Tvälups
Ylipäällikkö
Moni työnantaja epäilee armeijan ohittanutta
yle julkaistu tänään 1.12. klo 15:44, päivitetty tänään 1.12. klo 16:12
Kaakkois-Suomen uutiset kävi Haminassa kuulostelemassa reserviupseerikoulutuksen merkitystä.
Varusmiespalveluksen suorittamisen merkitys työpaikan haussa vähenee. Armeijan käynti on hyvin harvoin virallinen vaatimus työn saamiseksi, mutta työnantajan palkkauspäätöksissä sillä saattaa kuitenkin olla merkitystä. Reserviupseerikoulutus sen sijaan puolustaa hyvinkin sinnikkäästi paikkaansa ansioluetteloissa.
Armeijassa tehdään pojista miehiä -ja nykyään myös tytöistä naisia. Erityisesti sotien jälkeiset sukupolvet arvostivat tätä maanpuolustuksellista miehuutta tai naiseutta myös siviilielämässä.
Varusmiespalveluksen suorittamisen tärkeys työn haussa on kuitenkin vähenemässä. Muun muassa rekrytointia tutkinut Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Pia Heilmanin mukaan ajat ovat muuttuneet.
- Varusmieskoulutuksella on ennen ollut enemmän merkitystä, kuin nykyaikana. Sukupolvet on vaihtuneet ja organisaatioissa rekrytoivat ihmisetkin nuorentuneet.
Sen sijaan armeijan käymättä jättäminen saattaa edelleen herättää kysymyksiä työpaikkahaastattelussa.
- Kun haetaan vaikutelmaa haastateltavasta ja armeija on Suomessa käymättä niin saattaa nousta vaikutelmia siitä, että onko tämä ihminen jotenkin tiukka mielipiteissään tai jotenkin kulmikas. Epäilys saattaa nousta siitä mahtaako hän sopeutua organisaatioon, Heilman selventää.
RUK nauttii hyvästä maineesta
Reserviupseerikoulu on aina nauttinut maineesta rehtien ja reilujen työntekijöiden kasvattajana ja nauttii sitä edelleen.
Upseerioppilas Niko Vilen uskoo, että RUK:n käynyttä työnhakijaa arvostaa erityisesti itse saman koulun käynyt haastattelija.
- Tämä on tasokas johtajakoulutus ja sillä perusteella voi hyvin palkata alaisia, kun tietää että tämä koulu on käyty. Tottelevaisuus on varmaan hieman parempaa ja laadukkaampaa kuin joillain muilla, Vilen arvelee.
Professori Pia Heilman uskoo, että RUK:n melko lyhyttä, 14 viikon johtajakoulutusta ei arvosteta usein niinkään sen sisällön, vaan muiden syiden takia.
- Se kertoo niistä ihmisistä jotain. Siellä on ihmisiä, jotka uskaltavat ottaa vastuuta ryhmästä, toimia esimiehenä ja sitä voi ajatella heidän olevan ekstroverttejä - ulospäinsuuntautuneita. Voi ajatella, että he eivät pelkää tiukkojakaan tilanteita.
Kasarmilla on lujaakin lujempi usko omaan koulutukseen ja hyötyyn, jonka siitä saa. Kouluttajakokelas Jesper Wallenius on tyytyväinen erityisesti saamansa esiintymis- ja itsevarmuuteen.
- Luulen, että tästä koulutuksesta on hyötyä suurimmalle osalle. Kyllä se on semmonen valttikortti työnhaussa.
Upseerioppilas Meeri Siikaluoma tähtää armeijan jälkeen lääketieteelliseen korkeakouluun, ja hakee RUK.sta lähinnä johtamistaitoja. Hän on kuullut työnantajien katsovan erityisen suopeasti vapaaehtoispalveluksen suorittaneita naisia, jotka ovat käyneet myös RUK:n.
- Merkitsen reserviupseerikoulutuksen ansioluetteloon totta kai. Ja Ylpeänä, Siikaluoma naurahtaa.
YLE Etelä-Karjala / Sannika Michelsson
yle julkaistu tänään 1.12. klo 15:44, päivitetty tänään 1.12. klo 16:12
Kaakkois-Suomen uutiset kävi Haminassa kuulostelemassa reserviupseerikoulutuksen merkitystä.
Varusmiespalveluksen suorittamisen merkitys työpaikan haussa vähenee. Armeijan käynti on hyvin harvoin virallinen vaatimus työn saamiseksi, mutta työnantajan palkkauspäätöksissä sillä saattaa kuitenkin olla merkitystä. Reserviupseerikoulutus sen sijaan puolustaa hyvinkin sinnikkäästi paikkaansa ansioluetteloissa.
Armeijassa tehdään pojista miehiä -ja nykyään myös tytöistä naisia. Erityisesti sotien jälkeiset sukupolvet arvostivat tätä maanpuolustuksellista miehuutta tai naiseutta myös siviilielämässä.
Varusmiespalveluksen suorittamisen tärkeys työn haussa on kuitenkin vähenemässä. Muun muassa rekrytointia tutkinut Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Pia Heilmanin mukaan ajat ovat muuttuneet.
- Varusmieskoulutuksella on ennen ollut enemmän merkitystä, kuin nykyaikana. Sukupolvet on vaihtuneet ja organisaatioissa rekrytoivat ihmisetkin nuorentuneet.
Sen sijaan armeijan käymättä jättäminen saattaa edelleen herättää kysymyksiä työpaikkahaastattelussa.
- Kun haetaan vaikutelmaa haastateltavasta ja armeija on Suomessa käymättä niin saattaa nousta vaikutelmia siitä, että onko tämä ihminen jotenkin tiukka mielipiteissään tai jotenkin kulmikas. Epäilys saattaa nousta siitä mahtaako hän sopeutua organisaatioon, Heilman selventää.
RUK nauttii hyvästä maineesta
Reserviupseerikoulu on aina nauttinut maineesta rehtien ja reilujen työntekijöiden kasvattajana ja nauttii sitä edelleen.
Upseerioppilas Niko Vilen uskoo, että RUK:n käynyttä työnhakijaa arvostaa erityisesti itse saman koulun käynyt haastattelija.
- Tämä on tasokas johtajakoulutus ja sillä perusteella voi hyvin palkata alaisia, kun tietää että tämä koulu on käyty. Tottelevaisuus on varmaan hieman parempaa ja laadukkaampaa kuin joillain muilla, Vilen arvelee.
Professori Pia Heilman uskoo, että RUK:n melko lyhyttä, 14 viikon johtajakoulutusta ei arvosteta usein niinkään sen sisällön, vaan muiden syiden takia.
- Se kertoo niistä ihmisistä jotain. Siellä on ihmisiä, jotka uskaltavat ottaa vastuuta ryhmästä, toimia esimiehenä ja sitä voi ajatella heidän olevan ekstroverttejä - ulospäinsuuntautuneita. Voi ajatella, että he eivät pelkää tiukkojakaan tilanteita.
Kasarmilla on lujaakin lujempi usko omaan koulutukseen ja hyötyyn, jonka siitä saa. Kouluttajakokelas Jesper Wallenius on tyytyväinen erityisesti saamansa esiintymis- ja itsevarmuuteen.
- Luulen, että tästä koulutuksesta on hyötyä suurimmalle osalle. Kyllä se on semmonen valttikortti työnhaussa.
Upseerioppilas Meeri Siikaluoma tähtää armeijan jälkeen lääketieteelliseen korkeakouluun, ja hakee RUK.sta lähinnä johtamistaitoja. Hän on kuullut työnantajien katsovan erityisen suopeasti vapaaehtoispalveluksen suorittaneita naisia, jotka ovat käyneet myös RUK:n.
- Merkitsen reserviupseerikoulutuksen ansioluetteloon totta kai. Ja Ylpeänä, Siikaluoma naurahtaa.
YLE Etelä-Karjala / Sannika Michelsson