Rikkoiko Haavisto lakia? Ulkoministeri tulee perustuslakivaliokunnan kuultavaksi al-Holista - seuraa suoraa lähetystä eduskunnasta klo 8.50
Viimeksi ministerin vastuuta punnittiin valiokunnassa Kataisen pääministeriaikana.
Politiikka
14.1.2020 klo 05.37
Ohjelma on tulossa katsottavaksi tänään klo 08.50
Perustuslakivaliokunta tutkii ulkoministeri Haaviston al-Hol -ratkaisut
Maria Stenroos
@mariastenroos
Ulkoministeri
Pekka Haavisto tulee tänään tiistaina perustuslakivaliokunnan kuultavaksi ratkaisuistaan, joita hän on tehnyt al-Holin leirin suomalaisiin liittyen.
Harvinaisessa käsittelyssä selvitetään, toimiko Haavisto lain ja ministerin velvollisuuksiensa mukaan.
Perustuslakivaliokunta alkoi
joulun alla käsitellä Haaviston asiaa opposition kansanedustajien pyynnöstä.
Kymmenen kansanedustajaa teki muistutuksen, jossa
pyydetään selvittämään Haavisto toimet(siirryt toiseen palveluun). Ensimmäisinä allekirjoittajina ovat
Mari Rantanen (ps.) ja
Heikki Vestman (kok.). Haaviston johdolla ulkoministeriön ja muiden ministeriöiden virkamiehet valmistelivat Syyriassa vankileirillä olevien suomalaisten siirtämistä kotimaahan.
Miksi tämä on poikkeuksellista?
- Jos ministerin epäillään tehtävässään rikkoneen velvollisuuksiaan tai lakia, hän voi joutua perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.
- Menettelyn voi sysätä liikkeelle esimerkiksi 10 kansanedustajan muistutus tai oikeuskanslerin- tai asiamiehen ilmoitus.
- Valiokunta arvioi, onko ministeri toiminut lain mukaan. Se ei ota kantaa politiikkaan.
- Ministerit päätyvät hyvin harvoin perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi ministerivastuuasiassa
- Viimeksi on käsitelty Jyrki Kataisen Himas-paperia 2015 ja Matti Vanhasen lautakasa-asiaa 2011.
- Vielä harvemmin perustuslakivaliokunnan käsittely ja eduskunnan päätös johtavat valtakunnanoikeuteen.
- Valtakunnanoikeus on kokoontunut viimeksi vuonna 1993, jolloin ministeri Kauko Juhantalo tuomittiin ehdolliseen vankeuteen vaatimisesta.
Asia tuli julkisuuteen joulukuussa, kun Haaviston ja ulkoministeriön korkean virkamiehen välit kärjistyivät. Haavisto sivuutti konsulipäällikkö
Pasi Tuomisen ja nimitti erityisedustajan hoitamaan al-Holin suomalaisten asiaa.
Haaviston epäiltiin painostaneen virkamiestä ja menneen al-Hol -järjestelyissä pidemmälle kuin valtioneuvoston linjauksen perusteella osattiin odottaa.
Molemmat ovat tänään aamulla kuultavana valiokunnassa, jos he saapuvat paikalle: ulkoministeri Pekka Haavisto kello 9 ja konsulipäällikkö Pasi Tuominen kello 10. Tuominen on jo jättänyt lausunnon asiasta, ministerin taas ei ole pakko lausua mitään. Ylen tietojen mukaan ainakin Haavisto on tulossa valiokuntaan.
Valiokunnassa ovat kuultavina myös valtakunnansyyttäjä
Raija Toiviainen ja apulaisvaltakunnansyyttäjä
Jukka Rappe. Syyttäjäpuoli on myös jättänyt lausunnon, asian rikosoikeudellisesta puolesta.
Ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuominen on arvostellut ulkoministeri Pekka Haaviston otteita muun muassa al-Hol asiassa. Tuominen on tänään kuultavana perustuslakivaliokunnassa.Aku Häyrynen / Lehtikuva
Ministerivastuuasian käsittely on harvinaista.
– Tämä ei ole ihan jokapäiväistä kauraa. Paneudumme asiaa huolella, valiokunnan puheenjohtaja
Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sanoo.
Osa muistutuksen tehneistä opposition kansanedustajista istuu valiokunnassa päättämässä valiokunnan ratkaisusta. Heikki Vestman (kok.),
Wille Rydman (kok.) ja varajäsen
Sari Tanus (kd.) osallistuvat työhön normaalisti.
Al-Hol-papereista suuri osa yhä salassa
Al-Holin leirillä on ollut kaikkiaan nelisenkymmentä suomalaista: kymmenkunta äitiä ja kolmisenkymmentä lasta. Kurdihallinnon ylläpitämälle vankileirille on koottu isis-taistelijoiden omaisia. Poliitikot ovat olleet huolestuneita lasten tilanteesta leirillä. Myös Suomen allekirjoittamat kansainväliset sitoumukset velvoittavat Suomea huolehtimaan lasten oikeuksista.
Sitä miten lapsia autettaisiin, on pohdittu erityisesti ulkoministeriössä ja ministeri Haaviston johdolla. Asiaa on yritetty hoitaa tiukasti julkisuudelta piilossa, mitä on perusteltu esimerkiksi ihmisten yksityisyyden suojalla ja turvallisuussyillä.
Kun julkisuuteen alkoi tulla vuotoja suunnitelmistä siirtää suomalaisia Syyriasta leiriltä takaisin kotimaahan,
valtioneuvosto teki joulukuussa nopeasti poliittisen ratkaisun, jolla on tarkoitus turvata lasten olot ja tarvittaessa siirtää heitä Suomeen. Sen jälkeen Suomeen tuotiin kaksi lasta al-Holista.
Tyttö kantoi vaippapaketteja al-Holin vankileirillä Syyriassa. Noin kaksi sataa syyrialaista pyrki leiriltä koteihinsa joulukuun 2019 alussa. Delil Souleiman / AFP
Suuri osa tapaukseen liittyvistä asiakirjoista on ainakin osittain salassa pidettäviä, eikä niitä ole tullut julkisuuteen.
Edes hallituksen iltakoulun muistio, jossa asiasta ensimmäisen kerran poliittisesti linjattiin lokakuussa, ei ole julkinen.
Yle on toistaiseksi saanut asiakirjapyynnöllä käsiinsä vasta ulkoministeri Pekka Haaviston päätöksen, jolla tämä lokakuussa nimitti erityisedustajan hoitamaan al-Holin leiriläisten asiaa. Asiakirjasta käy ilmi, että erityisedustajan tehtävä olisi turvata leirin suomalaislasten oikeuksia ja tehdä tarvittavia ratkaisuja, muun muassa konsulilain perusteella. Tämä asiakirja on ministerin ja virkamiehen kiistan keskeinen paperi. Nimityspaperissa ei ole esittelijää, mutta ratkaisun tekijä on ulkoministeri Pekka Haavisto.
Konsulipäällikkö Tuomisen mukaan hänet sivuutettiin, koska hänellä oli Haaviston kanssa eri näkemys siitä, millaisia ratkaisuja virkamies voi tehdä. Haavisto myös haki konsulipäällikölle seuraajaa, mutta virkamies kuitenkin jatkoi tehtävässään.
Haavisto on sanonut konsultoineensa ministeriön ylintä virkamiesjohtoa ja varmistaneensa toimintansa lainmukaisuuden.
Perustuslakivaliokunta saa ratkaisun tekoa varten käyttöönsä kaikki tarvitsemansa asiakirjat. Kaikki niistä eivät tule välttämättä julkisiksi tämän jälkeenkään.
Viimeksi ministerin vastuuta punnittiin valiokunnassa Kataisen pääministeriaikana.
yle.fi