Moni työnantaja epäilee armeijan ohittanutta

Tvälups

Ylipäällikkö
Moni työnantaja epäilee armeijan ohittanutta
yle julkaistu tänään 1.12. klo 15:44, päivitetty tänään 1.12. klo 16:12

Kaakkois-Suomen uutiset kävi Haminassa kuulostelemassa reserviupseerikoulutuksen merkitystä.

Varusmiespalveluksen suorittamisen merkitys työpaikan haussa vähenee. Armeijan käynti on hyvin harvoin virallinen vaatimus työn saamiseksi, mutta työnantajan palkkauspäätöksissä sillä saattaa kuitenkin olla merkitystä. Reserviupseerikoulutus sen sijaan puolustaa hyvinkin sinnikkäästi paikkaansa ansioluetteloissa.

Armeijassa tehdään pojista miehiä -ja nykyään myös tytöistä naisia. Erityisesti sotien jälkeiset sukupolvet arvostivat tätä maanpuolustuksellista miehuutta tai naiseutta myös siviilielämässä.

Varusmiespalveluksen suorittamisen tärkeys työn haussa on kuitenkin vähenemässä. Muun muassa rekrytointia tutkinut Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Pia Heilmanin mukaan ajat ovat muuttuneet.

- Varusmieskoulutuksella on ennen ollut enemmän merkitystä, kuin nykyaikana. Sukupolvet on vaihtuneet ja organisaatioissa rekrytoivat ihmisetkin nuorentuneet.

Sen sijaan armeijan käymättä jättäminen saattaa edelleen herättää kysymyksiä työpaikkahaastattelussa.

- Kun haetaan vaikutelmaa haastateltavasta ja armeija on Suomessa käymättä niin saattaa nousta vaikutelmia siitä, että onko tämä ihminen jotenkin tiukka mielipiteissään tai jotenkin kulmikas. Epäilys saattaa nousta siitä mahtaako hän sopeutua organisaatioon, Heilman selventää.

RUK nauttii hyvästä maineesta

Reserviupseerikoulu on aina nauttinut maineesta rehtien ja reilujen työntekijöiden kasvattajana ja nauttii sitä edelleen.

Upseerioppilas Niko Vilen uskoo, että RUK:n käynyttä työnhakijaa arvostaa erityisesti itse saman koulun käynyt haastattelija.

- Tämä on tasokas johtajakoulutus ja sillä perusteella voi hyvin palkata alaisia, kun tietää että tämä koulu on käyty. Tottelevaisuus on varmaan hieman parempaa ja laadukkaampaa kuin joillain muilla, Vilen arvelee.

Professori Pia Heilman uskoo, että RUK:n melko lyhyttä, 14 viikon johtajakoulutusta ei arvosteta usein niinkään sen sisällön, vaan muiden syiden takia.

- Se kertoo niistä ihmisistä jotain. Siellä on ihmisiä, jotka uskaltavat ottaa vastuuta ryhmästä, toimia esimiehenä ja sitä voi ajatella heidän olevan ekstroverttejä - ulospäinsuuntautuneita. Voi ajatella, että he eivät pelkää tiukkojakaan tilanteita.

Kasarmilla on lujaakin lujempi usko omaan koulutukseen ja hyötyyn, jonka siitä saa. Kouluttajakokelas Jesper Wallenius on tyytyväinen erityisesti saamansa esiintymis- ja itsevarmuuteen.

- Luulen, että tästä koulutuksesta on hyötyä suurimmalle osalle. Kyllä se on semmonen valttikortti työnhaussa.

Upseerioppilas Meeri Siikaluoma tähtää armeijan jälkeen lääketieteelliseen korkeakouluun, ja hakee RUK.sta lähinnä johtamistaitoja. Hän on kuullut työnantajien katsovan erityisen suopeasti vapaaehtoispalveluksen suorittaneita naisia, jotka ovat käyneet myös RUK:n.

- Merkitsen reserviupseerikoulutuksen ansioluetteloon totta kai. Ja Ylpeänä, Siikaluoma naurahtaa.

YLE Etelä-Karjala / Sannika Michelsson
 
Tvälups kirjoitti:
Professori Pia Heilman uskoo, että RUK:n melko lyhyttä, 14 viikon johtajakoulutusta ei arvosteta usein niinkään sen sisällön, vaan muiden syiden takia.

Puolustusvoimien varusmiehille antama johtajakoulutus reserviupseerikoulutuksen osalta sisältää PALJON muutakin kuin vain 14vkon RU-kurssin. Se alkaa AUK:n I-jaksolla, jatkuu RU-kurssilla ja suurin osa reservinupseeriksi tähtäävästä koulutuksesta tulee upseerikokelaskaudella ohjatun harjoittelun muodossa. Upseerikokelaskaudelle kuuluu myös melkoinen määrä erilaisia erikoisalojen kursseja jne.

On siis totaalisen harhaanjohtavaa väittää että reserviupseerikoulutus kestäisi 14 viikkoa..se kestää käytännössä yli puolet johtajakoulutukseen päätyneen varusmiehen palvelusajasta.
 
Myönnän kuuluvani tuohon joukkoon joka epäilee/ihmettelee niitä jotka eivät ole varusmiespalvelustaa "kunnialla" suorittaneet. Vanhanaikaista, ehkä, mutta mielessäni kysyn miksi, eikö pää/terveys kestänyt?
Vai onko hakijalla ongelmia auttoriteettien kanssa?

Kaikki sellaisia "heikkouksia" ihmisessä, joita pidän alallamme huonoina piirteinä.
Toki myönnän että ei 12kk varusmiespalvelusta tee kenestäkään hyvää työntekijää.
 
Niin, jännä homma miten uuden aselain myötä asevelvollisuuden suorittaminen katsotaan hyveeksi ja on todistettava haettaessa ampuma-aseen hankkimis- tai rinnakkaislupaa. Viranomainen tai siis lainsäätäjä katsoo sen kertovan henkilöstä jotakin, joten outoahan tuo olisi ellei sama päde myös työvoimamarkkinoilla.
 
Lähtökohtaisesti kai RUK pitää sisällään keskivertoa motivoituneempaa porukkaa. Sellaista joka on valmis tekemään töitä, sietämään epämukavuuksia ja tekemään velvollisuutensa, vastuuntuntoista porukkaa. Kilpailuhenkistä ja tavoitteisiin pyrkivää sakkia. Työnantajan kannalta tälläisellä väellä on näistä ominaisuuksistaan ja ahkeruudestaan siis jotain näyttöä. Se ei ole tae sille, että samoja ominaisuuksia tulee esille työnantajan palveluksessa. Motivointi ei välttämättä enää siellä onnistu. Mutta kuitenkin moni työnantaja ottaa henkilön jolla tietää tälläisiä ominaisuuksia olevan ja pyrkii saamaan ne esiin omaksi edukseen. Koknaan inttiä käymätön taas luo helposti päinvastaisen mielikuvan. Johtajakoulutuksella ei kuitenkaan ole niin suurta merkitystä, mutta mikäli on osoittanut jäävänsä harmaaseen massaan ja pyrkivänsä pääsemään helpolla ja siitä mistä aita on matalin, antaa se jonkinlaisen signaalin työnantajalle. Se miten työnantaja tälläisiä asioita painottaa on sitten ihan yksilökohtainen seikka.
 
noska kirjoitti:
Lähtökohtaisesti kai RUK pitää sisällään keskivertoa motivoituneempaa porukkaa. Sellaista joka on valmis tekemään töitä, sietämään epämukavuuksia ja tekemään velvollisuutensa, vastuuntuntoista porukkaa. Kilpailuhenkistä ja tavoitteisiin pyrkivää sakkia.

Tuohan se varmasti on se RUK:n suurin ja ratkaisevin merkitys työnantajien kannalta katsottuna. Ei siis itse koulutus, vaan valintajärjestelmä on se mitä itseasiassa pitäisi kiitellä..ei sinänsä RUK:a tai Puolustusvoimien johtajakoulutusta itsessään.
Sehän se olennaisin juttu työnantajien kannalta on, että Puolustusvoimat mitä ilmeisimmin pystyy suhteellisen hyvin seulomaan nuorisosta juuri noilla "noskan" luettelemilla ominaisuuksilla varustetut nuoret sieltä massasta.
 
motivoitunutta, mutta myös osoittanut että on päässyt koulutukset läpi.

edelleen, käsittääkseni tuossakin on joku minimi p-arvo käytössä, eli osaa solmia omat kengännauhat.
 
Kyllä tämä arvostus on minunkin osaltani kasvanut iän (ja tietämyksen) myötä.
Silloin aikoinaan iloisin yllätys ja tärkein asia oli olla kurssin parhaassa kolmanneksessa, siitä kun sai 5 vrk lomaa :dodgy:
 
adam7 kirjoitti:
motivoitunutta, mutta myös osoittanut että on päässyt koulutukset läpi.

edelleen, käsittääkseni tuossakin on joku minimi p-arvo käytössä, eli osaa solmia omat kengännauhat.

En tiedä minkälaisia viitasaarelaissahureita olette palkkaamassa, mutta vähänkin vaativimpiin hommiin tarvitaan nykyään maisterin paperit. Kyllä suomalaisesta yliopistosta saatu todistus takaa sen, että osaa niistää nenänsä ja solmia kengännauhat.
 
skärdis kirjoitti:
En tiedä minkälaisia viitasaarelaissahureita olette palkkaamassa, mutta vähänkin vaativimpiin hommiin tarvitaan nykyään maisterin paperit. Kyllä suomalaisesta yliopistosta saatu todistus takaa sen, että osaa niistää nenänsä ja solmia kengännauhat.

Minä en ole tuosta ihan vakuuttunut. Kyllä sieltä sellaiista porukkaa nykyään ulos tulee että joku autistikkojen joukkokokous tulisi mieleen jos niillä olis edes yks erikoistaito. Ei kaikista putkista ulos suollu ihan parasta valmiiksi maatunutta lannoitetta.
 
skärdis kirjoitti:
..
En tiedä minkälaisia viitasaarelaissahureita olette palkkaamassa, mutta vähänkin vaativimpiin hommiin tarvitaan nykyään maisterin paperit. Kyllä suomalaisesta yliopistosta saatu todistus takaa sen, että osaa niistää nenänsä ja solmia kengännauhat.
Paitsi jos on tohtorin paperit :a-rolleyes: silloin on jo unohtanu aliupseerikurssilla oppimansa.
 
noska kirjoitti:
skärdis kirjoitti:
En tiedä minkälaisia viitasaarelaissahureita olette palkkaamassa, mutta vähänkin vaativimpiin hommiin tarvitaan nykyään maisterin paperit. Kyllä suomalaisesta yliopistosta saatu todistus takaa sen, että osaa niistää nenänsä ja solmia kengännauhat.

Minä en ole tuosta ihan vakuuttunut. Kyllä sieltä sellaiista porukkaa nykyään ulos tulee että joku autistikkojen joukkokokous tulisi mieleen jos niillä olis edes yks erikoistaito. Ei kaikista putkista ulos suollu ihan parasta valmiiksi maatunutta lannoitetta.

Nyt sitten käytännön työelämästä....

Kyllä minä olen noteerannut avointa paikkaa hakevan jantterin varusmiepalveluksen ja sotilasarvon; AUK:in käyneen kaverin ja sieltä kohtuullisilla arvosanoilla valmistuneen katson mielestäni osoittavan vähintään sen, jotta perseilemään ei ole tännekkään työtä hakemaan tultu. Eri asia on sitten soveltuvuus työtehtävään; tästä ei nyt sen enempää.

Rivijägstereiden kanssa on sitten täytynyt vähän enemmän keskustella; mitkä on ollut perusteet ettei ole hakeutunut esim. AUK:iin/jatkokoulutukseen?. Yleensä ovat olleet aivan ymmärrettävät; esim. jatko-opiskelut alkavat about 7 kk palveluksen alkamisesta; ainut vaihtoehto on ollut esittää nohevaa 6 kk:n jägsteria heti palveluksen alusta lähtien. Kaikille yli 6 kk:n palvelus ei vain elämän tilanteeseen sovi; tämä pitää ymmärtää.

Toisille ei nuo PV:n jatkokoulutusmahdollisuudet vain sovi/ei kiinnosta. Tämäkin pitää ymmärtää ja yleensä asia selviää nopeasti kun keskustellaan kahden kesken.

Tärkeintä on kuitenkin löytää paras mahdollinen hakija avoinna olevaan tehtävään; minusta ihan sama onko 6 kk jägsteri tai AUK:n käynyt tai sitten RUK:ssa pätenyt :a-smiley:.

edit: Jos varusmiespalvelus on kokonaan ohitettu niin vaadin kyllä perustelut.
 
veffeade kirjoitti:
noska kirjoitti:
skärdis kirjoitti:
En tiedä minkälaisia viitasaarelaissahureita olette palkkaamassa, mutta vähänkin vaativimpiin hommiin tarvitaan nykyään maisterin paperit. Kyllä suomalaisesta yliopistosta saatu todistus takaa sen, että osaa niistää nenänsä ja solmia kengännauhat.

Minä en ole tuosta ihan vakuuttunut. Kyllä sieltä sellaiista porukkaa nykyään ulos tulee että joku autistikkojen joukkokokous tulisi mieleen jos niillä olis edes yks erikoistaito. Ei kaikista putkista ulos suollu ihan parasta valmiiksi maatunutta lannoitetta.

Nyt sitten käytännön työelämästä....

Kyllä minä olen noteerannut avointa paikkaa hakevan jantterin varusmiepalveluksen ja sotilasarvon; AUK:in käyneen kaverin ja sieltä kohtuullisilla arvosanoilla valmistuneen katson mielestäni osoittavan vähintään sen, jotta perseilemään ei ole tännekkään työtä hakemaan tultu. Eri asia on sitten soveltuvuus työtehtävään; tästä ei nyt sen enempää.

Rivijägstereiden kanssa on sitten täytynyt vähän enemmän keskustella; mitkä on ollut perusteet ettei ole hakeutunut esim. AUK:iin/jatkokoulutukseen?. Yleensä ovat olleet aivan ymmärrettävät; esim. jatko-opiskelut alkavat about 7 kk palveluksen alkamisesta; ainut vaihtoehto on ollut esittää nohevaa 6 kk:n jägsteria heti palveluksen alusta lähtien. Kaikille yli 6 kk:n palvelus ei vain elämän tilanteeseen sovi; tämä pitää ymmärtää.

Toisille ei nuo PV:n jatkokoulutusmahdollisuudet vain sovi/ei kiinnosta. Tämäkin pitää ymmärtää ja yleensä asia selviää nopeasti kun keskustellaan kahden kesken.

Tärkeintä on kuitenkin löytää paras mahdollinen hakija avoinna olevaan tehtävään; minusta ihan sama onko 6 kk jägsteri tai AUK:n käynyt tai sitten RUK:ssa pätenyt :a-smiley:.

edit: Jos varusmiespalvelus on kokonaan ohitettu niin vaadin kyllä perustelut.

Ihanko oikeasti tivaat työnhakijalta varusmiespalveluksesta saatuja arvosanoja? :a-rolleyes:

Minulla olisi työnhakijana täysi työ pitää pokkani, jos joku alkaisia sellaisia kyselemään. Jos asiantuntijatason tehtäviä hakiessani joutuu 10 vuoden työkokemusten sijaan tai edes rinnalla ruotimaan muinaista varusmiespalvelustaan, niin ehkä se kannattaisi kertoa jo työpaikkailmoituksessa. Turha nimittin tuhlata kummankaan aikaa moiseen.
 
skärdis kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
noska kirjoitti:
skärdis kirjoitti:
En tiedä minkälaisia viitasaarelaissahureita olette palkkaamassa, mutta vähänkin vaativimpiin hommiin tarvitaan nykyään maisterin paperit. Kyllä suomalaisesta yliopistosta saatu todistus takaa sen, että osaa niistää nenänsä ja solmia kengännauhat.

Minä en ole tuosta ihan vakuuttunut. Kyllä sieltä sellaiista porukkaa nykyään ulos tulee että joku autistikkojen joukkokokous tulisi mieleen jos niillä olis edes yks erikoistaito. Ei kaikista putkista ulos suollu ihan parasta valmiiksi maatunutta lannoitetta.

Nyt sitten käytännön työelämästä....

Kyllä minä olen noteerannut avointa paikkaa hakevan jantterin varusmiepalveluksen ja sotilasarvon; AUK:in käyneen kaverin ja sieltä kohtuullisilla arvosanoilla valmistuneen katson mielestäni osoittavan vähintään sen, jotta perseilemään ei ole tännekkään työtä hakemaan tultu. Eri asia on sitten soveltuvuus työtehtävään; tästä ei nyt sen enempää.

Rivijägstereiden kanssa on sitten täytynyt vähän enemmän keskustella; mitkä on ollut perusteet ettei ole hakeutunut esim. AUK:iin/jatkokoulutukseen?. Yleensä ovat olleet aivan ymmärrettävät; esim. jatko-opiskelut alkavat about 7 kk palveluksen alkamisesta; ainut vaihtoehto on ollut esittää nohevaa 6 kk:n jägsteria heti palveluksen alusta lähtien. Kaikille yli 6 kk:n palvelus ei vain elämän tilanteeseen sovi; tämä pitää ymmärtää.

Toisille ei nuo PV:n jatkokoulutusmahdollisuudet vain sovi/ei kiinnosta. Tämäkin pitää ymmärtää ja yleensä asia selviää nopeasti kun keskustellaan kahden kesken.

Tärkeintä on kuitenkin löytää paras mahdollinen hakija avoinna olevaan tehtävään; minusta ihan sama onko 6 kk jägsteri tai AUK:n käynyt tai sitten RUK:ssa pätenyt :a-smiley:.

edit: Jos varusmiespalvelus on kokonaan ohitettu niin vaadin kyllä perustelut.

Ihanko oikeasti tivaat työnhakijalta varusmiespalveluksesta saatuja arvosanoja? :a-rolleyes:

Minulla olisi työnhakijana täysi työ pitää pokkani, jos joku alkaisia sellaisia kyselemään. Jos asiantuntijatason tehtäviä hakiessani joutuu 10 vuoden työkokemusten sijaan tai edes rinnalla ruotimaan muinaista varusmiespalvelustaan, niin ehkä se kannattaisi kertoa jo työpaikkailmoituksessa. Turha nimittin tuhlata kummankaan aikaa moiseen.

Esim.

Mites varusmiespalvelus?, mikä olikaan soveltuvuutesi?, mites muuten suhtauduit varusmiesaikaan?. Ootko joutunut kertaamaan? jne.

Mielestäni aivan asiallisia kysymyksiä jos kerran haastataltava on merkinnyt CV:hen merkinnän suoritetusta varusmiespalveluksesta.

Asiantuntijatehtäviin toki tarvitaan todellinen näyttö työn osaamisesta; nykyään vaan yhtä paikkaa hakee esim. 50 hakijaa, joista karsitaan haastatteluun ehkä 3-5. Kun tuo analyysi parhaasta hakijasta tehdään, on kaikki menneisyys pengottava. Minusta myös tuo varusmiespalvelus, mikäli se on suoritettu. Toki ilman muuta painopiste on ammatillisessa osaamisessa sekä soveltuvuudessa haettavaan tehtävään.

Joskus vain on vaikeata tehdä valintaa useamman sopivan kesken...
 
veffeade kirjoitti:
noska kirjoitti:
skärdis kirjoitti:
En tiedä minkälaisia viitasaarelaissahureita olette palkkaamassa, mutta vähänkin vaativimpiin hommiin tarvitaan nykyään maisterin paperit. Kyllä suomalaisesta yliopistosta saatu todistus takaa sen, että osaa niistää nenänsä ja solmia kengännauhat.

Minä en ole tuosta ihan vakuuttunut. Kyllä sieltä sellaiista porukkaa nykyään ulos tulee että joku autistikkojen joukkokokous tulisi mieleen jos niillä olis edes yks erikoistaito. Ei kaikista putkista ulos suollu ihan parasta valmiiksi maatunutta lannoitetta.

Nyt sitten käytännön työelämästä....

Kyllä minä olen noteerannut avointa paikkaa hakevan jantterin varusmiepalveluksen ja sotilasarvon; AUK:in käyneen kaverin ja sieltä kohtuullisilla arvosanoilla valmistuneen katson mielestäni osoittavan vähintään sen, jotta perseilemään ei ole tännekkään työtä hakemaan tultu. Eri asia on sitten soveltuvuus työtehtävään; tästä ei nyt sen enempää.

Rivijägstereiden kanssa on sitten täytynyt vähän enemmän keskustella; mitkä on ollut perusteet ettei ole hakeutunut esim. AUK:iin/jatkokoulutukseen?. Yleensä ovat olleet aivan ymmärrettävät; esim. jatko-opiskelut alkavat about 7 kk palveluksen alkamisesta; ainut vaihtoehto on ollut esittää nohevaa 6 kk:n jägsteria heti palveluksen alusta lähtien. Kaikille yli 6 kk:n palvelus ei vain elämän tilanteeseen sovi; tämä pitää ymmärtää.

Toisille ei nuo PV:n jatkokoulutusmahdollisuudet vain sovi/ei kiinnosta. Tämäkin pitää ymmärtää ja yleensä asia selviää nopeasti kun keskustellaan kahden kesken.

Tärkeintä on kuitenkin löytää paras mahdollinen hakija avoinna olevaan tehtävään; minusta ihan sama onko 6 kk jägsteri tai AUK:n käynyt tai sitten RUK:ssa pätenyt :a-smiley:.

edit: Jos varusmiespalvelus on kokonaan ohitettu niin vaadin kyllä perustelut.

Totta virkat veikkonen. Se AUK:n / RUK:n käymättä jättäminen ei automaattisesti ole osoitus mistään. Edellyttää vaan lisäkysymyksiä, Tuossa edellä (aiemmassa viestissä ei nyt lainatussa) esitinkin vain yleistyksiä työnantajan työnantajan näkökulmasta. Tottakai jokainen hakija vaatii erillisen käsittelyn muidenkin tekijöiden kuin inttimenestyksen huomioinnin.
Mitä taas tulee tuohon yo-kommenttiin, niin maisterin paperit ei kyllä tänä päivänä takaa joillakin aloilla muuta kuin hyvä ulkoa opettelukyvyn. Joillaainaloilla toki enemmänkin, mutta määrätyillä aloilla pääsee pitkälle ulkoa oppimalla, perässä juoksemalla ja nuoleskelulla. Lisäksi yhä enenevässä määrin yo:sta tulee ulos soveltamiskyvyttömiä teoreetikkoja joille kaikki oman osaamiserikoisalueen ulkopuolinen on täysin vierasta.
 
noska kirjoitti:
skärdis kirjoitti:
En tiedä minkälaisia viitasaarelaissahureita olette palkkaamassa, mutta vähänkin vaativimpiin hommiin tarvitaan nykyään maisterin paperit. Kyllä suomalaisesta yliopistosta saatu todistus takaa sen, että osaa niistää nenänsä ja solmia kengännauhat.

Minä en ole tuosta ihan vakuuttunut. Kyllä sieltä sellaiista porukkaa nykyään ulos tulee että joku autistikkojen joukkokokous tulisi mieleen jos niillä olis edes yks erikoistaito.
Ei kaikista putkista ulos suollu ihan parasta valmiiksi maatunutta lannoitetta.

Kyllä edellä ollaan asian ytimen lähellä. Jo vuosikymmeniä Suomessa on ollut jonkinlainen "tutkintomania", melkoinen osa työmarkkinoista on ollut käytännössä suljettu,
ellei jotain tiettyä akateemista tutkintoa ole. Se, onko ko. tutkinto kyseiseen tehtävään oikeasti hyödyllinen/välttämätön, on vähemmän tärkeää.
 
vehamala kirjoitti:
noska kirjoitti:
skärdis kirjoitti:
En tiedä minkälaisia viitasaarelaissahureita olette palkkaamassa, mutta vähänkin vaativimpiin hommiin tarvitaan nykyään maisterin paperit. Kyllä suomalaisesta yliopistosta saatu todistus takaa sen, että osaa niistää nenänsä ja solmia kengännauhat.

Minä en ole tuosta ihan vakuuttunut. Kyllä sieltä sellaiista porukkaa nykyään ulos tulee että joku autistikkojen joukkokokous tulisi mieleen jos niillä olis edes yks erikoistaito.
Ei kaikista putkista ulos suollu ihan parasta valmiiksi maatunutta lannoitetta.

Kyllä edellä ollaan asian ytimen lähellä. Jo vuosikymmeniä Suomessa on ollut jonkinlainen "tutkintomania", melkoinen osa työmarkkinoista on ollut käytännössä suljettu,
ellei jotain tiettyä akateemista tutkintoa ole. Se, onko ko. tutkinto kyseiseen tehtävään oikeasti hyödyllinen/välttämätön, on vähemmän tärkeää.

Maniaa tai ei, mutta eikö yliopistotutkinnon suorittaminen kerro rekrytoitavasta vähintään yhtä paljon kuin RUK:n käyminen?

Se voi olla joillekin yllätys, mutta yliopistosta ei meinaan valmistu aamuja lusimalla, niinkuin monesta muusta paikasta, varusmiespalvelus mukaan lukien.
 
Uutisen otsikko sanoo: "moni työnantaja blaablabadiblaa"...jos paino pannaan sanalle "moni" niin kysymys voi jatkua: kuinka moni? Millä aloilla ja ratkaiseeko?

Tässä tapahtuu jatkuvasti muutosta, mikä oli ennen eikä niin kauankaan sitten häpeä ja synti, ohitetaan nyt olankohautuksella. Edes näillä syrjäkulmilla intin käymättömyys ei ole enää "mikään" uutinen. Parikymmentä vuotta sittenhän se oli osoitus tiesmistä ja pitäjän puheenaihe ainakin tulevaan tuohikuuhun asti. Maailma muuttuu.

Koulutus, henkilön ikä, työkokemus, ulkoinen olemus, suosittelijat......ja sitten jono muita ominaisuuksia ja meriittejä, joihin kuuluu varusmiespalvelus tai sen olematta oleminen. Silloin kun itse olen pestausvuorossa katson henkilön olemusta, harrastuksia ja sitä, onko tämä hlö viinanveli. Sitten työtodistukset ja koetan kartoittaa motivaatiotekijöitä. Armeijasta on kiva jutella ja samalla salaa livauttaa joku kokonaan muuta asiaa koskeva kysymys. Suosikkini on: miten koet työaikojen merkityksen? Jos tähän joku pöllö ehtii vastata: "mä teen aina duunia 110 lasissa eikä ole niin tarkkaa meneekö yli tai ei blaablaa"....se on sillä selvä. Edustan sitä koulukuntaa, joka on sitä mieltä, että duuni tehdään työaikojen puitteissa tai ainakin siten, että niiden ylittäminen on erittäin poikkeuksellista. Työaika on osattava käyttää tehokkaasti, ettei tarvitse mukatehokkaana touhuta kuun valossa ja tulla seuraavana aamuna tokkurassa pestipaikalleen....ja edelleen jäädä jälkeen uudestaan ja uudestaan. Pöh, nämä 110-lasissa heput kierrän kaukaa. Olivatpa sitten laskuvarjoupseereja tahi sivareita.
 
baikal kirjoitti:
.. Suosikkini on: miten koet työaikojen merkityksen? Jos tähän joku pöllö ehtii vastata: "mä teen aina duunia 110 lasissa eikä ole niin tarkkaa meneekö yli tai ei blaablaa"....se on sillä selvä. Edustan sitä koulukuntaa, joka on sitä mieltä, että duuni tehdään työaikojen puitteissa tai ainakin siten, että niiden ylittäminen on erittäin poikkeuksellista. Työaika on osattava käyttää tehokkaasti, ettei tarvitse mukatehokkaana touhuta kuun valossa ja tulla seuraavana aamuna tokkurassa pestipaikalleen....ja edelleen jäädä jälkeen uudestaan ja uudestaan. Pöh, nämä 110-lasissa heput kierrän kaukaa. Olivatpa sitten laskuvarjoupseereja tahi sivareita.
JOO-- eihän yrittäjiä kannata palkata :a-rolleyes: tekevät ympäripyöreitä päiviä miltei 8/25 ja polttavat siten itsensä loppuun. Paradoksaalista siinäkin, ettei näitä työhulluja voi orjuuttaa. Spolli-kessut sopii mainiosti työnjohtajiksi, hyppymiehet markkinointiin ja tiedustelijat asiakaspalveluun. Tykkimiehet osaa tiimityön mutta tarttis ottaa koko ryhmä ja tulenjohtaja on palkattava myös. Sissikoulutuksen saaneet kannataa kiertää kaukaa, ovatten useinmiten omapäisiä. Kannataa kiertää..kiertää..kiertää.. Noh, jos palkkaa yrittäjän töihin, sitä sanotaankin alihankinnaksi :D

Jos itse olisin palkkaamassa, mieluummin AUK:n tai RUK:n käyny kuin SAK:n kasvatti. Toki jägesteritkin käy mutta tykkimiestä katsoisin jo tarkemmin. Sivarilla onkin se ammatillinen pätevyys, osaamiset ja motivaatio merkittävin.
 
vehamala kirjoitti:
Kyllä edellä ollaan asian ytimen lähellä. Jo vuosikymmeniä Suomessa on ollut jonkinlainen "tutkintomania", melkoinen osa työmarkkinoista on ollut käytännössä suljettu,
ellei jotain tiettyä akateemista tutkintoa ole. Se, onko ko. tutkinto kyseiseen tehtävään oikeasti hyödyllinen/välttämätön, on vähemmän tärkeää.

No jos otat keskiverto ei korkeakoulutusta suorittaneen kaverin ja keskiverto akateemisen loppututkinnon omaavan kaverin, niin ottaisin vaativiin ajattelua vaativiin töihin jälkimmäisen. Linjastolle ja "oikeisiin töihin" sitten sen ensimmäisen...

Tottahan se on, että 1/4 maistereista on täysin susia ja 2/4 hukkaa muuten vaan aikaansa 4-6 vuotta opiskellessa liian pitkää ja vääriä aineita, mutta viimeiselle 1/4:lle tutkinto on oppimisen paikka, kunhan muistaa tehdä oikeitakin töitä opintojen ohessa ja kaiken oppimansa.

Turhaa ne punaviheranalyytikot huutelevat varusmiespalvelun työvoiman hukkaamisesta -> korkeakouluissa on ikäluokka lusimassa ja opiskelemassa turhaan liian pitkään ja vääriä aineita. Opettajillakaan ei ole oikeasti oikeaa työkokemusta, jolla he voisivat käytäntöä tai edes teoriaa soveltaa...

Elävästä elämästä opiskelijan vuosi: syyskuusta kouluun ilmoittautuminen, lokakuun puolesta välistä ensimmäiselle kurssille osallistuminen (1,5 kk metsästyslomaa :a-cool:). Itsenäisyyspäivästä loppiaiseen asti kursseja ei aktiivisesti edes järjestetty -> 3 vko-1kk joululoma. Loppiaisesta huhtikuun 10 päivään asti kursseja sitten olikin 10-12h päivässä... No onneksi vappu oli 10.4-2.5... :lanssi:

Sellainen oli hyvin monen opiskelijan vuosi meillä. 4-5 vuodessa kaikki normaalit valmistuivat maisteriksi tuolla aikataululla ja muutamat työelämässä jo olleet vetivät alle 3 vuoteen. Toisaalta moni elämän opiskelija vietti 10:tä vuottaan kampuksella, koska juhliminen oli kivaa ja opiskelijabudjetti ei paljoa vaadi.
 
Back
Top