Miten toimitaan - pieniä caseja

Pesäkevartio on parempi kuin telttojen luona lampsiva väsynyt tuhnake. Olen ollut harjoituksessa, jossa yksi joukkue on oikein rehevöityneellä alueella, jonne tulee yksi ura, jossa on tsekkari, kolme miestä, hämähäkkejä ym. Tukikohtaan on löyhää ajoneuvoliikennettä. Ulkokehällä kulkee jatkuva kiertoväijy, jolla on suuntaa vaihtava reitti. Teltoilla on yksi telttavartiomies. Kaikille on painotettu, että alueella ei saata liikkua vaan myös liikkuu "vihollisen" tiedustelijoita. Telttavartiomiehen tehtävä on herättää uusi kolmikko tsekkarille.

Tsekkarilla hermostutaan klo 0100+, kun uutta porukkaa ei kuulu. Olen puhelimessa, kun tsekkarilta soitetaan ja kysytään vaihtoa. Arvaan. Herätän reservistäni nyrkin mukaan ja lähden katsomaan. Telttavartiomiestä ei ole missään. Kadonnut. Telttoihin ei ole hyökätty.

Tiedustelijat näyttivät vain mallia, miten homma kävisi. Seurasivat pimeässä vahvareilla ja nousivat suoraan lepsun ja herpaantuneen vartiomiehen luokse, painoivat aseen nuppiin ja taluttivat lähimmälle uralle, missä ottivat pakettiautoon ajelulle ja kuulusteluihin. Mies vapautettiin aamuyöstä ja palautettiin aseineen lähelle tukikohtaa.

Vielä 15 vuotta sitten siinä umpivitikossa, mistä tiedustelijat tulivat, olisi ollut poikien harjoituslankamiinoja. Piiiuuuuuu..... Ilman passiivista suojausta pimeällä saisikin hengissä selvitäkseen koko joukkue olla yön asemissa, jos se on ilman pimeänäkökykyä.
 
Selvästi on kirjavuutta koulutuksessa. Varmaankin pitäisi kysyä asiaa joltakin ammattisotilaalta, joka työkseen tätä kouluttaa. Vai oliko teillä siellä sellainen?

Tämä partion kokoontumispaikka ei varmaan aina ole välttämätön, kun partio saattaa muutenkin olla melko kasassa tuliasemassa, mutta on ainakin pimeällä hyödyllinen. Aikaa siellä ei myöskään vietetä kuin juuri sen verran, että partio on kasassa. Puoli minuuttia, minuutti korkeintaan. 8 soturia pimeässä tulen alla rämpimässä puolta kilsaa kokoontumispaikalle, yksittäin eri reittejä. Joku eksyy varmasti, haavoittunut jää ja sitten on yksittäinen ja/tai haavoittunut soturi hukassa metsässä. Partiolla on parempi eksyä, pärjää paremmin vihollista vastaan, haavoittuneen jääminen huomataan heti, voidaan auttaa kaveria. Ei taistelijaparia turhaan ole keksitty eikä parista partioksi kasvatettu.

Jep, ja siksi jaksan paasata siitä, että kokoontuminen on oltava suht lähellä ja porukka saatava nippuun.....muuten ei hyvä hyvi. Inhoittavana siviilinä väitän, että ensimmäinen näkösuoja, ehkä painanne on paras tai kummun takunen, olipa se sitten 60:n tai 120 metrin etäisyydellä urasta. Ryhmän tulivoima kun on saatu kasaan ja sitä pystyy taas johtamaan alkaa mahdollinen vainomieskin tottelemaan ja pysyy vähän etäällä mielellään.....ja ystävällisen tulen tappioriski saadaan minimoitua samalla. Miettikäähän seuraavissa harkoissa asiaa.
 
Oletan, että tässä reppujen jätössä puhutaan suunnitellusta väijytyksestä sissitoiminnassa... Silloin isot reput voi jättää vaikka muutaman kilometrin päähän kätköön, räjähteet sun muut kannetaan pelipaikoille päivärepuissa. Tällöin saadaan etumatkaa jahtaavaan viholliseen kun ei heti tarvitse ottaa raskasta reppua selkään. Ryhmän kokoontumispaikalla nopea ukkojen tarkastus ja siitä jonkin matkan päässä voidaan yrittää tuliylläkköä jahtaaviin vihollisiin tai ansoittaa pakenemisreitti (hyi pahoja miinoja). Ja sitten reput kyytiin ja tallustellaan harhautusten kautta seuraavalle toiminta-alueelle.
 
Kovin myöhässä, mutta kuitenkin: ykköstapauksessa tulee mieleen se, että käskyn vartiomiehelle vartiopaikalla pitäisi sisältää ohjeet hälyttämisestä ja tulenavauksesta. Jos näitä ei vartioon asettaja anna, ne voi kysyä. Ja jos kukaan ei edes vie vartiopaikalle, voi kysyä, että miten ajattelitte vaihtaa vartiomiestä vai koko yö yhteen menoon...

Kakkostapauksessa olisin voimakkaasti kyseenalaistanut taisteluajatusta tai ainakin koittanut selvittää, miten oma tuli vältetään, jos hyökätään vastakkain. Mutta jos kuvatussa tilanteessa jo ollaan, niin mieluummin oman joukon yhteyteen takakautta meteliä seuraten kuin erillistaistelu sivustassa. Taistelutunnus on tarpeen, toivottavasti sellainen on. Pääjoukon johtaja saa sitten tiedon siitä, että koukku meni pieleen, ja hänellä voi olla käyttöä ylimääräiselle reserville.

Kolmosessa tekisi taas mieli parkua: r-pisteessä joko on taistelija tai ei ole, sinne hiljaa jäävää mielikuvitustaistelijaa siellä ei pitäisi olla. Partioiden olisi pitänyt harjoitella irtautumisensa ja löytää perille. Kun näin ei kuitenkaan käynyt ja ryhmä on muuten koossa, lähdetään kohti seuraavaa kokoontumispistettä ja mielikuvitusmies joko löytää sinne perille tai on sankarivainaja. Reput haetaan sitten, kun se harjoituksen kannalta on järkevää.
 
Pesäkevartio on parempi kuin telttojen luona lampsiva väsynyt tuhnake. Olen ollut harjoituksessa, jossa yksi joukkue on oikein rehevöityneellä alueella, jonne tulee yksi ura, jossa on tsekkari, kolme miestä, hämähäkkejä ym. Tukikohtaan on löyhää ajoneuvoliikennettä. Ulkokehällä kulkee jatkuva kiertoväijy, jolla on suuntaa vaihtava reitti. Teltoilla on yksi telttavartiomies. Kaikille on painotettu, että alueella ei saata liikkua vaan myös liikkuu "vihollisen" tiedustelijoita. Telttavartiomiehen tehtävä on herättää uusi kolmikko tsekkarille.

Tsekkarilla hermostutaan klo 0100+, kun uutta porukkaa ei kuulu. Olen puhelimessa, kun tsekkarilta soitetaan ja kysytään vaihtoa. Arvaan. Herätän reservistäni nyrkin mukaan ja lähden katsomaan. Telttavartiomiestä ei ole missään. Kadonnut. Telttoihin ei ole hyökätty.

Tiedustelijat näyttivät vain mallia, miten homma kävisi. Seurasivat pimeässä vahvareilla ja nousivat suoraan lepsun ja herpaantuneen vartiomiehen luokse, painoivat aseen nuppiin ja taluttivat lähimmälle uralle, missä ottivat pakettiautoon ajelulle ja kuulusteluihin. Mies vapautettiin aamuyöstä ja palautettiin aseineen lähelle tukikohtaa.

Vielä 15 vuotta sitten siinä umpivitikossa, mistä tiedustelijat tulivat, olisi ollut poikien harjoituslankamiinoja. Piiiuuuuuu..... Ilman passiivista suojausta pimeällä saisikin hengissä selvitäkseen koko joukkue olla yön asemissa, jos se on ilman pimeänäkökykyä.

Kappas vaan. Yksinäinen vartiomies lähti vastapuolen matkaan eikä koira perään haukkunut. Mitenkähän olisi onnistunut, jos aluetta olisi kiertänyt parivartio?

Mutta resurssikysymyshän tuo on. Mitä enemmän toimintaa hajautetaan, sitä enemmän on vahdittavaakin. Joka paikkaan ei riitä parivartiota, tai edes yhtä. Rajansa hajauttamisellakin. Muuten on joka paikassa jotain eikä missään mitään.

- "Kersantti Nönnöö! Laitatte ryhmänne kanssa tähän tarkastuspisteen ja pyöritätte sitä. Tuon hallin ja tien välisen metsän hoidatte aluepartiolla. Käskyllä "Töppönen" irroitatte yhden partion jj:n käyttöön. Kysyttävää?"
- "Öö, herra luutnantti, entäs lepo?"
- "Järjestäkää miten parhaaksi näette. Pankaa teltta tuonne mutkan taa, ettei sitä voi tästä tsekkarilta vihulainen tähystää. Majoituksessa pitää olla lähivartio."
- "Öö, se lähivartio taitaa kyllä olla turha..."
- "Kuinka?"
- "No ei siellä majoituksessa kuitenkaan ole ketään."

:rolleyes: Näitä muistellessa. Välillä piti oikein miettiä, että onkohan herrat res.upseerit nukkuneet matikan tunnilla. No harjoitus on harjoitus, kaikille pitää olla jotain touhua.

Paukkuvaloja saa käyttää nykyäänkin, eikä vahingoista tule omia tappioita. Suosittelen.
 
Kappas vaan. Yksinäinen vartiomies lähti vastapuolen matkaan eikä koira perään haukkunut. Mitenkähän olisi onnistunut, jos aluetta olisi kiertänyt parivartio?

Niinhän siellä kiersikin. Ulkona oli viisi miestä (tsekkarilla kolme) ja tämä nönnönnöö oli telttavartiomies lähempänä sisäkehää. Yksi mies hoiti kolmen teltan kipinät ja huolehti tsekkarivaihdon herätyksen: olivat sopineet niin juuri levon vuoksi.
 
Viimeksi muokattu:
Da, mutta tällä lähivartiomiehellä ei ollut paria(?), eikä teltassa kuorsaavista kavereista ollut tukea.

Tämä teltasta sisään-ulos kulkeminen on kyllä /c:stä, ei siinä oikein vartiointi tahdo onnistua samaan aikaan. Pitäisi olla toinen joka vahtii ulkona silloin, kun toinen tekee näitä köksähommia. Helppohan se on vanginsieppaajan odottaa, että mies menee telttaan ja hipsiä sillä aikaa lähemmäs. Teltasta tulijalle on sitten ylläri luvassa, kun tulee ulos.
 
Jep, eikä teltoilla olisi tarvinnut olla ketään. Pimeys tässä on se oleellinen juttu. Mitenkähän monta kertaa olen etsinyt pimeässä jotain porukkaa ja pamahtanut teltoille vartiota näkemättäkään...
 
Voi kuinka pienet seikat voivat pänniäkään :mad: tai olla kuolemaksi

Älä halveksi virheiden kautta oppimista rauhan aikana. Jos se on kullanarvoista vaikkapa joukkuepeleissä, miksi se ei olisi sotaharjoittelussa? Sodan aikana ne virheet ovat kuolemaksi ja siksi ne (virheet) sekä harjoittelu pitää tehdä nyt.

Kouluttajien pitää oppia koulutuksen kaava ja kouluttajien pitää hallita opetettavat sisällöt. Siinä kaikki. Ja jos puhutaan sinänsä yksinkertaisista asioista, kuten toiminta vartiopaikalla, se pitää kerrata. Mitä kertausharjoitus on? Muiden muassa tällaisten asioiden kertaamista.
 
Älä halveksi virheiden kautta oppimista rauhan aikana. Jos se on kullanarvoista vaikkapa joukkuepeleissä, miksi se ei olisi sotaharjoittelussa? Sodan aikana ne virheet ovat kuolemaksi ja siksi ne (virheet) sekä harjoittelu pitää tehdä nyt.

Kouluttajien pitää oppia koulutuksen kaava ja kouluttajien pitää hallita opetettavat sisällöt. Siinä kaikki. Ja jos puhutaan sinänsä yksinkertaisista asioista, kuten toiminta vartiopaikalla, se pitää kerrata. Mitä kertausharjoitus on? Muiden muassa tällaisten asioiden kertaamista.

Minusta Magistran asenne on ainoa oikea. Hän käyttää lohkon volyymia ja ajattelee asioita. Erittäin tervettä on kyseenalaistaa silloin, kun siihen on aikaa ja mahdollisuuksia. Usein asioiden huippuunsa viety yksinkertaistaminen on jees.
 
Persiilleen menneistä harjoituksista oppii eniten. Ikinä enää en tee sillä ja sillä tavalla, varmasti muistan sen jutun tästä lähtien ja olisihan tuo pitänyt hoksata silloin...

Oletkos Vonka kokeillut tällaista turvahälytintä paukkuvalon korvikkeena vartiopaikan tms. suojana?

https://turvakauppa.if.fi/henkilokohtainen_turvahalytin

Avaimenperän kokoinen sireeni, jossa on sokka ja narun pätkä sokassa. Sokan kun nyppää pois, alkaa helvetillinen meteli. Ainoa huono puoli on, että ulina ei lakkaa ennen kuin sokka pannaan takaisin. Noita löytyy turva-, ryöstö- tai raiskaushälyttimen nimellä. Osassa on valmiiksi lenkki myös hälytinosass, sen kun pyöräyttää rautalangalla puuhun kiinni. Meillä on noita joskus ollut asemien edessä viriteltynä ja ainakin maalimiesten kiroilusta päätellen (ihan sanan mukaisesti) soiva peli, eli toimii. Säänkesto ei varmaan ole häävi eikä välttämättä sovi pakkaseen ainakaan pitkäksi aikaa, mutta harjoituksissa ihan käypä. Ei sytytä maastopaloa. Ei maksa paljon ja voi käyttää uudelleen niin kauan kun vaan sokka pysyy tallessa.
 
Persiilleen menneistä harjoituksista oppii eniten. Ikinä enää en tee sillä ja sillä tavalla, varmasti muistan sen jutun tästä lähtien ja olisihan tuo pitänyt hoksata silloin...

Oletkos Vonka kokeillut tällaista turvahälytintä paukkuvalon korvikkeena vartiopaikan tms. suojana?

https://turvakauppa.if.fi/henkilokohtainen_turvahalytin

Avaimenperän kokoinen sireeni, jossa on sokka ja narun pätkä sokassa. Sokan kun nyppää pois, alkaa helvetillinen meteli. Ainoa huono puoli on, että ulina ei lakkaa ennen kuin sokka pannaan takaisin. Noita löytyy turva-, ryöstö- tai raiskaushälyttimen nimellä. Osassa on valmiiksi lenkki myös hälytinosass, sen kun pyöräyttää rautalangalla puuhun kiinni. Meillä on noita joskus ollut asemien edessä viriteltynä ja ainakin maalimiesten kiroilusta päätellen (ihan sanan mukaisesti) soiva peli, eli toimii. Säänkesto ei varmaan ole häävi eikä välttämättä sovi pakkaseen ainakaan pitkäksi aikaa, mutta harjoituksissa ihan käypä. Ei sytytä maastopaloa. Ei maksa paljon ja voi käyttää uudelleen niin kauan kun vaan sokka pysyy tallessa.

En ole kokeillut ja siitä on jo jokunen vuosi, kun olin vielä kypärä päässä. Paperien ja karttojen kanssa tässä on viime aikoina touhuttu. Mutta tuo on varmasti kiinnostava harjoituskäyttöön.

Olin kyllä kohtuullisen hyvä ansoittaja. Oli tapana valmisteluja tehdessä tapana lähestyä omaa tukikohtaa kävellen oletetuista suunnista ja seurata, miten reitti raivaamattomissa paikoissa luontaisesti kulki, miten sitä vaistonvaraisesti kiersi esteet. Ja niin siinä aina kävi, että maaliosaston kulku suuntautui samalla tavalla, etenkin hämärässä.
 
Älä halveksi virheiden kautta oppimista rauhan aikana. - - Sodan aikana ne virheet ovat kuolemaksi ja siksi ne (virheet) sekä harjoittelu pitää tehdä nyt.

Mitä kertausharjoitus on? Muiden muassa tällaisten asioiden kertaamista.

Samaa mieltä! Siksi otan kierroksia, kun tuntuu, että oppi ei mene perille kertaamallakaan. Kuinka moni ryhmämme pojista miettii päätään puhki, että mikä meni pieleen, mitä tehdä toisin. Liian harva. Mpk-harjoituksissa annetaan yleensä ok palaute pääsuorituksen jälkeen (esim. väijytys, tiedustelukeikka), mutta perustoiminnan oletetaan olevan kai muistissa armeija-ajoilta - jota se ei ole. Ja siitä ei anneta palautetta, vaan "oli hyvä harjoitus". Mutta siksi siis tässä tuskailin näitä tänne nettiin - joku yksittäinen tyyppi saattaa oppia näistä pohdinnoista...
 
Selvästi on kirjavuutta koulutuksessa. Varmaankin pitäisi kysyä asiaa joltakin ammattisotilaalta, joka työkseen tätä kouluttaa. Vai oliko teillä siellä sellainen?
On. Hyvin. Mutta taso on caseissa liian "matala" - eilen la illan iloksi tutkimme äijän hallinnoimaa eiliianopsecminunsilmilleni-materiaalia, josta en löytänyt kuitenkaan komppania-tasoa alempaa tietoa toiminnasta. Eikä mieskään osannut vastata suorittajaportaan yksityiskohdista... Eivätkä ne varmaan nettifoorumeilla kuuluisikaan, vaikka itse tässä olen haastellut.
 
Samaa mieltä! Siksi otan kierroksia, kun tuntuu, että oppi ei mene perille kertaamallakaan. Kuinka moni ryhmämme pojista miettii päätään puhki, että mikä meni pieleen, mitä tehdä toisin. Liian harva. Mpk-harjoituksissa annetaan yleensä ok palaute pääsuorituksen jälkeen (esim. väijytys, tiedustelukeikka), mutta perustoiminnan oletetaan olevan kai muistissa armeija-ajoilta - jota se ei ole. Ja siitä ei anneta palautetta, vaan "oli hyvä harjoitus". Mutta siksi siis tässä tuskailin näitä tänne nettiin - joku yksittäinen tyyppi saattaa oppia näistä pohdinnoista...

Perusasiat ovat mielestäni juuri se, mikä pitää kerrata. Eivät kaikki ole viikonloppusotureita. Ryhmässä voi olla vaikka laivastossa vuonna X palvellut kokki, joka päätti ruveta puskajussiksi. Ase. Turvallinen aseenkäsittely, liikkuminen, ryhmän liikkuminen. Nämä kannattaa käydä jo perjantaina läpi.

Toiminta vartiopaikalla pitää kerrata. Onhan näitä nähty, että ryhmä tai joukkue huudetaan kasaan käskylle kesken sodan, ja ryhmän- tai joukkueenjohtaja yllättyy neniä laskiessaan, kun vartiomiehetkin ovat sitten siinä. "Ai eikö meidän pitänytkään tulla."
 
Viimeksi muokattu:
@Magistra MPK:n kursseilla tulisi edelleen keskittyä yleissotilaallisiin taitoihin ja jättää erikoisemmat hommat PV:n tilaamiin VEH:in tai koviin harjoituksiin. En tosin tiedä, minkälainen harjoitus teillä nyt oli kyseessä. Vartiointi on sellainen aihe, että siitä saa helposti oheiskoulutuksen johonkin ampumaratapäivään. Ehkä sinun kannattaisi vinkata tästä.

Tämä hajautetun taistelun malli taas on niin uusi, ettei siitä välttämättä ole vielä yhtenäistä koulutusmateriaalia edes olemassa, paitsi niillä yksiköillä jotka sitä kouluttavat.

Itse olen kouluttaessani pyrkinyt aina kertomaan, mihin materiaaliin tai saamaani koulutukseen antamani koulutus perustuu. Jos olen joutunut säveltämään jotakin omasta päästäni, senkin (ja varsinkin sen) olen myös kertonut. Tällöin koulutettava ainakin tietää, missä mennään. On aivan mahdollista ja melko yleistäkin, että asioita koulutetaan eri paikoissa eri tavoilla.

Näistä opsec-jutuista olen sitä mieltä, että MPK:n kursseilla annettua koulutusta voi melko vapaasti repostella julkisestikin, paitsi nimet, yksiköt, sijoitukset, erikoisempi kalusto ja sen määrä tietysti. Näitähän ei tavallinen kurssilainen tai kouluttaja muutenkaan yleensä tiedä. Koska kurssit ovat kuitenkin kaikille reserviläisille avoimia, on vaikea uskoa, etteikö Tehtaankadun väki olisi näitä kursseja tsekannut. Ties kuinka innokkaita reserviläisiä sieltä löytyy. :D VEH:it ovat nekin melko avoimia, usein sellaiset kurssit, joita ei saada kutsulla täyteen, täytetään loppuun MPK:n kautta. Joka tapauksessa on mielestäni parempi korjata väärä tieto oikeaksi (tai toiseksi vääräksi, herätys Tehtaankatu), kun jäädä epäilemään, että meneekö tämä homma nyt oikeasti näin vai ei. Ei partio-, ryhmä- tai edes joukkuetason taistelutekniikoissa ole paljoakaan sellaista, minkä salaamisessa olisi hirveästi mieltä. Oppaita ja ohjesääntöjä on netti pullollaan.
 
Vielä 15 vuotta sitten siinä umpivitikossa, mistä tiedustelijat tulivat, olisi ollut poikien harjoituslankamiinoja. Piiiuuuuuu..... Ilman passiivista suojausta pimeällä saisikin hengissä selvitäkseen koko joukkue olla yön asemissa, jos se on ilman pimeänäkökykyä.

Täysin samaa mieltä itse asiasta, mutta huomio huomio: kyllä PAVAn käyttö on edelleenkin sallittua. Se on tekninen hälytinlaite, ei miina. Eli vitikko täyteen paukkuvaroittimia ihan niin kuin ennenkin.
 
Täysin samaa mieltä itse asiasta, mutta huomio huomio: kyllä PAVAn käyttö on edelleenkin sallittua. Se on tekninen hälytinlaite, ei miina. Eli vitikko täyteen paukkuvaroittimia ihan niin kuin ennenkin.

Tulipahan sellainen juttu mieleen, että noita saisivat valmistaa myös KALA yhteensopivina. Tämä siksi, että kunhan vihollinen oppii tuntemaan ja varomaan noita, niin sitten olisi lystiä järjestää myös noita kaukolaukaistavia vihollisen riesaksi. Tämä siis ihan sen vuoksi, että vihollisilla olisi jotakin keskusteltavaa jälkeenpäin, kuten esim. "kuka laukaisi sen ansan"? Myöskin voisi harkita jonkinlaista flash-bang tyyppistä mallia. Sen normaalin pavan valossa näkee juosta kauemmas, tuon kanssa VV:llä varustautunut vartiomies kerkeää jopa tähtäämään.
 
Back
Top