasta olivat kuolleet...
Guderianin puolustukseksi on ehkä sanottava se, että "Nopea-Heinz" oli kokenut jo sotaa ja tiesi reaaliteetit. Jos tuo on siitä vaiheesta, kun hänet vapautettiin maavoimien esikuntapäällikön tehtävistä, on siirto pois Hitlerin lähipiiristä voinut tuntua "raikkaalta tuulelta". Mutta tietysti kenraalin mukavuus on ollut toista luokkaa kuin Wehrmachtin Landserin.
 
Tämmöinen nyt luennassa. Melko kiintoisa kirja, vaikkakin tosi ärsyttävän oloinen tyyppi tuo Kianto on kyllä ollut.1549747378202.png
 
Suojeluskunta-kirja.JPG
 
Guderianin puolustukseksi on ehkä sanottava se, että "Nopea-Heinz" oli kokenut jo sotaa ja tiesi reaaliteetit. Jos tuo on siitä vaiheesta, kun hänet vapautettiin maavoimien esikuntapäällikön tehtävistä, on siirto pois Hitlerin lähipiiristä voinut tuntua "raikkaalta tuulelta". Mutta tietysti kenraalin mukavuus on ollut toista luokkaa kuin Wehrmachtin Landserin.
Joo, kyllä se toteamus oli sieltä aselajitarkastaja-ajalta - ja uskon sen olleen myös tahaton/hieman harkitsematon sanavalinta, joka toki korostui minun tulkinnassani johtuen niistä parista muusta, samoihin aikoihin luetusta teoksesta. Eli vähän ehkä asiayhteydestään irroitettu tuo Guderianin lause. Toisaalta, itärintaman todellisuus oli sadoille tuhansille miehille jotakin ihan muuta kuin "raikasta tuulta", joten olisi tuon lauseen voinut muotoilla toisinkin.
No, pieni detaljihan tämä toki on.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Eli vähän ehkä asiayhteydestään irroitettu tuo Guderianin lause. Toisaalta, itärintaman todellisuus oli sadoille tuhansille miehille jotakin ihan muuta kuin "raikasta tuulta", joten olisi tuon lauseen voinut muotoilla toisinkin.
No, pieni detaljihan tämä toki on

Pieni, mutta kertoo paljon tämän lajin kertomakirjallisuudesta ja nimenomaan niiden kirjoittajista.
 
Pieni, mutta kertoo paljon tämän lajin kertomakirjallisuudesta ja nimenomaan niiden kirjoittajista.
Kyllä se näin on. Ja kyllähän se jokatapauksessa on hyvin raju kontrasti kun samaa asiaa tarkastellaan suoritusportaan ja ylemmän johdon näkökulmasta.
Joku Kurskin taistelu joukkueenjohtajan tai sotamiehen näkökulmasta on hyvin erilainen kuin ylemmän johdon näkökulmasta. Tai Stalingrad, joka oli varmasti motin ulkopuolellakin ollut ylemmälle johdolle ahdistavaa, mutta varmaankin mahdoton kuvitella mitä se on jossakin komppaniassa motin sisällä.
Tätä kannattaisi minusta miettiä vähän laajemminkin vaikkapa tämä päivän ammattiupseerien koulutuksessa, sitä enemmän mitä ylemmän tason koulutuksessa ollaan.
Se on kuitenkin se kapteeni, luutnantti, alikersantti ja jääkäri jotka sen työn tekevät ja joiden mukana hienotkin suunnitelmat menestyvät tai romahtavat.
 
Luettavana Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja.

Kun on tässä vaalit tulossa niin pari referointia äänestämisestä:

Kun edellisessä vaalissa äänen saanut töpeksi, niin mielensä pahoittaja ei kehdannut käydä viikkoon ihmisten ilmoilla.

Tällä kertaa hän oli hyvin varustautunut. Kun aikaa kului äänestyskopissa, virkailija tuli lopulta kysymään että onko kaikki kunnossa. Kyllä oli totta kai. Termoskannu ja eväsleivät olivat mukana ja ajatus kulki.

Ei aikonutkaan kirjoittaa äänestyslippuun numeroa vaan kaiken mikä kansalaisen mieltä pahoittaa.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top