Mitä olet aina halunnut kysyä muista koulutushaaroista (teknistä tietoa, käytäntöjä tms.)

Eli siis kyllä suomessakin saadaan niitä 600- 1500m harjoitteita sekä miehistölle että aliupseereille. Hienoa!

Kyllä, ehkä, mahdollisesti. Vaikka olinkin kyseisen porukan joukkueessa kokelaana ei kurssin sisällöstä ole oikeastaan mitään tietoa. Ilmeisesti Santahaminan pisimmillä radoilla (600m?) käytiin ammuskelemassa TRG:illä ja TKiv 85:lla ja jotain koulutusta oli tiedustelijoiden kanssa yhdessä.

Mää oon vaan gonahtanut esikuntaupseeri
 
Minulle tulee hunter ;)
 
Kiitoksia! Lisä kysymyksenä vielä, että millainen on nykyinen TA koulutus suomessa?

http://maanpuolustus.net/threads/tarkka-ampujatoiminta-sekä-ta-parin-varusteet.1852

Tuolla on jo ensimmäisessä viestissä avattu koulutusaiheita. Ihan samoja asioita siis kuin yleensäkin länsiarmeijoiden tarkka-ampujakoulutuksessa, mutta toki koulutuksen kesto ei anna mahdollisuutta samanlaiseen toistoon kuin ammattiarmeijoissa eikä samaan laukausmäärään kuin aiheeseen omaehtoisesti paneutuneilla reserviläisillä.
 
http://maanpuolustus.net/threads/tarkka-ampujatoiminta-sekä-ta-parin-varusteet.1852

Tuolla on jo ensimmäisessä viestissä avattu koulutusaiheita. Ihan samoja asioita siis kuin yleensäkin länsiarmeijoiden tarkka-ampujakoulutuksessa, mutta toki koulutuksen kesto ei anna mahdollisuutta samanlaiseen toistoon kuin ammattiarmeijoissa eikä samaan laukausmäärään kuin aiheeseen omaehtoisesti paneutuneilla reserviläisillä.

En tiedä miten muualla toimitaan mutta Saksassa käytetään samaa tyyliä kuin kaartissa aikoinaan, eli TA toimii komppaniatasolla. Saksassa tosin koulutus on "kurssipohjainen" jossa tarkka-ampujakoulutus on kaksiviikkoinen kurssi.

Kanadan ammatti/eliittiarmeija puolestaan käyttää noin 40-60 kovaa kuulaa per hlö vuosittain koulutuksessa. ( http://www.huffingtonpost.ca/bruce-moncur/canadian-forces_b_6407088.html)
 
Mikä on maksimipaine kevyen kranaatinheittimen putkessa?

Miettinyt joskus miten kevyt kyseinen ase voisi periaatteessa olla ja voisiko olla osa asejärjestelmää missä sama putki toimisi kranaatinheittimenä, sinkona ja mahdollisesti pienien it-ohjusten olalta ampumiseen. Vai meneekö liikaa jukeismiksi.
Teoriassa tuollaisen voisi tehdä mutta toiminta eri rooleissa vaatisi lisäosan per rooli. Tarvittaisiin teline joka hoitaa rekyylin tai takaliekin/vastamassan ja huolehtii että putki ei räjähdä tai käänny väärään asentoon ja toiminta ilmatorjunnassa vaatisi erillisen kiinnitettävän hakupään ja ehkä ajoraketin tai vähintään aikahidastuksen. Järkeä tuossa olisi ehkä vain jos sitä perusosaa voitaisiin tuottaa massamaisesti halvalla jolloin se ehkä muistuttaisi isoa panssarinyrkkiä ja teho perustuisi räjähteen määrään jolloin nuo olisivat sellaisenaan painavia kuljettaa. Lisäksi panosta pitäisi pystyä muokkaamaan kuten ruudin määrää ja vastamassalla tai ilman ja kärkiä pitäisi voida vaihtaa.
Tosin tällä hetkellä tulivoimaa on sen verran vajaasti joillakin porukoilla että tässä ehkä voisi olla järkeä jos hinta saadaan pidettyä tarpeeksi alhaalla ja modaaminen tarpeeksi yksinkertaisena.
 
Koulutetaanko Rajavartiolaitoksen miehille (onko rajavartiolaitoksella?) raskaampaa aseistusta, esim. NLAW, PST2000 tms?
 
Koulutetaanko Rajavartiolaitoksen miehille (onko rajavartiolaitoksella?) raskaampaa aseistusta, esim. NLAW, PST2000 tms?

PST kalustona olivat miinojen lisäksi Apilas ja kessi. En tiedä onko Apilas korvattu NLAW:lla.

Eikös tuossa kuvassa näy NLAW?

4c9e35a0662bd00.jpg

http://www.raja.fi/varusmies
 
I/94 maastoasuna M/62 ja harmaat lomapukuna. PV:n puolella käyttivät jo M/91 ainakin lomilla. P-kaudella oli teräskypärä TST-vyönä se kangashässäkkä. Sadepuku oli sadeviitan tilalla. Sissitakin korvasi rajavartioston vanha lämpöpuku (tummanharmaa), joka sopi myös lumipuvun alle. Lämpöpuku oli siis puolihaalari ja paksu takki. Kypärä ja TST- vyö ei kuulunut sissikoulutusvarustukseen.
 
I/94 maastoasuna M/62 ja harmaat lomapukuna. PV:n puolella käyttivät jo M/91 ainakin lomilla. P-kaudella oli teräskypärä TST-vyönä se kangashässäkkä. Sadepuku oli sadeviitan tilalla. Sissitakin korvasi rajavartioston vanha lämpöpuku (tummanharmaa), joka sopi myös lumipuvun alle. Lämpöpuku oli siis puolihaalari ja paksu takki.

Aivan. Kypärä ja TST- vyö ei kuulunut sissikoulutusvarustukseen.
 
Miksi tämä aihe on iltavapaissa? Tämähän on on mp.netin alueen parasta ydintä ja mielestäni foorumi onkin kaivannut tälläistä yleistä aihetta sekalaisia maanpuolustuskysymyksiä varten.

Koska olin "iltavapaalla" emännästä (juovuksissa) ja olin kyllästynyt maanpuolustus.netin kaiken maailma vääntelyihin pakolaisista ja muista. Maanpuolustus on tärkeitä. Jos se nyt on sitten jonkun mielestä parin oven polttamista niin oukei, mä en lähde siihen. Se vain kertoo avohoidon nykyisestä tilasta. Yhtään A2keltaista ei ole torjuttu KKK-pukineet päällä. Mieluummin raakaa asiaa eikä politiikkaa. Mutta kuten säikeen alussa totesin niin modet voisivat siirtää tämän säikeen oikeampaan paikkaan. Saako muuten itse ilmiantaa itsensä asiattomista viesteistä?

Edit: kokeilin.
 
Varmaan tyhmä kysymys... mutta laitetaan ny kuitenkin. NH90 kopterit on miehitetty ainakin ohjaamon osalta ihan palkallisella porukalla. Pääseekö sinne muuhun miehistöön varusmiespalvelusta suorittamaan? Lähinnä mietin sitä oviaukkoasetta, pääseekö sitä varusmiehet kokeilemaan?
 
Pääasiassa kopuissa palvelevat ammatti sotilaat. Mekaanikot minne voi hakea erikoisjoukkohaun kautta pääsevät sitten enemmän tutustumaan koptereihin jolloin voi tilaisuus myös siunaantua. Viimevuonna utin varusmiehiä toimi mm Tähystäjinä HH:oissa ja pääsivät myös kopterin ulkopuolelle kurkkimaan lennon aikana kun ovet olivat koptereista poistettu ja ukot valjaissa kiinne. Noin viikon verran pääsivät kopuihin kyytiin useita kertoja ja saivat perus koulutusta niihin
 
Viimeksi muokattu:
Tästä uutisesta nousi esille Meritiedustelukomppania, mitähän kalustoa sille on kaavailtu?:
"Leikkaukset kohdistuvat puolustushallinnon palkkaliukumaan sekä hallitusohjelman mukaisesti toimintamenoihin, sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin sekä maanpuolustusjärjestöille myönnettävään valtionapuun.
Puolustusbudjetti sisältää kuitenkin hallitusohjelmassa mainitun, parlamentaarisen selvitysryhmän raportin mukaisen 50 miljoonan euron lisäyksen puolustusmateriaalihankintoihin.
Puolustusministeriön mukaan yleisen asevelvollisuuden edellytykset turvataan ja asevelvollisuutta hyödynnetään nykyistä laaja-alaisemmin. Koko palveluskelpoinen miespuolinen ikäluokka koulutetaan. Niin ikään varusmiesten maastovuorokausien määrä ja varusmieskoulutuksen taso sekä reservin kertausharjoitusten määrä säilytetään vuoden 2015 tasolla.
Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään määrärahoja 2 886 miljoonaa euroa. Tästä on kehykseen kuuluvia menoja 2 519 miljoonaa euroa ja kehyksen ulkopuolisia arvonlisäveromenoja 367 miljoonaa euroa.
Menojen yhteismäärä on 227 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2015 varsinaisessa talousarviossa. Menojen kasvu johtuu hallitusohjelman mukaisen korotuksen lisäksi materiaalihankintojen maksatuksien myöhentämisestä.
Materiaalihankintojen menoja on myöhennetty vuosilta 2013‒2015 vuodelle 2016 noin 115 miljoonaa euroa, jotta rahoitus ja hankintojen toimitusajat vastaavat paremmin toisiaan.
Hallinnonalan henkilötyövuosimääräksi arvioidaan ensi vuonna 12 720 henkilötyövuotta, missä on vähennystä kuluvaan vuoteen verrattuna noin 200 henkilötyövuotta. Vähennys aiheutuu pääosin puolustusvoimauudistukseen liittyvien henkilöstötoimien loppuunsaattamisesta.
Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään määrärahoja 596 miljoonaa euroa. Vuodelle 2016 esitetty Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2016 –tilausvaltuus on kokonaismäärältään 314,1 miljoonaa euroa vuosina 2016-2020.
Siihen sisältyy muun muassa meritiedustelukomppanioiden varustamista, ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisjärjestelmän kehittämistä, pitkän kantaman ampumatarvikkeita, Leopard 2A6 -taistelupanssari-vaunujen osa-järjestelmien täydentämistä, Jurmo-luokan venekaluston peruskorjausta sekä Hornet- ja Hawk-kaluston elinkaaren päivitystä."
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/puolustusbudjetti_2016-41368
 
Uuden taistelutavan mukaisessa ryhmässähän on kolme kolmen hengen partiota ja partionjohtaja lienee tyypillisesti miehistöä (korpraali). Mutta riippunee kovasti ryhmän kokoonpanosta.

Korpraali tai alikersantti, tai jos au niin kersantti. Vaihtelu lienee hyvin suurta joukon, tehtävän, aselajin ym ym mukaan. Esim. monissa aktiivireserviporukoissa (joita tosin on toistaiseksi koulutettu uuteen tst-tapaan vain vähän) on sotilasarvojakauma todella yläpainoinen, tiedän porukoita joissa on yliluutnantteja joukkueen varajohtajina ja ryhmänjohtajina ylivääpeleitä. Tällä siis yritän sanoa että sotilasarvo ei liene sijoittamisessa ratkaiseva tekijä vaan osaaminen.
 
Tästä uutisesta nousi esille Meritiedustelukomppania, mitähän kalustoa sille on kaavailtu?:


Julkisesti on esitelty ainakin rannikko-ohjus (= Spike) ja tarkkiv + luonnollisesti kattavahko valikoima tarkkailuvälineistöä.
 
  • Tykkää
Reactions: krd
Julkisesti on esitelty ainakin rannikko-ohjus (= Spike) ja tarkkiv + luonnollisesti kattavahko valikoima tarkkailuvälineistöä.

Eikö nuo Spiket kuitenkin ole erityisillä rannikko-ohjuskomppanioilla? Tiedustelijoilla on siirreltäviä tutkia ja erilaista tähystysvälineistöä.
 
  • Tykkää
Reactions: krd
Eikö nuo Spiket kuitenkin ole erityisillä rannikko-ohjuskomppanioilla? Tiedustelijoilla on siirreltäviä tutkia ja erilaista tähystysvälineistöä.

Voipi olla näinkin. Samalla laiturilla olivat laitteet vierekkäin merivoimien vuosipäivänä Eteläsatamassa kesällä.
 
Back
Top