Mitäs me vaskistien jälkeläiset?

#1
Oliko isäsi tai isoisäsi Vaskisti?
http://valkosuomalainen.blogspot.fi ( blogi v:lta 2009)

Tämä on varmaankin sitä "rauhanomaista rinnakkaineloa", naapureita kunnioittaen :a-cool:
 
#2
RE: Mitäs me fasistien jälkeläiset?

Eikös Putinismi ole käytännössä sama asia kuin Fasismi? Omaa se ainakin erittäin paljon äärioikeistolaisia piirteitä. Käytännössä venäläiset ovat itse paljon enemmän fasisteja kuin suomalaiset.
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
#3
RE: Mitäs me fasistien jälkeläiset?

"Fasismia tulisi oikeastaan kutsua Korporatismiksi, koska siinä valtiovalta sulautuu suuryritysten kanssa." -Benito Mussolini
 
#4
RE: Mitäs me fasistien jälkeläiset?

Historia vaan toistaa itseään, vuosituhannesta toiseen.
Jo muinaiset slaavilaiset toivat "sivistystä" ja "elinkeinoja" karjalaisille
http://www.gov.karelia.ru/gov/Different/History/history_story_f.html

n.8000-9000vuotta karjalaiset ja muut suomensukuiset kansat olivat hyvin pärjänneet omillaan ja keskenään, mutta n.1200 vuotta sitten slaavien vaikutusvalta ja harjoittamansa alistuspolitiikka levisi pohjoiseen Vienan perille. Kait tuokin on eräänlaiseksi fasismiksi tulkittavaa?
 
#5
RE: Mitäs me fasistien jälkeläiset?

Saa nähdä, montako vuotta menee kunnes omassa "suomalaisessa fasismissamme" pääsemme Eestin 2008 tasolle >>

Ilmiselvää siirtolaisten ja maahanmuuttajien syrjintää :a-cool:
 
Last edited by a moderator:
#6
RE: Mitäs me fasistien jälkeläiset?

Ongelmahan tässä 'fasismi' termissä on sen väärinkäyttö ja tulkinta mitä se pitää edes sisällään. Jos ihan puhtaasti aletaan metsästämään ko. termin aatteellista taustaa niin kyllähän Suomi on huomattavan fasistinen valtio verrattuna moneen muuhun länsimaahan. Rasismi tai syrjintä venäläisiä kohtaan oli sitä tai ei, ei tee Suomesta yhtään fasistisempaan valtiota enempää tai vähempää. Venäläisille kaikki "viholliset" ovat fasisteja tai kapitalisteja perinteisesti vaikka he itse taitavat olla nykyään juuri näitä. :D Haukkumasanojahan nämä termit nykyisin ovat enemmän kuin luonnehdintoja poliittisesta suuntauksesta.
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#7
RE: Mitäs me fasistien jälkeläiset?

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_239_2013_p.shtml kirjoitti:
KIRJALLINEN KYSYMYS 239/2013 vp

< Paluu | Sivun loppuun
Tarkistamaton versio 1.1 KK 239/2013 vp - Vesa-Matti Saarakkala /ps
Kantaväestöön kohdistuvan vihapuheen tunnistaminen ja ehkäisy

Eduskunnan puhemiehelle
Vihapuhe-käsitettä ei ole löydettävissä Suomen nykyisestä rikoslaista, vaikka vihapuheen kitkennän on koettu valtiovallan taholta olevan yhteiskuntarauhan säilyttämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Lähimpänä vihapuheen juridista merkitystä on rikoslain (39/1889 ) 11 luvun 10 §, jossa säädetään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kyseisen pykälän mukaan mielipiteen, tiedon tai muun viestin levittäminen julkisuuteen on kiellettyä, mikäli sillä pyritään uhkaamaan, panettelemaan tai solvaamaan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän sekä muun vakaumuksen perusteella. Tällöin keskeistä on lausuman kohdistuminen ryhmään, eikä yksilöön tai tunnistettavissa olevaan joukkoon yksilöitä. Lisäksi rangaistavuutta arvioitaessa on otettava huomioon niin sanottu olosuhdetahallisuuden periaate, jolloin arvioidaan viestin levittäjän tietoisuutta annetun mielipiteen aiheuttamasta uhkaavasta, panettelevasta ja solvaavasta luonteesta.

Rikoslain 11 luvun 10 § on saanut nykyisen muotonsa vuonna 2011 tulleen lakimuutoksen myötä (511/2011), jonka esitöissä korostettiin erityisesti "yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti heikossa asemassa" olevien ryhmien suojelua valtaväestön jäsenten toimesta tapahtuvalta kiihotukselta. Lain tarkoitus ei näin olekaan suojata kaikkia rajattavissa olevia ryhmiä vihapuheen kaltaiselta viestinnältä. Lisäksi rangaistavuuden piirin katsotaan kuuluvan vähemmistöryhmän jäsenen kiihotustoiminta toisen vähemmistöryhmän jäsentä vastaan. Valtaväestöä kohtaan suunnatun vihapuheen rangaistavuuskynnys on vallitsevan laintulkinnan perusteella korkeammalla kuin jos kiihotuksen kohde kuuluu tunnistettavaan vähemmistöryhmään. Kantaväestön tulkitaan olevan harvoin rikoslain 11 luvun 10 §:n tarkoittaman suojeluksen tarpeessa, eikä tällöin ole nykyisen oikeuskäytännön mukaan tarkoituksenmukaista rajoittaa sananvapautta kansanryhmää vastaan harjoitettavan kiihotuspykälän perusteella.

Suomen nykyistä rangaistuskäytäntöä kansanryhmää vastaan tapahtuvasta kiihottamisesta voidaan pitää monella tapaa ongelmallisena. Varsinaisen vihapuhepykälän puute on jättänyt oikeuslaitokselle ja laintulkinnan parissa työskenteleville virkamiehille varsin vapaat kädet arvioida rikoslain 11 luvun 10 §:n tunnusmerkistön täyttymisen edellytyksiä. Perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat Suomessa yhdenvertaisia lain edessä, jolloin ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan muun muassa alkuperän, kielen, uskonnon ja vakaumuksen perusteella. Kyseisen pykälän sallimaa yhdenvertaisesta kohtelusta poikkeamista sovelletaankin täysimääräisesti arvioitaessa rikoslain 11 luvun 10 §:n tunnusmerkistön toteutumista. Tällöin kuitenkin pitäisi ottaa huomioon se, että vähemmistöryhmät ovat yhtä kykeneviä osoittamaan panettelevaa, solvaavaa tai uhkaavaa viestintää kantaväestöä kohtaan.

Mikäli vallitsevaksi oikeuskäytännöksi tulee vähemmistöryhmien kantasuomalaisia vastaan harjoittaman kiihotuksen salliminen, tulevat demokraattisen valtiomuotomme edellytykset uhatuiksi. On sattunut tapauksia, joissa kantaväestöön kuuluvia oppilaita on joutunut leimaavan pilkan ja halveksunnan kohteeksi kantasuomalaisen taustansa takia maahanmuuttajavaltaisilla alueilla tai oppilaitoksissa. Myös sellaisten käsitysten levittäminen sosiaalisessa mediassa tai keskustelupalstoilla, joissa esitetään hyvin rankkoja sekä halveeraavia käsityksiä kantasuomalaisista sekä heidän vakaumuksistaan, on nykyään arkipäivää. Tämän ilmiön tunnistamista vaikeuttaa tutkimustiedon puute niin sanotusta antisuomalaisesta rasismista. Monin puolin Länsi-Eurooppaa on sitä vastoin yleisesti nähty vakavaksi ongelmaksi kantaväestöön kohdistuva syrjintä.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on päätöksissään todennut, että demokratiassa on välttämätöntä ryhtyä ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin, jos eräillä tahoilla on julkituoduilla lausumilla tarkoitus yllyttää suvaitsemattomuuteen perustuvaan vihaan. Oikeuslaitoksen ja viranomaistahojen olisikin syytä välittömästi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta kantaväestöä kohtaan harjoitettu vihapuhe pystyttäisiin paremmin tunnistamaan sekä ehkäisemään tarvittaessa lainsäädännöllisesti. Tällöin voisi tulla harkittavaksi rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttaminen, jolloin rangaistavuuden perusteihin lisättäisiin kohta, joka kieltää kyseisen pykälän tunnusmerkistöä arvioitaessa tehdyn suosinnan vihapuheen harjoittajan ollessa vähemmistöryhmän edustaja, joka lausumillaan pyrkii leimaamaan kantaväestöä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä kantaväestöä kohtaan harjoitetun vihapuheen kitkemiseksi ja
onko hallituksella valmiutta harkita rikoslain 11 luvun 10 §:n laajentamista, jolloin kyseisen pykälän tunnusmerkistön täyttymistä arvioitaessa luovutaan vähemmistöryhmien jäseniä koskevasta suosimisesta demokraattisen yhdenvertaisuuden varmistamiseksi?

Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2013

Vesa-Matti Saarakkala /ps
 
#8
RE: Mitäs me fasistien jälkeläiset?

Creidiki kirjoitti:
"Fasismia tulisi oikeastaan kutsua Korporatismiksi, koska siinä valtiovalta sulautuu suuryritysten kanssa." -Benito Mussolini
¨Näin on.. korporatismia, jossa valtaa pytittiin siirtämään "ammattiliittojen" käsiin. Näiden eri ammattiryhmien/alojen edustajat pyrittiin saamaan päättäjksi ja vallan käyttäjiksi.

Tunnetuin Suomen "koti-fasisti" taisi olla Paavo Susitaival
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_Susitaival

Asiaa häneltä tiedusteltaessa, kertoi olevansa "vaskisti" :D

Wikipediassa
kerrotaan: "..Fasistit määrittelivät olevansa ”kolmas asema” kapitalismin ja kommunismin välillä. Fasistit ajoivat kansallista talousjärjestelmää, jota kutsuttiin kansalliseksi korporatismiksi, sosialismiksi tai syndikalismiksi. Kaikki fasistiset liikkeet pyrkivät eliminoimaan ison luokan kapitalismin vapauden, toiset olemassaolonkin. Fasistit halusivat työläisten yhtyvän ja vahvan proletaarivaltion syntyvän, ei proletaariluokan. Fasistit ilmoittivat suojelevansa työläisiä ja pienyrittäjiä suurkapitalisteilta ja marxismilta..."

Eipä tuo ainakaan nyky-Suomessa pidä paikkaansa. Pienyrittäjiä ei suojella :D vaan käytetään maksumiehinä.
 
#9
RE: Mitäs me fasistien jälkeläiset?

Huokaus. Traumoja ties kuinka monennessa polvessa?
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#10
RE: Mitäs me fasistien jälkeläiset?

Kaukovittuilija kirjoitti:
Eikös Putinismi ole käytännössä sama asia kuin Fasismi? Omaa se ainakin erittäin paljon äärioikeistolaisia piirteitä. Käytännössä venäläiset ovat itse paljon enemmän fasisteja kuin suomalaiset.
No jaa, Putinin väitetään olevan suorastaan liberaali maassaan. Slaavilaisnationalismi on taatusti vielä hankala juttu.
 
#11
RE: Mitäs me fasistien jälkeläiset?

juhapar kirjoitti:
Huokaus. Traumoja ties kuinka monennessa polvessa?
:a-rolleyes: molemmissa
Vaskisteja ei kovin montaa suorassa perimälinjassa ole, mutta epäluottamus naapurin aikeita kohtaan on periytynyt. Ympäristötekijät Suomussalmella ovat myös vaikuttaneet trauman syntyyn.

Jos hieman kyynistä suhtautumistani itä-naapuriin tarkoitat, se on periytynyt ainakin 1500-luvulta. Monta polvea on ehtinyt vaihtua välissä ja geeniperimä mukautua, tai siinä oleva vioittunut dna-ketju vaikuttaa edelleen. Taisi vioittua jo 1300-luvulla Pyhänristin pitäjässä (Muolaa-Äyräpää), Vuoksen länsipuolella jonne muotoutu idän ja lännen raja. :a-cool: Siinä ei taida terapiat auttaa mutta elämään sen kanssa oppii. Vähän sama juttu kuin muidenkin perinnöllisten sairauksien osalta.
 
#12
RE: Mitäs me fasistien jälkeläiset?

KorpiSISSI kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Huokaus. Traumoja ties kuinka monennessa polvessa?
:a-rolleyes: molemmissa
Vaskisteja ei kovin montaa suorassa perimälinjassa ole, mutta epäluottamus naapurin aikeita kohtaan on periytynyt. Ympäristötekijät Suomussalmella ovat myös vaikuttaneet trauman syntyyn.

Jos hieman kyynistä suhtautumistani itä-naapuriin tarkoitat, se on periytynyt ainakin 1500-luvulta. Monta polvea on ehtinyt vaihtua välissä ja geeniperimä mukautua, tai siinä oleva vioittunut dna-ketju vaikuttaa edelleen. Taisi vioittua jo 1300-luvulla Pyhänristin pitäjässä (Muolaa-Äyräpää), Vuoksen länsipuolella jonne muotoutu idän ja lännen raja. :a-cool: Siinä ei taida terapiat auttaa mutta elämään sen kanssa oppii. Vähän sama juttu kuin muidenkin perinnöllisten sairauksien osalta.
Ei ruåtsalaismiehittäjiä kohtaan ole traumoja tullut?
 
#13
RE: Mitäs me fasistien jälkeläiset?

juhapar kirjoitti:
KorpiSISSI kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Huokaus. Traumoja ties kuinka monennessa polvessa?
:a-rolleyes: molemmissa
Vaskisteja ei kovin montaa suorassa perimälinjassa ole, mutta epäluottamus naapurin aikeita kohtaan on periytynyt. Ympäristötekijät Suomussalmella ovat myös vaikuttaneet trauman syntyyn.

Jos hieman kyynistä suhtautumistani itä-naapuriin tarkoitat, se on periytynyt ainakin 1500-luvulta. Monta polvea on ehtinyt vaihtua välissä ja geeniperimä mukautua, tai siinä oleva vioittunut dna-ketju vaikuttaa edelleen. Taisi vioittua jo 1300-luvulla Pyhänristin pitäjässä (Muolaa-Äyräpää), Vuoksen länsipuolella jonne muotoutu idän ja lännen raja. :a-cool: Siinä ei taida terapiat auttaa mutta elämään sen kanssa oppii. Vähän sama juttu kuin muidenkin perinnöllisten sairauksien osalta.
Ei ruåtsalaismiehittäjiä kohtaan ole traumoja tullut?
Ei ne ruåtsalaismiehittäjät perimätiedon mukaan ihmisiä uuniin laittaneet paistumaan, saatikka isoa osaa kyläläisistä riiheen polttaneet.

Ainakin Pohjanmaalla ja Kainussa elivät suhteellisen siististi, mitä nyt veroja keräsi ja linnaleirien ruokinnalla rasittivat.

Puolin jos toisin on vihaa ja epäluottamusta pidetty. Vihanpito oli huomattavasti harvinaisempaa ennen Novgorodin vallan ulottumista Vienan perille. Itä-vainot varsinaisesti alkoi kun Moskovan ja IIVANAN valta laajeni pohjoiseen 1500-luvun lopulla.


Venäjän kartta 1595


Venäjä 1616

Pohjan ja Kainuun miehet kävivät vastavuoroisesti Vienan rannoilla ja etelänpänäkin kosto-, ryöstö- ja tapporetkillä. Osin omaehtoisesti, osin Ruåtsin kuninkaan käskeminä. Kainuussa oli pitkään rajarauha vienalaisten kanssa, vaikka muualla oli sotatila. Kuningas ja tsaari joutuivat käskemään miehet sotimaan, kun kerran muuallakin..


Suomen taistelupaikkoja 1742


Suomi-Ruotsi 1688
 

koponen

Kenraali
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#14
Re: Mitäs me fasistien jälkeläiset?

Liekö oppimestari juhapar'illa oikeat vastaukset jo jakamiskelpoisina? Annettu on ymmärtää, ja sitten?

----

Sukuhistorioistakin voi oppia yhtä sun toista pienen ihmisen kokemuksista halki vuosisatojen. Serkkupoika oli kahlannut oikein huolella läpi niin itäiset kuin läntisetkin vaikutukset koko kirjatun perheen historian ajalta. Nimesi sitten johtopäätösten jälkeen jälkikasvunsakin idän karhulle hanttiin pistäneiden kunniaksi.
 
#15
RE: Mitäs me fasistien jälkeläiset?

TUOLTA löytyy retkiä puolin jos toisinkin

"Sotia Perämeren rannikon omistamisesta käytiin lähinnä 1400- ja 1500-luvulla. Ruotsin vastustajana oli aluksi Novgorodin valtio, joka vuonna 1478 muuttui Moskovasta käsin johdetuksi Venäjän valtioksi. Sen tukikohtia Pohjoisessa oli mm. Vienanmeren saaressa sijaitseva vuonna 1436 perustettu Solovetskin luostari, joka oli samalla linnoitus. Sotaa käyvinä rivimiehinä olivat lähinnä paikalliset asukkaat: Ruotsin puolella pohjoispohjalaiset ja Venäjän puolella ensin karjalaiset ja 1400-luvun puolivälistä lähtien vienankarjalaiset. Kummankin valtion tavoitteet menivät ristiin: Venäjä halusi Perämeren rannikon ja Ruotsi Vienan ja Kuolan. Kaarle-herttualla oli suunnitelman toteuttamiseksi ns. Valkean meren ohjelma 1500—1600-lukujen vaihteessa. Oulun linna rakennettiin tulevien hyökkäysten tukikohdaksi. Talonpojilla kummallakaan puolella ei ollut yhtä pitkälle meneviä pyrkimyksiä, mutta heidän oli taisteltava, kun valtio käski. Lopulta taisteltiin myös kosto mielessä.

Joet olivat merkittäviä sotajoukkojen valtaväyliä asumattomassa, tiettömässä ja metsäisessä maastossa. Kevyet haapiot ja uiskot olivat ketteriä kulkuvälineitä, joita oli helppo kantaa maataipaleiden yli. Suomen ja Laatokan Karjalan välinen matkanteko seurasi Pielisen ja Oulujoen vesistöjä. Vienan ja Perämeren rannikon väliä voitiin kulkea jopa kolmea reittiä pitkin: Sotkamon vesireittiä, Hyrynsalmen vesireittiä Oulujoen kautta sekä Iijoen vesistöjä seuraten.

Sodan huomattavimmat tapahtumat on kuvattu seuraavissa kertomuksissa. Läheskään kaikkia tapahtumia ei siis ole kuvattu. Kuinka valtavan suuresta tapahtumasarjasta oli kuitenkin kyse, osoittaa seuraava luettelo ryöstö-, hävitys- ja sotaretkistä vuosina 1377—1593:

1377 novgorodilaisten ryöstöretki Oulujokisuuhun
1404 novgorodilaisten hävitysretki Pohjanmaalle
1415 novgorodilaisten ryöstö- ja hävitysretki Oulunsalon kauppapaikalle
1431 novgorodilaisten ryöstöretki Pohjanmaalle
1454 novgorodilaisten hävitysretki Liminkaan, Iihin ja Kemiin
1461 novgorodilaisten ryöstö- ja hävitysretkin Iihin ja Kemiin
1478 novgorodilaisten ryöstö- ja hävitysretki Pohjanmaalle
1489 venäläisten hävitysretki Oulujokisuuhun
1496 venäläisten ryöstö- ja hävitysretki Tornion ja Siikajoen väliselle alueelle
1517 venäläisten ryöstöretki Pohjanmaalle
1526 venäläisten hävitysretki Pohjanmaalle
1555 venäläisten ryöstö- ja hävitysretki Iijokialueelle
1573 suomalaisten hävitysretki Vienaan
1574 venäläisten hävitysretki Oulun erämaahan, myös 1575
1575 suomalaisten hävitysretki Vienaan
1579 venäläisten ryöstö- ja hävitysretki Oulun erämaahan ja Ylikiiminkiin
1580 suomalaisten hävitysretki Vienanmerelle; Hannu Garpin retki
1581 venäläisten hävitysretki Iin ja Simon väliselle alueelle
1582 venäläisten ryöstö- ja hävitysretki samalle alueelle
1583 venäläisten hävitysretki Pohjanmaalle
1584 venäläisten ryöstö- ja hävitysretki Oulun erämaahan
1585 venäläisten hävitysretki Oulun erämaahan ja Muhokselle
1586 venäläisten hävitysretki Oulujärvelle
1587 venäläisten hävitysretki Oulujokivarteen Sanginjoelle saakka
1588 venäläisten hävitysretki Oulunsuuhun Liminkaan asti
1589 iiläisten (Pekka Vesaisen) partioretki Vienaan; venäläisten hävitysretki Iihin ja Liminkaan; Pekka Vesaisen partioretki Petsamoon
1591 Baggen sotaretket Kuolaan
1592 venäläisten hävitysretki Muhokselle, Liminkaan, Siikajokivarteen; Baggen sotaretki Vienaan
1593 aselepo
1595 Täyssinän rauha.

Luettelosta voi nähdä, että noina vuosina Pohjois-Pohjanmaata hävitettiin yli 20 kertaa. Paikalliset asukkaat pakenivat piilopirtteihin ja kävivät sissisotaa. Piilopirteistä palattuaan he nopeasti rakensivat vaatimattomat talonsa uudelleen, jos ne oli poltettu. Pysyminen kotiseudullaan — hävityksistä huolimatta — osoittaa pohjoissuomalaisten juurtumista kotiseutuunsa."

Jo ennen Ruotsin aloittamaa "Suomen miehitystä" retkiä tehtiin..

Toki Ruotsin valtaakin vastaan..

Tuossa KARJALAISTA näkökulmaa


1700-luvun Pohjan Sodan aikainen ja jälkeinen aika, joka tunnetaan isonavihana taisi olla tuhoisinta aikaa.

"Isoviha oli suuren Pohjan sodan (1700–1721) aikainen venäläisten väkivaltainen miehitys Suomessa vuosina 1713–1721. Se päättyi Uudenkaupungin rauhaan. Isoviha-nimitys on syntynyt vasta historioitsijoiden teksteissä – aikalaislähteissä siitä käytetään nimitystä venäläisen ylivallan aika. Miehitykseen liittyi useita kansanmurhan piirteitä."

Taisipa olla pahempaa aikaa kun yleisesti vielä tiedetäänkään..

"Perinteisen historiankirjoituksen mukaan isoviha on usein nähty täydellisenä katastrofiaikana, mutta toisen maailmansodan jälkeisen suomettuneen tulkinnan mukaan tuo kuva on ollut liioiteltu. Nuorempaan, 2000-luvun tutkijapolveen kuuluva Kustaa H. J. Vilkuna on perehtynyt isonvihan aikaan tuomiokirjojen, kirjeiden, erilaisten luetteloiden ja valitusasiakirjojen perusteella. Hänen mukaansa monet aikaisemmassa näkökulmassa liioitelluiksi väitetyt kuvaukset pitävätkin paikkansa ja muun muassa raiskauksia oli vähätelty."

ONNEKSI NYT ELÄMME ITSENÄISESSÄ SUOMESSA, (melkein) OMIN EHDOIN, NAAPUREIDEN KANSSA SULASSA SOVUSSA JA YHTEISTYMMÄRRYKSESSÄ.

Toivotaan ettei menneet ajat koskaan palaa, mutta varaudutaan pahimpaankin.
Leipä on tärkeämpää kuin kauna, riidan haastaminen ja uho.
 
#16
RE: Mitäs me fasistien jälkeläiset?

KorpiSISSI kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
KorpiSISSI kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Huokaus. Traumoja ties kuinka monennessa polvessa?
:a-rolleyes: molemmissa
Vaskisteja ei kovin montaa suorassa perimälinjassa ole, mutta epäluottamus naapurin aikeita kohtaan on periytynyt. Ympäristötekijät Suomussalmella ovat myös vaikuttaneet trauman syntyyn.

Jos hieman kyynistä suhtautumistani itä-naapuriin tarkoitat, se on periytynyt ainakin 1500-luvulta. Monta polvea on ehtinyt vaihtua välissä ja geeniperimä mukautua, tai siinä oleva vioittunut dna-ketju vaikuttaa edelleen. Taisi vioittua jo 1300-luvulla Pyhänristin pitäjässä (Muolaa-Äyräpää), Vuoksen länsipuolella jonne muotoutu idän ja lännen raja. :a-cool: Siinä ei taida terapiat auttaa mutta elämään sen kanssa oppii. Vähän sama juttu kuin muidenkin perinnöllisten sairauksien osalta.
Ei ruåtsalaismiehittäjiä kohtaan ole traumoja tullut?
Ei ne ruåtsalaismiehittäjät perimätiedon mukaan ihmisiä uuniin laittaneet paistumaan, saatikka isoa osaa kyläläisistä riiheen polttaneet.

Ainakin Pohjanmaalla ja Kainussa eivät suhteellisen siististi, mitä nyt veroja keräsi ja linnaleirien ruokinnalla rasittivat.

Puolin jos toisin on vihaa ja epäluottamusta pidetty. Vihanpito oli huomattavasti harvinaisempaa ennen Novgorodin vallan ulottumista Vienan perille. Itä-vainot varsinaisesti alkoi kun Moskovan ja IIVANAN valta laajeni pohjoiseen 1500-luvun lopulla.


Venäjän kartta 1595


Venäjä 1616

Pohjan ja Kainuun miehet kävivät vastavuoroisesti Vienan rannoilla ja etelänpänäkin kosto-, ryöstö- ja tapporetkillä. Osin omaehtoisesti, osin Ruåtsin kuninkaan käskeminä. Kainuussa oli pitkään rajarauha vienalaisten kanssa, vaikka muualla oli sotatila. Kuningas ja tsaari joutuivat käskemään miehet sotimaan, kun kerran muuallakin..


Suomen taistelupaikkoja 1742


Suomi-Ruotsi 1688
Niin, ei taideta siitä miekkalähetyksestä kovin paljon paljoa enää puhua. Mutta ideanahan oli se, että jos et ota kastetta, niin kaula poikki.
 
#17
RE: Mitäs me fasistien jälkeläiset?

KorpiSISSI kirjoitti:
TUOLTA löytyy retkiä puolin jos toisinkin

"Sotia Perämeren rannikon omistamisesta käytiin lähinnä 1400- ja 1500-luvulla. Ruotsin vastustajana oli aluksi Novgorodin valtio, joka vuonna 1478 muuttui Moskovasta käsin johdetuksi Venäjän valtioksi. Sen tukikohtia Pohjoisessa oli mm. Vienanmeren saaressa sijaitseva vuonna 1436 perustettu Solovetskin luostari, joka oli samalla linnoitus. Sotaa käyvinä rivimiehinä olivat lähinnä paikalliset asukkaat: Ruotsin puolella pohjoispohjalaiset ja Venäjän puolella ensin karjalaiset ja 1400-luvun puolivälistä lähtien vienankarjalaiset. Kummankin valtion tavoitteet menivät ristiin: Venäjä halusi Perämeren rannikon ja Ruotsi Vienan ja Kuolan. Kaarle-herttualla oli suunnitelman toteuttamiseksi ns. Valkean meren ohjelma 1500—1600-lukujen vaihteessa. Oulun linna rakennettiin tulevien hyökkäysten tukikohdaksi. Talonpojilla kummallakaan puolella ei ollut yhtä pitkälle meneviä pyrkimyksiä, mutta heidän oli taisteltava, kun valtio käski. Lopulta taisteltiin myös kosto mielessä.

Joet olivat merkittäviä sotajoukkojen valtaväyliä asumattomassa, tiettömässä ja metsäisessä maastossa. Kevyet haapiot ja uiskot olivat ketteriä kulkuvälineitä, joita oli helppo kantaa maataipaleiden yli. Suomen ja Laatokan Karjalan välinen matkanteko seurasi Pielisen ja Oulujoen vesistöjä. Vienan ja Perämeren rannikon väliä voitiin kulkea jopa kolmea reittiä pitkin: Sotkamon vesireittiä, Hyrynsalmen vesireittiä Oulujoen kautta sekä Iijoen vesistöjä seuraten.

Sodan huomattavimmat tapahtumat on kuvattu seuraavissa kertomuksissa. Läheskään kaikkia tapahtumia ei siis ole kuvattu. Kuinka valtavan suuresta tapahtumasarjasta oli kuitenkin kyse, osoittaa seuraava luettelo ryöstö-, hävitys- ja sotaretkistä vuosina 1377—1593:

1377 novgorodilaisten ryöstöretki Oulujokisuuhun
1404 novgorodilaisten hävitysretki Pohjanmaalle
1415 novgorodilaisten ryöstö- ja hävitysretki Oulunsalon kauppapaikalle
1431 novgorodilaisten ryöstöretki Pohjanmaalle
1454 novgorodilaisten hävitysretki Liminkaan, Iihin ja Kemiin
1461 novgorodilaisten ryöstö- ja hävitysretkin Iihin ja Kemiin
1478 novgorodilaisten ryöstö- ja hävitysretki Pohjanmaalle
1489 venäläisten hävitysretki Oulujokisuuhun
1496 venäläisten ryöstö- ja hävitysretki Tornion ja Siikajoen väliselle alueelle
1517 venäläisten ryöstöretki Pohjanmaalle
1526 venäläisten hävitysretki Pohjanmaalle
1555 venäläisten ryöstö- ja hävitysretki Iijokialueelle
1573 suomalaisten hävitysretki Vienaan
1574 venäläisten hävitysretki Oulun erämaahan, myös 1575
1575 suomalaisten hävitysretki Vienaan
1579 venäläisten ryöstö- ja hävitysretki Oulun erämaahan ja Ylikiiminkiin
1580 suomalaisten hävitysretki Vienanmerelle; Hannu Garpin retki
1581 venäläisten hävitysretki Iin ja Simon väliselle alueelle
1582 venäläisten ryöstö- ja hävitysretki samalle alueelle
1583 venäläisten hävitysretki Pohjanmaalle
1584 venäläisten ryöstö- ja hävitysretki Oulun erämaahan
1585 venäläisten hävitysretki Oulun erämaahan ja Muhokselle
1586 venäläisten hävitysretki Oulujärvelle
1587 venäläisten hävitysretki Oulujokivarteen Sanginjoelle saakka
1588 venäläisten hävitysretki Oulunsuuhun Liminkaan asti
1589 iiläisten (Pekka Vesaisen) partioretki Vienaan; venäläisten hävitysretki Iihin ja Liminkaan; Pekka Vesaisen partioretki Petsamoon
1591 Baggen sotaretket Kuolaan
1592 venäläisten hävitysretki Muhokselle, Liminkaan, Siikajokivarteen; Baggen sotaretki Vienaan
1593 aselepo
1595 Täyssinän rauha.

Luettelosta voi nähdä, että noina vuosina Pohjois-Pohjanmaata hävitettiin yli 20 kertaa. Paikalliset asukkaat pakenivat piilopirtteihin ja kävivät sissisotaa. Piilopirteistä palattuaan he nopeasti rakensivat vaatimattomat talonsa uudelleen, jos ne oli poltettu. Pysyminen kotiseudullaan — hävityksistä huolimatta — osoittaa pohjoissuomalaisten juurtumista kotiseutuunsa."

Jo ennen Ruotsin aloittamaa "Suomen miehitystä" retkiä tehtiin..

Toki Ruotsin valtaakin vastaan..

Tuossa KARJALAISTA näkökulmaa


1700-luvun Pohjan Sodan aikainen ja jälkeinen aika, joka tunnetaan isonavihana taisi olla tuhoisinta aikaa.

"Isoviha oli suuren Pohjan sodan (1700–1721) aikainen venäläisten väkivaltainen miehitys Suomessa vuosina 1713–1721. Se päättyi Uudenkaupungin rauhaan. Isoviha-nimitys on syntynyt vasta historioitsijoiden teksteissä – aikalaislähteissä siitä käytetään nimitystä venäläisen ylivallan aika. Miehitykseen liittyi useita kansanmurhan piirteitä."

Taisipa olla pahempaa aikaa kun yleisesti vielä tiedetäänkään..

"Perinteisen historiankirjoituksen mukaan isoviha on usein nähty täydellisenä katastrofiaikana, mutta toisen maailmansodan jälkeisen suomettuneen tulkinnan mukaan tuo kuva on ollut liioiteltu. Nuorempaan, 2000-luvun tutkijapolveen kuuluva Kustaa H. J. Vilkuna on perehtynyt isonvihan aikaan tuomiokirjojen, kirjeiden, erilaisten luetteloiden ja valitusasiakirjojen perusteella. Hänen mukaansa monet aikaisemmassa näkökulmassa liioitelluiksi väitetyt kuvaukset pitävätkin paikkansa ja muun muassa raiskauksia oli vähätelty."

ONNEKSI NYT ELÄMME ITSENÄISESSÄ SUOMESSA, (melkein) OMIN EHDOIN, NAAPUREIDEN KANSSA SULASSA SOVUSSA JA YHTEISTYMMÄRRYKSESSÄ.

Toivotaan ettei menneet ajat koskaan palaa, mutta varaudutaan pahimpaankin.
Leipä on tärkeämpää kuin kauna, riidan haastaminen ja uho.
Ja varmaan voisit samalla listata Ruotsin ja sitä aikaisemmin suomalaisten heimojen ryöstö- ja sotaretket itään?
 
#18
RE: Mitäs me fasistien jälkeläiset?

juhapar kirjoitti:
...
Ja varmaan voisit samalla listata Ruotsin ja sitä aikaisemmin suomalaisten heimojen ryöstö- ja sotaretket itään?
Lue hyvä veli tuo lista ja muukin kirjoittamani tarkemmin. Siinä on myös täältä lännestä itään tehdyt retket, niitä on vaan huomattavasti vähemmän.
Linkeissä on lisää kertomusta jo "viikinkiaikaan" muinais-kainulaisten tekemistä sotaretkistä sekä itään että länteen (ks. SAAGAT)
Tosin eivät muinais-kainulaiset olleet suomalaisia, kun tuolloin ennen 1000-lukua suomalaisiksi käsitettiin vain Turun ja Kokemäen ympäristössä asuneet :a-cool:
Kainulaiset olivat Pohjanlahden ympärillä valtaansa pitänyttä heimoa, samaa idästä ja kaakosta tullutta suomensukua kuitenkin. Valtansa näillä kainulaisilla katsotaan nykytietämyksen mukaan ulottuneen Vienan Karjalasta Pohjanlahden itäpuolelle saakka. Samoihin aikoihin alueellaan eleli myös lappalaisia, peuralaumojen perässä, kalastaen ja metsästellen syvissä erämaissa ja muutoinkin hankkivat ravintoaan eränkäviöinä. Saamelaiset yhdistetään yleisesti lappalaisiin, mutta kyse oli enempi elintavoista ja keinoista selvitä uonnon ehdoilla. Kainuun korkeuksilla ja etelämpänäkin näiden "lappalaisten" jälkeläiset sulautuivat paikallaan pysyvämpään väestöön ja omaksuivat elintapansa. Perimätieto kertoo että esim. Suomussalmella asui muutamia lappalaisia niinkin myöhään kuin 1700-luvulla.

Nuot "vuoroin vieraissa" sotaretket aktivoituivat vasta valtioiden Ruotsi-Venäjä perustamisten jälkeen. Sotaretket liittyivät useimmiten valtioiden välisiin vihanpitoihin, uskontojen kilpajuoksuun ja verovallan laajentamiseen. Kyse ei niinkään paljon ollut heimojen välisistä kahakoista ja kostoretkistä. Pahimpia olivat nuot ylhäältä käsketyt/johdetut.

Tuossa vielä KARJALAISTA NÄKÖKULMAA
 
#19
RE: Mitäs me fasistien jälkeläiset?

Mites ennen vuotta 1377?
 
#20
RE: Mitäs me fasistien jälkeläiset?

juhapar kirjoitti:
Mites ennen vuotta 1377?
Tuolta ajalta on vähemmän muistiin kirjattua. Oulujoella kulki jonkinlainen valtioraja ja vesistöä pitkin liikkuivat puolin jos toisin.. kauppamatkalaiset, eränkävijä-lappalaiset, uudisasukkaat, hämäläiset, karjalaiset.. Rajankäynnit oli vielä vaiheessa ja etelämmät kahakat Laatokan ja meren rannoilla teettivä't enempi sotahommia. Ei liienny voimavaroja pohjoiseen. Oulujokisuussa, sen alkuperäisen linnan vaiheilla tunnetaan joitain isompia kahakoita ja Pohjan perukoillakin naapurit vierailivat, kuin myös päinvastoin Vienan Kemissä ja Kantalahden seuduilla suomalaiset "sissit". Etelämmistä tapahtumista löytyy lisää googlettamallakin.

Itse keskityn omissa selvityksissäni mieluummiin Suomi-Neidon vyötärön korkeuksille ja siitä ylöspäin; Atlantilta>>Vienanmerelle --- Jäämereltä>>Savoon.

TUOLLA
Mitä kauemmas mennään ajassa taaksepäin, sitä enempi siirrytään myyttiselle puolelle > LINKKI

Messenius kirjoitti vanhimman "Suomen Historian"
> LINKKI

Aiemminkin on yritetty, mutta jostain syystä Ruotsin kuningashuone eivätkä muutkaan valtaa pitäneet suhtautuneet myötämielisesti moiseen..
> LINKKI

"Teos edustaa Ruotsin ns. gööttiläistä historiankirjoitusta, jonka tavoite oli luoda kansalle suurenmoinen menneisyys."

Jopa islantilaiset osallistuivat moiseen suometukseen, syvästi paheksuttuun touhuun ja siitähän eivät pitäneet edes norjalaiset..
> LINKKI

Suomen asutus on historian kirjoissa käsitetty maanviljelyksen ja karjankasvatuksen leviämisen kautta. On jäänyt/jätetty taustalle se että jatkuvaa asutusta on ollut paikoin jo 10000v. Elämisen keinot ovat olleet enempi liikkuvampaa ja asuinpaikkoja useita samallakin sukukunnalla/yhteisöllä. Kalaisat järvet, metsän tuotteet ja runsas riista ovat ruokkineet tätä "lappalaisväestöä". Suomensukuista kansaa ja saamelaisia ovat pääasiassa olleet nämä kastamattomat pakanat. Liikettä on ollut moneen suuntaan, pienempää ja suurempaakin. Varsinainen "muuttoaalto" pohjoisemmaksi alkoi vasta 1500-luvulla, kun savolaisia ja hämäläisiä käskytettiin hankkiutumaan uusille aueille verotettaviksi. Se linee tuonut ristiriitoja tulokkaiden ja jo paikalla olevien välille. Samoin karjalaisten "nautintaoikeudet" Pohjan lohivesiin sekä suurempiin vesistöihin hiipui kun tulokkaat valtaili reviirejään.
 
Top