Mitä mukaan inttiin?
- Viestiketjun aloittaja Aleksi.T
- Aloitus PVM
pstsika
Haukka
Palvelukseenastumismääräys, henkilöllisyystodistus, vähän rahaa, tilinumero, kännykkä latureineen ja henkilökohtaisista hygieniatarvikkeista dödö, parranajovälineet, kynsileikkuri ja shamppoo. Lisäksi oikeanlainen asenne, joka on kaikkein tärkein.
Valtion puolesta tulee alkuun kaikki tarpeellinen ja niillä pärjää aika pitkälle.
Pyykkien vaihto on kasarmilla yleensä kerran viikossa, joten talon vaatteet riittävät ihan hyvin (4 tai 5 alusvaatekertaa riippuen varuskunnasta).
Ei kannata alkuun ottaa omia vehkeitä, koska alokkaiden osalta niiden käyttöä rajoitetaan ja kaappitilaa on rajallisesti.
Omat Hi-Tec käsineet ja muut elämää helpottavat pikkujutut eivät ole ekan 2 kk aikana ajankohtaisia.
Valtion puolesta tulee alkuun kaikki tarpeellinen ja niillä pärjää aika pitkälle.
Pyykkien vaihto on kasarmilla yleensä kerran viikossa, joten talon vaatteet riittävät ihan hyvin (4 tai 5 alusvaatekertaa riippuen varuskunnasta).
Ei kannata alkuun ottaa omia vehkeitä, koska alokkaiden osalta niiden käyttöä rajoitetaan ja kaappitilaa on rajallisesti.
Omat Hi-Tec käsineet ja muut elämää helpottavat pikkujutut eivät ole ekan 2 kk aikana ajankohtaisia.
Aleksi.T kirjoitti:
aikanaan suurin osa SA alusvaatteista oli luonnonkuitua. nyt esim vihreät t-paidat ovat olleet puuvilla polyestersekoitetta, mutta kun on ajettu 30 krt teollisessa pesukoneessa tehopesuaineilla jää vain muovi jäljelle.
aikanaan oli sääntö että saat pitää omia, kunhan ne ei näy.
itse hankkisin flanelliset jalkarätit talon sukkien (joissa vaan muovi on jäljellä) sijaan. hanki joku opettamaan miten ne sidotaan (viikataan) ja ne ei ikinä mene lyttyyyn ja imevät kosteuden ja ovat muutenkin kuin kermavaahtoa. vähän samoin muiden alusvaatteiden kanssa.
kriisissä ymmärrän että pidetään niitä jotka valtio vaihtaa ja pesee, mutta muuten valitsisin omat luonnonkuidut tai hypersupermodet ikivanhan muovi(seokse)n sijaan.
päätä itse
Mielestäni ei todellakaan kannata alkaa opettelemaan ja leikkimään jalkaräteillä, kun kaupasta saa hyviä vaellussukkia edullisestikin. Jalkarätit ovat toimivia kapistuksia mutta aikakauden tuotosta, jolloin ei tunnettu hyviä ja edullisia vaellussukkia. Vaellussukat ovat tärkeät kapistukset siitä syystä, että tuovat pehmeyttä, vaimennusta ja kosteuden siirtoa. Erityisesti intin halpismaihareiden kanssa korostuu sukan merkitys, koska kenkää ei ole pehmustettu tai tuettu kunnolla. Boksereista kannattaa valita mukaan sellaisia, jotka eivät saa nivusia hajoamaan.
Omat hyvät hanskat kannattaa kyllä hankkia etukäteen, ei niitä tarvitse pitää päällä jos ei halua mutta kätesi eivät kasva enää ja tarvittaessa voit laittaa ne päälle metsässä. Nykyään ei ole pakko enää kärsiä huonoista varusteista, jos löytyy vähän ylimääräistä rahaa itseltä. Hansikkaat eivät ole mitään hi-techiä, kätevä hankinta on esim. Varustelekan myymät BW:n hansikkaat. Siinä missä muut armeijat poistavat omaa paskaa ylimääräistä kamaansa ovat ne suomalaiselle varusmiehelle aarre.
Taskulamppu on kätevä esine, jolla etsiä teltasta kamojaan. Pieni ledilamppu on kätevä, jopa avaimenperäledivalo on ihan käypä esine tähän. Muuten taskulamppua ei juuri tarvitse mihinkään. Monet kantelevat puukkoa ja nahkamiestä mukana mutta omien kokemusten perusteella niitä ei tarvitse mihinkään varusmiehenä. Ehkä muutaman kerran on tullut jotain pientä tarvetta.
Rahaa ei voi olla liikaa mukana ja loput tarvittavista peruskamoista löydät kyllä papereista.
Omat hyvät hanskat kannattaa kyllä hankkia etukäteen, ei niitä tarvitse pitää päällä jos ei halua mutta kätesi eivät kasva enää ja tarvittaessa voit laittaa ne päälle metsässä. Nykyään ei ole pakko enää kärsiä huonoista varusteista, jos löytyy vähän ylimääräistä rahaa itseltä. Hansikkaat eivät ole mitään hi-techiä, kätevä hankinta on esim. Varustelekan myymät BW:n hansikkaat. Siinä missä muut armeijat poistavat omaa paskaa ylimääräistä kamaansa ovat ne suomalaiselle varusmiehelle aarre.
Taskulamppu on kätevä esine, jolla etsiä teltasta kamojaan. Pieni ledilamppu on kätevä, jopa avaimenperäledivalo on ihan käypä esine tähän. Muuten taskulamppua ei juuri tarvitse mihinkään. Monet kantelevat puukkoa ja nahkamiestä mukana mutta omien kokemusten perusteella niitä ei tarvitse mihinkään varusmiehenä. Ehkä muutaman kerran on tullut jotain pientä tarvetta.
Rahaa ei voi olla liikaa mukana ja loput tarvittavista peruskamoista löydät kyllä papereista.
viesti-timo
Kersantti
Monet haukkuvat intin boxereita, mutta omiin jalkoihin ja nivusiin ne sopi hyvin enkä pitänyt omia montaakaan päivää jalassa. Vaellussukat on hyvä valinta, talvella sitten oma urheilukerrasto lämmittää ja siirtää kosteutta firman kamppeita mukavammin.
Puukkoa/monitoimityökalua ei alokasaikana saa kantaa, joku leiri voi olla poikkeus. Molemmille kyllä oli kyllä käyttöä varusmiehenä. Lamppua ei ihan aluksi tarvi mutta syksyllä on jo (lähes) välttämätön kaveri. Pieni led-otsalamppu sopii parhaiten.
Lukemista kannattaa ottaa heti aluksi, kuluu aika mukavammin illalla jos ei sotkuun pääse ja yleensäkin jos on odottelemista. (Tilaa vaikka varustelekasta Ryhmänjohtajan Opas, niin tulee opeteltua asiat jo ennen AUK:n alkua ja annat itsestäsi riittävän innokkaan kuvan)
Puukkoa/monitoimityökalua ei alokasaikana saa kantaa, joku leiri voi olla poikkeus. Molemmille kyllä oli kyllä käyttöä varusmiehenä. Lamppua ei ihan aluksi tarvi mutta syksyllä on jo (lähes) välttämätön kaveri. Pieni led-otsalamppu sopii parhaiten.
Lukemista kannattaa ottaa heti aluksi, kuluu aika mukavammin illalla jos ei sotkuun pääse ja yleensäkin jos on odottelemista. (Tilaa vaikka varustelekasta Ryhmänjohtajan Opas, niin tulee opeteltua asiat jo ennen AUK:n alkua ja annat itsestäsi riittävän innokkaan kuvan)
Vai niin ylivarovaiseksi on mennyt, ettei puukkoa saa kantaa mukana edes... 
No toisaalta eihän se järjestyslaki Suomessa salli periaatteessa tiukasti tulkiten kuin timpureiden kantaa puukkoa tai monitoimityökalua julkisella paikalla. Hyvä esimerkki jälleen Suomen yliholhoavasta lainsäädännöstä ja käytännöistä.
Itse en sijoittaisi rahaa otsalamppuun, koska lamppua ei kuitenkaan voi tai saa käyttää niin, että se näkyy ja pienen avaimenperäledin saa taskuun tai tuntolevyketjuun kiinni. Otsalampun taskuun tunkeminen ellei se ole todella pieni malli ei ole mukavaa ja tetsaillessa se sitten ottaa osumaa ja muhkurana tuntuu taskussa.
Jos nyt näillä kokemuksillani menisin uudestaan inttiin niin suurin ja ensimmäinen investointini olisi kunnon maiharit. En koskaan enää laita jalkaani M/91:iä. M/05:ia tuli myös kokeiltua ulkomailla ollessa. Täysin surkeat tekeleet nekin. Ei mitään vaimennusta, pehmikettä, tukea nilkoille, säätövaraa nauhoille (nauhansoljet yhdessä) ja lestin leveyskin oli jälleen tunnettua eskimomitoitusta. Harmi kun silloin varusmiehenä ei tajunnut hakea erityisvapautusta omien maihareiden käytölle vaan sitä kärsi päivästä päivään. Mitä ohjesääntö tai käytäntö sanoo omien maihareiden käytöstä vm-palveluksessa nykyään? Palkattu henkilöstö tietenkin käyttää mitä tykkää eli parempia vehkeitä. Useimmissa armeijoissa ainoat rajoitukset maihareille on väri ja varren pituus.
No toisaalta eihän se järjestyslaki Suomessa salli periaatteessa tiukasti tulkiten kuin timpureiden kantaa puukkoa tai monitoimityökalua julkisella paikalla. Hyvä esimerkki jälleen Suomen yliholhoavasta lainsäädännöstä ja käytännöistä.Itse en sijoittaisi rahaa otsalamppuun, koska lamppua ei kuitenkaan voi tai saa käyttää niin, että se näkyy ja pienen avaimenperäledin saa taskuun tai tuntolevyketjuun kiinni. Otsalampun taskuun tunkeminen ellei se ole todella pieni malli ei ole mukavaa ja tetsaillessa se sitten ottaa osumaa ja muhkurana tuntuu taskussa.
Jos nyt näillä kokemuksillani menisin uudestaan inttiin niin suurin ja ensimmäinen investointini olisi kunnon maiharit. En koskaan enää laita jalkaani M/91:iä. M/05:ia tuli myös kokeiltua ulkomailla ollessa. Täysin surkeat tekeleet nekin. Ei mitään vaimennusta, pehmikettä, tukea nilkoille, säätövaraa nauhoille (nauhansoljet yhdessä) ja lestin leveyskin oli jälleen tunnettua eskimomitoitusta. Harmi kun silloin varusmiehenä ei tajunnut hakea erityisvapautusta omien maihareiden käytölle vaan sitä kärsi päivästä päivään. Mitä ohjesääntö tai käytäntö sanoo omien maihareiden käytöstä vm-palveluksessa nykyään? Palkattu henkilöstö tietenkin käyttää mitä tykkää eli parempia vehkeitä. Useimmissa armeijoissa ainoat rajoitukset maihareille on väri ja varren pituus.
Katselin tuolta esittäytymisososiosta, että olet hyvin nuori mies. Tärkeintä on tässä vaiheessa, että pidät kunnon hyvänä ja käyt menestyksellisesti koulut loppuun.
Kannattaisi myös miettiä tuota joukko-osaston valintaa. Muista, että erikoisjoukkojen alikersantti on vain alikersantti. Huoltopuolen upseerikin on upseeri. "Herra on herra - helvetissäkin." Jos älli riittää edes keskinkertaisiin ylioppilas papereihin niin ehdottomasti kannattaa tähdätä upseeriksi.
Tärkeää on myös, että saisit neuvoja joltain kaverilta joka on jo päässyt res.upseeriksi. Kannattaa muistaa, että tieto valtaa ja kaikki eivät todellakaan halua antaa hyviä neuvoja.
Armeijaan ei todellakaan kannata kiirehtiä mikäli siellä menestyminen on tärkeää. Sanotaan nyt ihan suoraan, että 21 vuotias on huomattavasti kypsempi kuin 18 vuotias. Koulutustaustasta ei ole samalla tavalla pisteytyksessä hyötyä kuin aikaisemmin mutta voit olla varma, että komppanianpäällikkö suhtautuu eri tavalla jos edessä esim. oikeustieteen kolmannen vuoden opiskelija kuin vaikka pizzataxin raketti.
Kannattaa myös etukäteen opiskella edes auttavat erätaidot. Myös kaikenlaisten oppaiden omaksumisesta on apua- näitä löytyy pv:n julkaisuina ja esim. Huomio! kirjaset. MPK:n yleissotilaallisten taitojen kursseille kannattaa myös mennä ennen intiin lähtöä. Älä kuitenkaan hiisku kursseista, erätaitojen opiskeluista tai oppaista kenellekkään. Puolustusvoimat tarvitsee nopeasti oppivia ja karaistuneita miehiä - ei sotahulluja jotka käyttää vapaa-aikaa maanpuolustukseen. (Suomeksi sanottuna harjoittele salaa ja älä elvistele taidoillasi palveluksessa.)
Kannatta ihan ehdottamasti myös ostaa tämä opas. Suomen sotilaan sivuilla myös myydään noita Huomio! kirjasia.
Heikki, Juha ja Timo Lehti:
INTTIIN! OPASKIRJA ARMEIJAAN MENIJÄLLE /
tarjoushinta 6 € (norm.10 €)
Toiset odottavat inttiin menoa innolla, toisia se ehkä pelottaa tai jopa ahdistaa. Palvelukseen astuminen on askel tuntemattomaan, sillä kyseessä on siirtyminen toiseen kulttuuriin. Kokeneen sotilaslääkärin johdolla kirjoitetun oppaan tarkoituksena on jakaa tietoa ja hälventää turhia ennakkoluuloja.
Opas antaa asiallista tietoa kutsunnoista ja ensimmäisistä palvelusviikoista sekä ohjeita henkiseen ja fyysiseen ennakkovalmentautumiseen. Kirja sisältää neuvoja jokaiselle inttiin menevälle, yhtälailla sotilasuralle aikovalle kuin omaa selviytymistään jännittävälle.
Sidottu, kuvitettu, 128 sivua. ISBN 952-9872-43-7
Kannattaisi myös miettiä tuota joukko-osaston valintaa. Muista, että erikoisjoukkojen alikersantti on vain alikersantti. Huoltopuolen upseerikin on upseeri. "Herra on herra - helvetissäkin." Jos älli riittää edes keskinkertaisiin ylioppilas papereihin niin ehdottomasti kannattaa tähdätä upseeriksi.
Tärkeää on myös, että saisit neuvoja joltain kaverilta joka on jo päässyt res.upseeriksi. Kannattaa muistaa, että tieto valtaa ja kaikki eivät todellakaan halua antaa hyviä neuvoja.
Armeijaan ei todellakaan kannata kiirehtiä mikäli siellä menestyminen on tärkeää. Sanotaan nyt ihan suoraan, että 21 vuotias on huomattavasti kypsempi kuin 18 vuotias. Koulutustaustasta ei ole samalla tavalla pisteytyksessä hyötyä kuin aikaisemmin mutta voit olla varma, että komppanianpäällikkö suhtautuu eri tavalla jos edessä esim. oikeustieteen kolmannen vuoden opiskelija kuin vaikka pizzataxin raketti.
Kannattaa myös etukäteen opiskella edes auttavat erätaidot. Myös kaikenlaisten oppaiden omaksumisesta on apua- näitä löytyy pv:n julkaisuina ja esim. Huomio! kirjaset. MPK:n yleissotilaallisten taitojen kursseille kannattaa myös mennä ennen intiin lähtöä. Älä kuitenkaan hiisku kursseista, erätaitojen opiskeluista tai oppaista kenellekkään. Puolustusvoimat tarvitsee nopeasti oppivia ja karaistuneita miehiä - ei sotahulluja jotka käyttää vapaa-aikaa maanpuolustukseen. (Suomeksi sanottuna harjoittele salaa ja älä elvistele taidoillasi palveluksessa.)
Kannatta ihan ehdottamasti myös ostaa tämä opas. Suomen sotilaan sivuilla myös myydään noita Huomio! kirjasia.
Heikki, Juha ja Timo Lehti:
INTTIIN! OPASKIRJA ARMEIJAAN MENIJÄLLE /
tarjoushinta 6 € (norm.10 €)
Toiset odottavat inttiin menoa innolla, toisia se ehkä pelottaa tai jopa ahdistaa. Palvelukseen astuminen on askel tuntemattomaan, sillä kyseessä on siirtyminen toiseen kulttuuriin. Kokeneen sotilaslääkärin johdolla kirjoitetun oppaan tarkoituksena on jakaa tietoa ja hälventää turhia ennakkoluuloja.
Opas antaa asiallista tietoa kutsunnoista ja ensimmäisistä palvelusviikoista sekä ohjeita henkiseen ja fyysiseen ennakkovalmentautumiseen. Kirja sisältää neuvoja jokaiselle inttiin menevälle, yhtälailla sotilasuralle aikovalle kuin omaa selviytymistään jännittävälle.
Sidottu, kuvitettu, 128 sivua. ISBN 952-9872-43-7
viesti-timo
Kersantti
commando kirjoitti:Vai niin ylivarovaiseksi on mennyt, ettei puukkoa saa kantaa mukana edes...
Itse en sijoittaisi rahaa otsalamppuun, koska lamppua ei kuitenkaan voi tai saa käyttää niin, että se näkyy ja pienen avaimenperäledin saa taskuun tai tuntolevyketjuun kiinni. Otsalampun taskuun tunkeminen ellei se ole todella pieni malli ei ole mukavaa ja tetsaillessa se sitten ottaa osumaa ja muhkurana tuntuu taskussa.
Jos nyt näillä kokemuksillani menisin uudestaan inttiin niin suurin ja ensimmäinen investointini olisi kunnon maiharit. En koskaan enää laita jalkaani M/91:iä. M/05:ia tuli myös kokeiltua ulkomailla ollessa. Täysin surkeat tekeleet nekin. Ei mitään vaimennusta, pehmikettä, tukea nilkoille, säätövaraa nauhoille (nauhansoljet yhdessä) ja lestin leveyskin oli jälleen tunnettua eskimomitoitusta. Harmi kun silloin varusmiehenä ei tajunnut hakea erityisvapautusta omien maihareiden käytölle vaan sitä kärsi päivästä päivään. Mitä ohjesääntö tai käytäntö sanoo omien maihareiden käytöstä vm-palveluksessa nykyään? Palkattu henkilöstö tietenkin käyttää mitä tykkää eli parempia vehkeitä. Useimmissa armeijoissa ainoat rajoitukset maihareille on väri ja varren pituus.
Kyllä puukkoa/leathermania sai kantaa mukana alokasajan jälkeen. Eikä ketään haitannut vaikka välillä oli otsalamppukin päässä kunhan se ei ollut päällä. Eikä pieni ledilamppua paljoa maksa ja vapauttaa mukavasti kädet esim. repun penkomiseen.
Omia maihareita ei hyvällä katsottu, tai liekö kellään tullut edes mieleen kokeilla omia. Vuoden aikana en kyllä kovin montaa skapparia nähnyt omat maiharit jalassa, lähes kaikille kelpasi m/05.
setämies
Kenraali
pstsika kirjoitti:
Se on just niinkuin hra Sika sen sanoo. Alokaskauden aikana ei kannata juuri omaa sota varustetta ottaa mukaan, koska kaikki aika menee joka tapauksessa kaiken jakovarustuksen käytön opettelemisessa. Oma kokemus kyllä kertoo alokaskauden jälkeen mitä tarvitset, jos tarvitset. Ite hankin sitä mukaa kun huomasin tarvitsevani ja siihen sai luvan.
Ylipäänsä oman tavaran hankkiminen ennen kuin on kokeillut mitkä jakotavaroista sopivat itselle aiheuttaa vain rahan kulua. Lopuksi huomaat että tuli hankittua pirusti täysin turhaa tavaraa. Sopivuudella tarkoitan tietysti, että myös käyttää niitä jonkin aikaa eikä vain heitä rojuja päälleen ja ilmoita saman tien niiden olevan "ihan kökköjä".
Ps. Sen sijaan siviilivarusteista suosittelen heti alusta asti pelikortteja ja iPodia. Texas hold'em on aina komeemman näköstä kun pelialustana on vaunun etukansi tai potero..
iPodilla taas illat kassulla kuluvat mukavammin eikä soittolistani rääkännyt yhdeksän muun ihmisen korvia.
Tänään näin pätkän kasarmi nimistä ohjelmaa ja sen perusteella on vekaralla omien alusvaatteiden käyttö sallittua. Tuossa on paljonkin eroja eri palveluspaikkojen ja yksiköiden välillä.
Aiempaan viestiin viitaten olet Aleksi t: aloittamassa pakkaamista vähän turhan aikaisin. Eiköhän sen ehdi vielä 4 vuoden aikana myöhemminkin tehdä. Tietenkin hankintoja on hyvä jakaa pidemmälle aikavälille, mutta olennaista olisi ensin tietää palveluspaikka ja siellä vallitsevat säännöt ja jaossa olevat varusteet, sekä palvelustehtävän erikoistarpeet. Nyrkkisääntönä voisi kuitenkin sanoa, että alokasaikana tarvii lähinnä vapaa-aikaa helpottavia asioita ja palvelustehtäviin tarvittavia varusteita vasta alokasajan jälkeen. Palvelukseena stuessa kannattaa olla tavaraa mukana mahdollisimman vähän virallisten suositusten lisäksi. Lomilta saa sitten tuotua lisää tarpeen mukaan, kun näkee miten aikaa ja säilytystilaa on. Kaapit on nyttemmin uusittu, mutta tuskin siviililokero on juurikaan suurentunut. Meillä taisi olla 35x20x20cm kokoinen laatikko alokasajan ja siellä oli sitten myös hammaspyykkivehkeet, saippuakotelo ja oppikirjat sekä muistiinpanovälineet sekä sheivaustarpeet.
Akku- tai paristokäyttöinen parranajokone on suositeltava hankinta jos on tottunut sähkökonetta käyttämään. Pistorasioita ajamistarkoitukseen kun on kovin rajallisesti.
Tärkeimmät mukaanotettavat ovat kuitenkin järki ja oikea asenne.
Aiempaan viestiin viitaten olet Aleksi t: aloittamassa pakkaamista vähän turhan aikaisin. Eiköhän sen ehdi vielä 4 vuoden aikana myöhemminkin tehdä. Tietenkin hankintoja on hyvä jakaa pidemmälle aikavälille, mutta olennaista olisi ensin tietää palveluspaikka ja siellä vallitsevat säännöt ja jaossa olevat varusteet, sekä palvelustehtävän erikoistarpeet. Nyrkkisääntönä voisi kuitenkin sanoa, että alokasaikana tarvii lähinnä vapaa-aikaa helpottavia asioita ja palvelustehtäviin tarvittavia varusteita vasta alokasajan jälkeen. Palvelukseena stuessa kannattaa olla tavaraa mukana mahdollisimman vähän virallisten suositusten lisäksi. Lomilta saa sitten tuotua lisää tarpeen mukaan, kun näkee miten aikaa ja säilytystilaa on. Kaapit on nyttemmin uusittu, mutta tuskin siviililokero on juurikaan suurentunut. Meillä taisi olla 35x20x20cm kokoinen laatikko alokasajan ja siellä oli sitten myös hammaspyykkivehkeet, saippuakotelo ja oppikirjat sekä muistiinpanovälineet sekä sheivaustarpeet.
Akku- tai paristokäyttöinen parranajokone on suositeltava hankinta jos on tottunut sähkökonetta käyttämään. Pistorasioita ajamistarkoitukseen kun on kovin rajallisesti.
Tärkeimmät mukaanotettavat ovat kuitenkin järki ja oikea asenne.
veffeade
Eversti
Jaahas; juniori on lähdössä tammikuussa Niinisaloon; kyseli minulta mitä kannattaa
ottaa mukaan jo ensi hätään. Itselläni joku vuosi inttiajasta joten en osannut suositella muuta kuin mitä on käsketty plus:
- partakone
- jakorasia sähköverkkoon
- kännykkä + laturi
- käteistä valuuttaa varoiksi sotkuun ja sotkuautolle ja muihin pikkumenoihin
- taskulamppu ja pattereita
- letherman kun sattuu jo valmiiksi olemaan
Joulupukki tuo juniorille pari teknistä alusasua ja muutaman parin kunnollisia
sukkia :sleepy:.
Totesin, että katsot sit jatkossa tilanteen (ja lomien) mukaan mitä muuta siviilivarustetta pitää olla matkassa.
Oisko oikeasti vielä jotain tarpeellista; pakkasethan alkavat Joulun jälkeen...
ottaa mukaan jo ensi hätään. Itselläni joku vuosi inttiajasta joten en osannut suositella muuta kuin mitä on käsketty plus:
- partakone
- jakorasia sähköverkkoon
- kännykkä + laturi
- käteistä valuuttaa varoiksi sotkuun ja sotkuautolle ja muihin pikkumenoihin
- taskulamppu ja pattereita
- letherman kun sattuu jo valmiiksi olemaan
Joulupukki tuo juniorille pari teknistä alusasua ja muutaman parin kunnollisia
sukkia :sleepy:.
Totesin, että katsot sit jatkossa tilanteen (ja lomien) mukaan mitä muuta siviilivarustetta pitää olla matkassa.
Oisko oikeasti vielä jotain tarpeellista; pakkasethan alkavat Joulun jälkeen
...
veffeade
Eversti
Niin ja toinen asia/kysymys:
- juniori valmistui hybridilinjalta ylioppilas-kokiksi viime keväänä
- haki ammattikorkeeseen ja pääsi sisään
- päätti käydä intin ennen kuin aloittaa amk:ssa (on ny 20), tämä oli
järkevä päätös
- sai lykkäystä vuodella amk:n aloittamiseen, joten
on tuleva 6kk:n jägsteri
=> En muuta osannut neuvoa kuin että aktiiviisesti hakeutuu 6 kk:n palvelukseen
ettei opinto-oikeus mene
Mites tuo hoidetaan:
- päällikön haastattelut
- perseilyä en suositellut olleskaan ja kuitenkaan
- heitin lonkalta jotta hae kokiksi ja vannota että kommander päästää
6 kk:n palveluksellla
- juniori valmistui hybridilinjalta ylioppilas-kokiksi viime keväänä
- haki ammattikorkeeseen ja pääsi sisään
- päätti käydä intin ennen kuin aloittaa amk:ssa (on ny 20), tämä oli
järkevä päätös
- sai lykkäystä vuodella amk:n aloittamiseen, joten
on tuleva 6kk:n jägsteri
=> En muuta osannut neuvoa kuin että aktiiviisesti hakeutuu 6 kk:n palvelukseen
ettei opinto-oikeus mene
Mites tuo hoidetaan:
- päällikön haastattelut
- perseilyä en suositellut olleskaan ja kuitenkaan
- heitin lonkalta jotta hae kokiksi ja vannota että kommander päästää
6 kk:n palveluksellla
pstsika
Haukka
Palvelukseenastuttaessa ei tarvitse muuta kuin alokasoppaan mainitsemat tavarat.
Alokaskauden leirit ovat muutenkin aika suklaata ja omille varusteille pl. puukko ja taskulamppu ei ole tarvetta.
Kuten jo aiemmin kirjoitin: alokkaiden käyttämiin henkilökohtaisiin varusteisiin suhtaudutaan vähintään nihkeästi. Oppilaan tai alikessun/kokelaan osalta asia on täysin toinen.
Tekniset kerrastot toki voittavat intin pitkät kalsarit 10-0, mutta ei kannata hakea negatiivista huomiota poikkeavilla varusteilla, vaan mennä alokasaika massan mukana.
Ensimmmäinen yön yli harjoitus tulee joka tapauksessa vasta 3. tai 4. palvelusviikolla.
Sotkuauto on alokkaan käytössä ensimmäisellä ampumaleirillä tai alokasajan simulaattoriharjoitukessa, joka sekin on yleensä vasta palvelusviikolla 5. tai myöhemmin.
Ennen ekoja lomia sotilaskotiin pääsy on tiukasti säännöstelty johtuen mm. iltaisin pidettävästä rastikoulutuksesta, joten tuleva mortti ei välttämättä ehdi sotkuun, muuten kuin ohjatulle tutustumiskäynnille ja ekan viikonlopun tyttöystäväpäivän aikana.
Jos alokas on täysipäinen ja tunnollinen palveluksessa ei koulu taida riittää perusteeksi lyhyeen palvelusaikaan.
Omana aikanani lasta odottava vaimoke taisi olla riittävä peruste. Sekin tosin vain osalle.
Hyväkuntoiset ja sosiaaliset ukot, jotka pärjäsitvät palveluksesa keskimääräistä paremmin olivat luonnostaan 12 kk miehiä, vaikka olisivat halunnet 6 kk rivimiehiksi.
Tosin kukaan aukkilaisista ei ollut suoraan 12 kk palvelusaikaa vastaan.
Jos juniori on ns. hyvää ainesta, niin ainoa varma tapa välttää AUK tai jokin muu 12 kk nakki on alisuoritutuminen ja perseily.
Ruuanlaittotaitoisena kiinnostus spadehommiin tarkoittaa nopeasti talousaliupseerin tehtävävää muonitusryhmänjohtajana.
Alokaskauden leirit ovat muutenkin aika suklaata ja omille varusteille pl. puukko ja taskulamppu ei ole tarvetta.
Kuten jo aiemmin kirjoitin: alokkaiden käyttämiin henkilökohtaisiin varusteisiin suhtaudutaan vähintään nihkeästi. Oppilaan tai alikessun/kokelaan osalta asia on täysin toinen.
Tekniset kerrastot toki voittavat intin pitkät kalsarit 10-0, mutta ei kannata hakea negatiivista huomiota poikkeavilla varusteilla, vaan mennä alokasaika massan mukana.
Ensimmmäinen yön yli harjoitus tulee joka tapauksessa vasta 3. tai 4. palvelusviikolla.
Sotkuauto on alokkaan käytössä ensimmäisellä ampumaleirillä tai alokasajan simulaattoriharjoitukessa, joka sekin on yleensä vasta palvelusviikolla 5. tai myöhemmin.
Ennen ekoja lomia sotilaskotiin pääsy on tiukasti säännöstelty johtuen mm. iltaisin pidettävästä rastikoulutuksesta, joten tuleva mortti ei välttämättä ehdi sotkuun, muuten kuin ohjatulle tutustumiskäynnille ja ekan viikonlopun tyttöystäväpäivän aikana.
Jos alokas on täysipäinen ja tunnollinen palveluksessa ei koulu taida riittää perusteeksi lyhyeen palvelusaikaan.
Omana aikanani lasta odottava vaimoke taisi olla riittävä peruste. Sekin tosin vain osalle.
Hyväkuntoiset ja sosiaaliset ukot, jotka pärjäsitvät palveluksesa keskimääräistä paremmin olivat luonnostaan 12 kk miehiä, vaikka olisivat halunnet 6 kk rivimiehiksi.
Tosin kukaan aukkilaisista ei ollut suoraan 12 kk palvelusaikaa vastaan.
Jos juniori on ns. hyvää ainesta, niin ainoa varma tapa välttää AUK tai jokin muu 12 kk nakki on alisuoritutuminen ja perseily.
Ruuanlaittotaitoisena kiinnostus spadehommiin tarkoittaa nopeasti talousaliupseerin tehtävävää muonitusryhmänjohtajana.
koponen
Kenraali
Tulohaastattelussa kannattaa kertoa tiiviisti ja selkeästi elämäntilanne ja se, että aikoo tehdä 6kk pestillä hommat hyvin. Tuntemani perusyksikön nykyiset ja entiset päälliköt ovat kaikki sen verran täyspäistä sakkia, että ellei aivan pakottavia saapumiseräkohtaisia syitä ole, fiksu tuleva korppi kyllä löytää itsensä oikeasta paikasta.
Tuota itsensä selkeästi ilmaisemista kannattaa muuten oikeasti harjoitella vaikkapa "seniorin" kanssa, tai mieluummin seniorin kaverien kanssa. Tiedän monta tapausta jossa alkushokin jähmettämä jälkiteini on punastellut itsensä läpi haastattelusta onnistumatta kertomaan mitään toiveistaan ainakaan ihmisten kielellä. Tsättikielestä tai muista meemeistä olisi varmaan joku nuorempi osannut lukea mistä on kysymys, mutta monet päällikkövaiheessa olevat ammattisotilaat eivät ole niitä digitaalisimpia ihmisiä.
Tuota itsensä selkeästi ilmaisemista kannattaa muuten oikeasti harjoitella vaikkapa "seniorin" kanssa, tai mieluummin seniorin kaverien kanssa. Tiedän monta tapausta jossa alkushokin jähmettämä jälkiteini on punastellut itsensä läpi haastattelusta onnistumatta kertomaan mitään toiveistaan ainakaan ihmisten kielellä. Tsättikielestä tai muista meemeistä olisi varmaan joku nuorempi osannut lukea mistä on kysymys, mutta monet päällikkövaiheessa olevat ammattisotilaat eivät ole niitä digitaalisimpia ihmisiä.
Jos perusyksikön päällikkö ei hänelle selkeästi tuollainen tilanne kerrottaessa reagoi järkevästi ja päästä miestä 6kk:lla on kyseinen päällikkö väärässä ammatissa. Armeija ei kaadu yhteen mieheen, mutta miehen elämä voi kaatua opiskelupaikan menettämiseen..
Yksi varuste jota meikäläiten sukupolvet ei huomaa useinkaan mainita, koska se oli meillä itsestään selvyys, mutta ei ole sitä nykynuorille, on rannekello. Mikäli juniori ei ole sellaista tottunut käyttämään vaan katsoo ajan kännykästä niin rannkelloa hankkimaan äkkiä.
Ja jos juniori käyttää silmälaseja, niin kova kotelo, lasien puhdistussetti ja vaikkapa varalasitkin on fiksua olla mukana. Serkun poika juuri lähti kesällä ja hommttiin sille ruotsalaisesta nettikaupasta halvalla inttilasit (siis ihan toimivat ja asialliset lasit mutta ei mitkään merkkikehykset ja olivat keveämpää ja pienempää eli paremmin kypärän ja kuulosuojainten kanssa sopivaa mallia) ja varsinaiset nor,ikäytössä olleet lähti mukaan varalaseiksi ja lomilla käytettäväksi.
Yksi varuste jota meikäläiten sukupolvet ei huomaa useinkaan mainita, koska se oli meillä itsestään selvyys, mutta ei ole sitä nykynuorille, on rannekello. Mikäli juniori ei ole sellaista tottunut käyttämään vaan katsoo ajan kännykästä niin rannkelloa hankkimaan äkkiä.
Ja jos juniori käyttää silmälaseja, niin kova kotelo, lasien puhdistussetti ja vaikkapa varalasitkin on fiksua olla mukana. Serkun poika juuri lähti kesällä ja hommttiin sille ruotsalaisesta nettikaupasta halvalla inttilasit (siis ihan toimivat ja asialliset lasit mutta ei mitkään merkkikehykset ja olivat keveämpää ja pienempää eli paremmin kypärän ja kuulosuojainten kanssa sopivaa mallia) ja varsinaiset nor,ikäytössä olleet lähti mukaan varalaseiksi ja lomilla käytettäväksi.
KorpiSISSI
Kenraali
Kerro samalla että nykyisin voi käydä sekä AU että RU koulutuksen myös myöhemmin reservin täydennyskoulutuksessa. Eli ensin 6kk, sitten AMK opinnot, töihin ja hakeutuu samalla MIL-täykkäriin työnohessaveffeade kirjoitti:Kiitokset foorumilaisille
Eiköhän juniori näillä neuvoilla pääse alkuun...
veffeade kirjoitti:Kiitokset foorumilaisille
Eiköhän juniori näillä neuvoilla pääse alkuun...
leatehermanin lisäksi suosittaisin kyllä perinteistä puukkoa mukaan. tosin sitä ei tarvita ihan alussa, mutta kun lähtevät reippailemaan metsän siimekseen, on kunnon puukolla tekoa, kuten tiedämme.