Sodankäynnistä ja asevoimista melko intohimoisesti kiinnostuneena ihmisenä olen viimeaikoina pohtinut erityisesti NATO:n ja Suomen siihen liittymisen vaikutusta Puolustusvoimiin. Nyt en tarkoita siis ulkopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna, vaan puhtaasti PV:n organisatoriselta kantilta katsottuna. Kiinnostaisi siis kovasti kuulla spekulaatioita, ja jopa ihan faktatietoa täällä aikaansa viettäviltä ja asiaan perehtyneiltä henkilöiltä. Pohjustuksena voin sen verran selventää, että olen suhtautunut Suomen NATO:on liittymiseen varsin nuivasti, enkä ole nähnyt siinä kovinkaan suuria hyötyjä, vaan enemmänkin lisää kysymyksiä liittyen maanpuolustukseen ja PV:n ensisijaiseen tehtävään. Kokonaisuutta hahmotellessani mieleeni on noussut muutamia kysymyksiä.
1) Loppuisiko asevelvollisuus?
2) Kasvaisiko puolustusbudjetti merkittävästi nykyisestä?
3) Kokisiko PV täysin sen järjestelmän lävistävän muutoksen, jotta PV palvelisi ja olisi entistäkin enemmän yhteensopiva NATO:n kanssa?
4) Toimiiko artikla 5 käytännössä? Mitä puoltavia faktoja artikla 5:n takana todella on?
5) Mitä PV hyötyisi suorituskyvyssään NATO:sta?
Itse en usko asevelvollisuuden loppumiseen, sillä PV:n ensisijainen tehtävä ei muuttuisi NATO:sta huolimatta mihinkään; PV:n tehtävä olisi edelleenkin A2 keltaisen hyökkäyksen torjunta ja lyöminen. En myöskään missään nimessä usko puolustusbudjetin ainakaan kutistuvan, johtuen edellämainitusta seikasta. Suomen maantieteellisen sijainnin huomioon ottaen, meillä ei ole varaa esimerkiksi Ruotsin kaltaiseen pieneen palkka-armeijaan, oli se miten hyvin varusteltu tahansa. Suomi tarvitsee teknologian lisäksi huomattavan määrän niin sanottuja lihamyllypataljoonia, joilla viimeisessä tilanteessa estetään miehitys. NATO:lla ei ole yhteisiä asevarantoja, jota Suomelle avokätisesti kriisin tilanteessa jaettaisiin, eikä myöskään mitään koko NATO:n kattavaa huoltojärjestelmää joka turvaisi Suomen huoltovarmuuden. Lisää joukkoja todennäköisesti kriisin aikana saisimme, mutta uskon Suomen niitä saavan NATO:n ulkopuolisenakin valtiona. Edes tuo legendaarinen artikla 5 ei velvoita mitään NATO:n jäsenmaata lähettämään X-määrää joukkoja hyökkäyksen kohteeksi joutuneeseen valtioon. Ja toisaalta, muutama prikaati lisävahvistuksia ei sodan kulkua tai strategisia päämääriä merkittävästi muuta.
Näillä mennään, ei muuta kun lisää paskaa housuun ja fanaattinen väittely käyntiin.
1) Loppuisiko asevelvollisuus?
2) Kasvaisiko puolustusbudjetti merkittävästi nykyisestä?
3) Kokisiko PV täysin sen järjestelmän lävistävän muutoksen, jotta PV palvelisi ja olisi entistäkin enemmän yhteensopiva NATO:n kanssa?
4) Toimiiko artikla 5 käytännössä? Mitä puoltavia faktoja artikla 5:n takana todella on?
5) Mitä PV hyötyisi suorituskyvyssään NATO:sta?
Itse en usko asevelvollisuuden loppumiseen, sillä PV:n ensisijainen tehtävä ei muuttuisi NATO:sta huolimatta mihinkään; PV:n tehtävä olisi edelleenkin A2 keltaisen hyökkäyksen torjunta ja lyöminen. En myöskään missään nimessä usko puolustusbudjetin ainakaan kutistuvan, johtuen edellämainitusta seikasta. Suomen maantieteellisen sijainnin huomioon ottaen, meillä ei ole varaa esimerkiksi Ruotsin kaltaiseen pieneen palkka-armeijaan, oli se miten hyvin varusteltu tahansa. Suomi tarvitsee teknologian lisäksi huomattavan määrän niin sanottuja lihamyllypataljoonia, joilla viimeisessä tilanteessa estetään miehitys. NATO:lla ei ole yhteisiä asevarantoja, jota Suomelle avokätisesti kriisin tilanteessa jaettaisiin, eikä myöskään mitään koko NATO:n kattavaa huoltojärjestelmää joka turvaisi Suomen huoltovarmuuden. Lisää joukkoja todennäköisesti kriisin aikana saisimme, mutta uskon Suomen niitä saavan NATO:n ulkopuolisenakin valtiona. Edes tuo legendaarinen artikla 5 ei velvoita mitään NATO:n jäsenmaata lähettämään X-määrää joukkoja hyökkäyksen kohteeksi joutuneeseen valtioon. Ja toisaalta, muutama prikaati lisävahvistuksia ei sodan kulkua tai strategisia päämääriä merkittävästi muuta.
Näillä mennään, ei muuta kun lisää paskaa housuun ja fanaattinen väittely käyntiin.