Näkökulma: maanpuolustuskurssi on suosittu

Vonka

Supreme Leader
Parhaillaan menossa olevan 211. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat ovat arvovaltaista väkeä. Heidän onkin syytä olla erityisen tyytyväisiä saavutuksiinsa, sillä he ovat onnistuneet saamaan kutsun, jota moni silmäätekevä himoitsee jopa enemmän kuin kutsua Linnan juhliin: kutsun maanpuolustuskurssille.

http://yle.fi/uutiset/nakokulma_suomen_halutuin_kurssi/7638176
 
Parhaillaan menossa olevan 211. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat ovat arvovaltaista väkeä. Heidän onkin syytä olla erityisen tyytyväisiä saavutuksiinsa, sillä he ovat onnistuneet saamaan kutsun, jota moni silmäätekevä himoitsee jopa enemmän kuin kutsua Linnan juhliin: kutsun maanpuolustuskurssille.

http://yle.fi/uutiset/nakokulma_suomen_halutuin_kurssi/7638176

Ja kun katsoo tuolla sivulla olevia kommentteja, niin voi hyvänen aika sentään...
 
Toimittaja Anne Moilanen painottaa "elitismiä" ikään kuin jakaakseen "kansan" pois maanpuolustuksesta.

Viimeinen kommentoija huomaakin asian:

Turha painottaa maanpuolustuskurssien "elitismiä" - kyseessä on koko maan edun mukainen kurssi. Puolustus on osa agendaa, mutta ulkopolitiikka, rajanvalvonta, väestönsuojelu, pelastus jne saavat kaikki osansa. Ihan hyvä että eri tahojen johtajat saavat kuvan kokonaisuudesta. Esimerkiksi kansanedustajat näkevät mihin budjettivarat käytetään. ON MYÖS muistettava että vastaavia kursseja järjestetään maakuntatasolla.
 
Olipa Suomessa millainen eliitti tahansa tai ei, niin mitä useampi yhteiskunnan eri tahojen vastuullinen ymmärtää edes perusteet siitä mihin yhteiskunnan turvallisuus menee - ja myös kolikon kääntöpuolen, niukkojen resurssien aikaansaamat suorituskykypuutteet - sitä parempi mahdollisuus on pystyä järkevään poliittiseen keskusteluun, virkamiestyöhön ja yksityisen sektorin yhteistyöhön.

Ei tuo kurssi (tai siis valtakunnallinen ja alueelliset) ole hittituote turhaan.
 
Uusi maanpuolustuskurssi käsittelee kiristynyttä turvallisuustilannetta
http://yle.fi/uutiset/uusi_maanpuol...e_kiristynytta_turvallisuustilannetta/7745057
..
Maanpuolustuskurssi 212 on aloittanut työnsä.
Kurssin avajaisissa puhunut puolustusministeri Carl Haglund (r.) kiinnitti huomiota nopeasti muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen Euroopassa.

Sekä Naton että Venäjän sotilaallinen toiminta on lisääntynyt Suomen lähialueilla, samalla kun sotilaspoliittinen ympäristö on kiristynyt.
Haglund pohdiskelikin, kuinka moni olisi muutama vuosi sitten osannut arvata, että Euroopassa käydään sotaa vuonna 2014.
===========================================================================
Korostus on minun. Hyvähän se on, että asia on keskustelussa meilläkin.
 
Sotaa? Eikö sodassa pitäisi olla kaksi tai useampia osapuolia?

Nythän Ukrainassa on vain tunnistamattomia pieniä vihreitä miehiä tai lomailevia venäläissotilaita tai muita bandiitteja.

Kysykää vaikka ylipäälliköltä tai Ameriikan presidentiltä
 
Miten maanpuolustuskurssien vaikutus näkyy näiden kurssien käyneiden toiminnassa? Kursseilla on varmaan ollut tuhansia yhteiskunnan isokenkäisiä, mutta kuinka aktiivisesti he ovat osallistuneet keskusteluihin tai käyttäneet vaikutusvaltaansa maanpuolustuksen edsitämiseksi? Puhuneet puolustusmäärärahojen puolesta, tehneet jotain näkyvää vapaaehtoisen maapuolustuksen ja reserviläisten hyväksi? Turvanneet ampumaratojen toimintaa ja ampumaharrastusta yleensä? En ole huomannut.
 
Tosiaan hyvä huomio Atsomuti. Olen tottunut sellaiseen että yleensä kursseilla opitaan jotain. Hieman on kummallista että vaikka noita kursseja on kautta aikojen ollut yli 200, niin lopputuloksena on vaan maanpuolustuksellista niukkuutta. Eikö niihin osallistuneet päättäjät ole ymmärtäneet viestiä, vai eikö vaan kiinnosta? Joka tapauksessa mitään eivät ilmeisesti ole sisäistäneet.
Muutaman viime vuosikymmenen aikana armeijan sodanajan vahvuutta on pienennetty 750.000 sotilaasta 230.00 sotilaaseen + muu niukkuus mistä tänään luetaan. Hehän siitä olivat päättämässä.

Onhan tuo suosittua kun sinne pääsee näkemään ja näkymään. Lopputuloksen kannalta PV saattais käyttää kursseihin uhratut rahat kuitenkin ehkä johonkin tuottavampaan.
 
Tosiaan hyvä huomio Atsomuti. Olen tottunut sellaiseen että yleensä kursseilla opitaan jotain. Hieman on kummallista että vaikka noita kursseja on kautta aikojen ollut yli 200, niin lopputuloksena on vaan maanpuolustuksellista niukkuutta. Eikö niihin osallistuneet päättäjät ole ymmärtäneet viestiä, vai eikö vaan kiinnosta? Joka tapauksessa mitään eivät ilmeisesti ole sisäistäneet.
Muutaman viime vuosikymmenen aikana armeijan sodanajan vahvuutta on pienennetty 750.000 sotilaasta 230.00 sotilaaseen + muu niukkuus mistä tänään luetaan. Hehän siitä olivat päättämässä.

Onhan tuo suosittua kun sinne pääsee näkemään ja näkymään. Lopputuloksen kannalta PV saattais käyttää kursseihin uhratut rahat kuitenkin ehkä johonkin tuottavampaan.

Päättäjiä on vaivannut ns. syvän rauhan syndrooma. Mitäpä tässä satsaamaan mihinkään, kun naapurissa on sellainen ikuisessa talviunessa oleva karhu, ja kun meillä on kaiken lisäksi itsenäinen ja uskottava puolustus. Ja NATO-optio, jos ei omat voimat riitä.
 
Päättäjiä on vaivannut ns. syvän rauhan syndrooma. Mitäpä tässä satsaamaan mihinkään, kun naapurissa on sellainen ikuisessa talviunessa oleva karhu, ja kun meillä on kaiken lisäksi itsenäinen ja uskottava puolustus. Ja NATO-optio, jos ei omat voimat riitä.

Näitä päättäjiä vaivaa myös ns. typeryys. Tilanteessa jossa omat voimat eivät riitä ei enää ole NATO-optiota. Vrt Georgia, Ukraina.
 
Vihreän Langan toimittajatäti kävi valtakunnallisen maanpuolustuskurssin ja vuodattaa nyt tuntojaan lehden kolumnissa. Ihan mielenkiintoista pohdintaa, mutta tulokulma on juuri se mitä näiltä "maailmanparantajilta" voikin odottaa:

http://www.vihrealanka.fi/reportaasit/nyt-tiedän-miksi-puolustusvoimille-riittää-aina-rahaa

Näkökulma on ennakoitavissa oleva, positiivista on kuitenkin se, että kyseinen toimittaja (Riikka Suominen) osallistui kurssille ja että hän on - kirjoituksen - perusteella kyennyt kuitenkin jollain tasolla analyyttiseen aiheen käsittelyyn vaikka ei itse jaakaan uhkakuvia. Hänen pelot voivat tuntua meistä absurdeilta, aivan kuten meidän pelkomme hänestä - tavallaan on kuitenkin hyvä, että tällaisia "kuplien" rajoja ylittäviä tekoja tehdään, jotta nähdään maailmaa hiukan laajemmasta perspektiivistä, se jos mikä voi edesauttaa eri aiheiden tiimoilta käytävää keskustelua.

Kirjoituksessa on hyvää myös se, että kirjoittaja kuitenkin tunnustaa omat ennakkoluulonsa, toisaalta nostaa esille selkeitä kurssin ansioita ja tuo myös esille sen, että kaikesta huolimatta se on ehkäpä laajempi, mitä hän ennalta arveli.

Hyvänä pidin myös sitä, että kirjoittaja selkeästä ristiriidasta huolimatta uskaltaa tuoda esille näkökantoja, joissa hänen näkemystä asetetaan edes jonkin sortin toimiviin raameihin, esim.

"Toisen päivän iltana olen ristiriidasta niin sekaisin, että minun on pakko soittaa terapiapuhelu Lontooseen. Siellä asuu kaverini ja pitkän linjan rauhanjärjestövaikuttaja Johanna Sumuvuori. Tiedän hänen käyneen lyhyemmän maanpuolustuksen erikoiskurssin kaksi vuotta sitten. ”Miten selvisit järjissäsi?” parun puhelimeen, kun kävelen pimeässä kotiin yli kolmetoistatuntisen kurssipäivän päätteeksi. Koen olevani yksin väkivallattoman maailmankatsomukseni kanssa.

Sumuvuori lupaa, etten sekoa vajaan kuukauden kurssilla ja vakuuttaa, etten ole selkärangaton mato, vaikken jaksaisikaan jatkuvasti puolustaa rauhaa. ”Mene virran mukana ja nauti siitä, mikä kurssilla on hyödyllistä ja hauskaa”, hän rohkaisee.
"

Samoin seuraava kohta kirjoituksessa on huomioitava, tavallaan siitä myös kuvastuu se, että kurssin sisältö on ilmeisellä tapaa hyödyllinen ja se asettaa osallistujansa tarkastelemaan asioita useammasta näkökulmasta:

"Kavereille yritän peitellä innostustani. Tunnen oloni maanpetturiksi. Onko armeija aivopessyt minut? Soitan Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian dosentti Jukka Lipposelle ja kysyn, mitä minulle tapahtui.

Lipponen kertoo, että ihminen haluaa olla samaa mieltä ryhmänsä kanssa. Ryhmä voi olla jäsenelleen tärkeä, vaikka se olisi väliaikainenkin. Valikoituun joukkoon kuuluminen ja yhteiset salaisuudet luovat ryhmähenkeä. Ihminen sisäistää ryhmän arvoja ja ajatuksia, koska muuten hän erottautuu porukasta. Se tekisi olemisesta hankalaa.

Lipponen ei ole tutkinut juuri maanpuolustuskursseja, mutta hän innostuu kertomastani.

”Moni yhteisö voisi ottaa kurssista oppia ryhmähengen luomiseen”, hän sanoo.

Lipposesta vakuuttavaa on erityisesti, että ryhmätyössä vastuutehtävät annetaan potentiaalisesti kriittisille kurssilaisille.

”Kun vedät ryhmää, joudut puhumaan niidenkin juttujen puolesta, joiden takana et ihan ole.” Hänestä konseptissa ei ole mitään epäeettistä. Osallistujat eivät ole niin höpsöjä, etteivät tiedostaisi, että heihin yritetään vaikuttaa.
"

Artikkeli olisi voinut olla paljon huonompikin, nyt hän nostaa kaikesta huolimatta esille asiallisia kysymyksiä, toisaalta teksti tuo esille oivallisia havaintoja - esim. yllä oleva dosentti Jukka Lipposen havainto.

vlad
 
Hiukan tuo kyllä viittaa siihen, että olisi hienompaa, jos ekologinen liike tai sosiaaliala ymmärtäisi kertoa päättäjille ilmastonmuutoksesta tai vaikkapa syrjäytymisen ehkäisystä.
 
Huom. artikkelia kannattaa lukea kuten esim. muinaista Pahkasikaa, tai kuunnella kuten Alivaltiosihteeriä. Tai siis itse luin, kunnes minulle lopulta valkeni että sehän olikin vakavalla mielellä kirjoitettua tekstiä. Hups. :D

"Suurin huoleni oli, että minut aivopestään." -Riikka Suominen
(Entä jos... sinut onkin aivopesty jo vuosia sitten?)

"Pasifismini perustuu arvoille, ei tiedolle." -Riikka Suominen
(Häpeä! Tahallinen tietämättömyys on synti.)

"Kahvitauoilla päivittelemme hallituksen toilailuja tai haukumme rasisteja." -Riikka Suominen
(OK, tämä sallittakoon. Kahvitauolla vallitkoon täysi sananvapaus, jos ei verbaalinen anarkia.)

"Kavereille yritän peitellä innostustani. Tunnen oloni maanpetturiksi. Onko armeija aivopessyt minut?" -Riikka Suominen
(Ei. Päinvastoin, kyseenalaistaminen on heikkouden poistumista mielestä aivan kuten kipu on heikkouden poistumista ruumiista. Onnittelut vahvistumisesi alkamisesta.)

"Minusta Suomi ei puolustaudu oikeita uhkia vastaan. Meidän turvallisuuttamme uhkaa yksi asia ylitse muiden: ilmastonmuutos." -Riikka Suominen
(Muista, että asenteesi perustuvat arvoihin, eivät tietoon. Et ole pätevä analysoimaan Suomea koskevia uhkia, saati laittamaan niitä suuruusjärjestykseen, vaikka toki voisit kyetä siihen vuosien saatossa, jos haluaisit. Muista myös mitä totesit Puolustusvoimien tiedollisesta yliotteesta.)

"Lähetän lapselle kännykkäkuvan trukista, vaikka tiedän, että hän kyllä innostuisi panssarivaunuista." -Riikka Suominen
(Sä olet huono äiti. Huom. En tarkoita tätä kaikella vakavuudella.)

"Vaalikonevastausten perusteella muutuin kolmessa ja puolessa viikossa 17 prosenttia maanpuolustushenkisemmäksi." -Riikka Suominen
(Ei pidä paikkansa. Olet korkeintaan 7% maanpuolustushenkisempi, ehkä 8%. Luota minuun. Muistutan, että asennetta tai sen muutosta ei voi mitata luvuin. Tai voit toki yrittää väitellä asiasta esim. psykologin, lääkärin tai matematiikan professorin kanssa julkisessa lähetyksessä. Please, I urge you. :rolleyes: )

"Ja vaikka tietäisinkin, niin esimerkiksi asevarustelusta on mahdoton väitellä. Sotilaallisen uhan arviointi nojaa salaisiin tietoihin. Puolustusvoimien ihmisillä on aina tiedollinen yliote." -Riikka Suominen
(OK, 2. ja 3. lause ovat ihan päteviä argumentteja mutta toisaalta samaan aikaan Riikka-kulta kieltäytyy hankkimasta edes sitä alkeellista ruohonjuuritason tietoa. Hyvin paljon voi oppia ja päätellä jo pelkästään avoimesta saatavilla olevasta tiedosta. Ks. termi OSINT, vaikka kokonaiskuvan muodostamiseen meneekin ehkä vuosia. Jos on sitä mieltä etteikö valtakunnan maanpuolustustilaa voisi päätellä avoimesta materiaalista, on hyvin hyvin väärässä.)
 
Lainaus:
"Ja vaikka tietäisinkin, niin esimerkiksi asevarustelusta on mahdoton väitellä. Sotilaallisen uhan arviointi nojaa salaisiin tietoihin. Puolustusvoimien ihmisillä on aina tiedollinen yliote." -Riikka Suominen
(OK, 2. ja 3. lause ovat ihan päteviä argumentteja mutta toisaalta samaan aikaan Riikka-kulta kieltäytyy hankkimasta edes sitä alkeellista ruohonjuuritason tietoa. Hyvin paljon voi oppia ja päätellä jo pelkästään avoimesta saatavilla olevasta tiedosta. Ks. termi OSINT, vaikka kokonaiskuvan muodostamiseen meneekin ehkä vuosia. Jos on sitä mieltä etteikö valtakunnan maanpuolustustilaa voisi päätellä avoimesta materiaalista, on hyvin hyvin väärässä.)

EDIT:jopa MP.net:in kirjoitteluista saa kokonaisvaltaisemman tilannekuvan. Tosin joltain osin täytyy suodatin olla päällä..:)
 
Hiukan tuo kyllä viittaa siihen, että olisi hienompaa, jos ekologinen liike tai sosiaaliala ymmärtäisi kertoa päättäjille ilmastonmuutoksesta tai vaikkapa syrjäytymisen ehkäisystä.

Tottahan toki - mihinpä tiikeri raidoistaan pääsee. Mutta kokonaisuus huomioiden, kirjoitus olisi voinut olla paljon surkeampi ja latteampi - pisteet myös siitä, että kaikesta huolimatta osallistui kurssille. (Vai osallistuiko kuitenkin kiinnostuksesta ja kirjoituksella yrittää "valkopestä" itseään?)

vlad
 
Huom. artikkelia kannattaa lukea kuten esim. muinaista Pahkasikaa, tai kuunnella kuten Alivaltiosihteeriä. Tai siis itse luin, kunnes minulle lopulta valkeni että sehän olikin vakavalla mielellä kirjoitettua tekstiä. Hups. :D

...

"Lähetän lapselle kännykkäkuvan trukista, vaikka tiedän, että hän kyllä innostuisi panssarivaunuista." -Riikka Suominen
(Sä olet huono äiti. Huom. En tarkoita tätä kaikella vakavuudella.)

Samoihin lainauksiin itsekin kiinnitin huomiota - maailmankuva se on sekin, mutta peiliin saa kyllä katsoa ja etsiä syyllistä sieltä, jos/kun ei ole halua etsiä tietoa. Kaikkea tietoa ei toki ole julkisesti saatavilla, kaikki eivät pääse kaikkeen tutustumaan, mutta julkisenkin tiedon perusteella on mahdollista tehdä päätelmiä, siitä mikä tilanne todellisuudessa on.

Viestistäsi poimin yhden lainauksen, johon itsekin kiinnitin huomiota ja mieleen tuli tismalleen samat sanat "Olet huono äiti". Tätä minä en missään ideologisessa ajattelussa ymmärrä (sitähän pasifismikin on), että maailmakuva ja -näkemys on näin rajattu. Jos lapsi (tai kuka tahansa) ilahtuu siitä panssarivaunun kuvasta, niin ei se vanhemman uskottavuus romahda mihinkään, jos kuvan siitä panssarivaunusta sille lapselle lähettäisi.

Voin kuvitella lapsen naaman: "Hei kaverit, äiti on jollain maanpuolustuskurssilla ja hän laittoi minulle kuvan... trukista..."

Seuraavaan itsekin kiinnitin FB:ssä huomiota:

"Löydän joukosta samanmieliset, ne, jotka kyseenalaistavat luennoilla esitetyt asiat. Bussimatkoilla hakeudun heidän viereensä. Kahvitauoilla päivittelemme hallituksen toilailuja tai haukumme rasisteja."

Ehkäpä se kurssi olisi ollut vielä antoisampi, jos olisi hakeutunut keskusteluun eritavalla ajattelevien kanssa? Rasisteja Suominen varmaan saa haukkua vapaalla muutenkin, joten mitä iloa se tuo elämään tällä kurssilla? Ennakkoluulottomuutta ja uskaliaisuutta olisi osoittanut se, että olisi tutustunut ja keskustellut heidän kanssa, jotka jakavat päinvastaisen maailmankuvan - tai joiden suhtautuminen maanpuolustukseen on myönteinen, jotka eivät ole pasifisteja.

vlad
 
Mutta kokonaisuus huomioiden, kirjoitus olisi voinut olla paljon surkeampi ja latteampi - pisteet myös siitä, että kaikesta huolimatta osallistui kurssille.
Vahva +1 tälle. Kaikesta irvileukailustani huolimatta minäkin arvostin takaraivossani hänen osallistumistaan. Kunnia hänelle joka kirjoittaa tuntemuksistaan, reaktioistaan ja epäröinnistään niinkin avoimesti ja omalla nimellä.
 
Pidin kirjoitusta varsin hyvänä. Ok joillakin on vakaumuksensa ja toisilla toinen mutta hän lähti ja heittäytyi mukaan. Kiitettävästi vaikka olikin vakaumuksensa sitoma niin raotti sitä ja suostui tarkastelemaan omia näkemyksiään.

Hienoa myös huomata, että pv:n henkilökunta ei tuputtanut, käännyttänyt eikä lannistanut vaan antoi niin asian kuin ryhmänkin tehdä tehtävänsä ja tämänkin pasifistin vihreään kuoreen tuli säröjä ja arvostusta siitä mitä meillä on puolustettavana ja kuinka sen kaiken voi menettää.

Voisi sanoa, että sita parasta pr-työtä pv:ltä ja oikeaan maaperään.
 
Näin salonkisotilaat verkostoituvat eliitin maanpuolustuskursseilla – ”Rajatonta riemua koimme pitkien pöytien äärellä"
Maanpuolustuskursseille ei haeta. Kutsukirjeen saavat ihmiset, joiden asemaa pidetään Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävänä.


23298050-630x400.jpg



Valtakunnalliset maanpuolustuskurssit avataan juhlallisesti. Marraskuussa 2013 käynnistyi 207. kurssi. © MARTTI KAINULAINEN / LK
Jaa


Aapo Laakso ja Samuli Niinivuo
AJANKOHTAISTA 23.3.2018 07:32
Vakio tv-uutiskuvaa nähdään neljä kertaa vuodessa: tummiin pukeutunut vakavailmeinen yleisö kuuntelee Helsingin Säätytalossa, kun puolustusministeri lausuu huolella valmisteltua puhetta.
Siinä missä tavallinen kertaamaan määrätty reserviläinen värjöttelee traktorin lavalla marraskuun räntäsateessa ja kiroilee huonosti syttyvää kaminaa leiripaikalla, näissä Säätytalon ”kertausharjoituksissa”, valtakunnallisilla maanpuolustuskursseilla, nähdään parasta SA-intiä.
Moni kokee osallistumisen suurena kunniana ja etuoikeutena.
Kurssi numero 204 yhdistää Tieto Oyj:n toimitusjohtaja Kimmo Alkion, sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan, Opetushallituksen pääjohtajan Aulis Pitkälän ja Patrian viestintäjohtaja Birgitta Selon. Esimerkiksi.
SULJEMAINOS



Lue lisää







He kaikki osallistuivat valtakunnalliselle kurssille 204 tammikuussa 2013.
Samalle kurssille osallistui lisäksi 43 muuta suomalaista: yritysjohtajia, professoreja, neuvoksia ja kansanedustajia – sekä kirjailija Rosa Liksom.

Kirjailija Rosa Liksom joutui tarkistamaan Googlesta, mitä maanpuolustuskurssit ovat. © PEKKA NIEMINEN / OM-ARKISTO
Kurssimystiikkaa
Rosa Liksom kertoo saaneensa postissa kutsun, jota ei ollut osannut edes odottaa. Hän ei ollut koskaan kuullutkaan tuollaisista kursseista.
”Minun piti katsoa Googlesta, mistä oli kyse. Ajattelin heti, etten todellakaan lähde millekään maanpuolustuskurssille.”
Vaikka valtakunnallisia maanpuolustuskursseja on järjestetty kohta 60 vuotta, niiden olemassaolo ei ole ollut normaalia kahvipöytäkeskustelun aiheistoa.
Yhteensä yli 9 000 kurssin käynyttä sitoo vaitiolovelvollisuus. Kurssilla puhutuista asioista ja jaetuista tiedoista ei saa kertoa julkisuuteen.
Kurssien ympärillä häilyvä arvovallan ja salaperäisyyden verho on houkutteleva, vaikka toimintaan suhtautuisi epäilevästi. Uteliaisuus usutti myös Liksomia.
”Tovin pohdittuani kuitenkin tajusin, että minun on ilman muuta osallistuttava.”
Asiantuntijatietoa
Maanpuolustuskurssien julkilausuttu tavoite on kouluttaa korkeassa asemassa olevia henkilöitä johtamaan maata kriisitilanteessa.
Heidät – 50 kerrallaan – perehdytetään kursseilla Suomen maanpuolustukseen ja yhteiskunnan turvallisuuteen.
Maanpuolustuskurssi kestää kolme ja puoli viikkoa. Luennoista ja vierailuista koostuvat päivät ovat pisimmillään yli 13-tuntisia.
”Kurssin monipuolinen sisältö oli hyvin organisoitu ja jopa loisteliaasti vedetty läpi”, yksi mukana ollut kehuu.
Lisäksi jokaiseen kurssiin kuuluu yksi tiistaiaamusta torstai-iltaan kestävä ”internaattijakso” jossakin Suomen varuskunnassa. Tämän vuoden tammi–helmikuun kurssi lennätettiin Kainuun prikaatiin Kajaaniin.
Säätytalolla pidettävissä maanpuolustuskurssin avajaisissa vierailevat puhumassa puolustusministerin lisäksi tasavallan presidentti ja puolustusvoimain komentaja.
Kurssilla puolestaan alustavat turvallisuus- ja puolustuspolitiikan korkeimmat auktoriteetit ja asiantuntijat.

Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg puhui maanpuolustuskurssin avajaisissa Säätytalolla Helsingissä maaliskuussa 2018. © MARTTI KAINULAINEN / LK
Erään kurssin käyneen professoritason oppineen mielestä koulutuksellista sisältöä leimaa kuitenkin yleisluontoisuus.
”Odotin pääsyä strategisiin keskusteluihin ja tietolähteisiin. Minkään sellaisen äärelle osallistujia ei johdateltu, mitä näppärä tiedonetsijä ei löytäisi netistä.”
Verkoston rakennusta
Toinen julkilausuttu tavoite on edistää suomalaisten vaikuttajien verkostoitumista. Kurssilla luonnollisesti huolehditaan osallistujien viihtymisestä.
”Rajatonta riemua koimme pitkien pöytien äärellä. Ruokaa oli tarjolla joka päivä riittävästi, sitä oli paljon, järkyttävän paljon, ja erään kerran sulatimme tuon ruoan katsomalla tunnin videon Kemijoen valjastamisesta, Kekkosesta ja Brezhnevistä”, MTV:n uutispäällikkö Pertti Nyberg (kurssi 221, 2017) kirjoittaa Maanpuolustus -lehdessä.
Ruoan paljouden lisäksi kurssilaisille tarjotaan pääsyä paikkoihin, joihin he eivät normaalisti pääsisi.
He käyvät varuskunnissa, lentävät armeijan lentokoneilla, seuraavat sotaharjoituksia, vierailevat ydinvoimaloissa ja öljynjalostamoilla sekä seikkailevat Helsingin alla kulkevassa tunneliverkostossa.
Välillä on myös aika levähtää esimerkiksi opastetulla kierroksella Suomenlinnassa. Sen jälkeen kurssilaiset kokoontuvat saunomaan ja viettämään iltaa.

Maanpuolustuskurssin toimintanäytös Santahaminassa 8. joulukuuta 2008. Poliisin Karhu-ryhmää suojaa Sisu-panssariauto. © VESA MOILANEN / LK
Tarkka seula
Maanpuolustuskursseille ei haeta tai erikseen ilmoittauduta. Kutsukirjeitä lähetetään ihmisille, joiden asemaa pidetään Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävänä.
Kaikki kansanedustajat saavat kurssikutsun.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja huoltovarmuusneuvosto poimivat ehdokkaat liike-elämästä, joita kurssin osallistujista on kolmasosa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on laittanut ehdolle 5–6 valittua tieteen ja kulttuurin saroilta.
Tiedotusvälineiden edustajia nimeää Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta, toisinaan myös EK. Korkeita virkamiehiä on kerrallaan noin kymmenen, upseerikiintiö on kolme.
Lopullisen päätöksen osallistujista tekee Maanpuolustusopetuksen neuvottelukunta eli MONK.
Siihen kuuluu Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, ministeriöiden kansliapäälliköitä sekä puheenjohtajat SAK:sta, EK:sta, MTK:sta ja Naisjärjestöjen keskusliitosta. Neuvottelukuntaa johtaa pääesikunnan päällikkö.
Kurssin uhkakuvat
Maanpuolustuskurssin ohjelmassa on lähes jokaiselle päivälle merkintä ”ryhmäkeskustelu” ja ”soveltava harjoitus”. Aiheina ovat olleet viime aikoina terrorismi, kyberhyökkäykset ja vakoilu.
Oikeustieteilijä Peter Ekholm on tutkinut maanpuolustuskurssin vaikutusta osallistujien asenteisiin ja mielipiteisiin vuonna 2006.
Noin 800 kurssin käynyttä henkilöä pyydettiin vastaamaan liutaan erilaisia väittämiä. Yksi esitetty väite kuului: Kurssin käytyäni tiedän paremmin, mikä Suomea uhkaa.
Vastaajista yli 70 prosenttia oli väitteen kanssa samaa mieltä.
Kahden edellisen kurssin ohjelmassa Venäjää on käsitelty kokonaisen iltapäivän ajan.
Rosa Liksomin mukaan hänen kurssillaan ei tarvinnut erityisemmin arvailla, mikä Suomea uhkaa.
”Venäjä on aina nähty enemmän uhkana kuin mahdollisuutena, eikä suhtautuminen kurssilla juuri poikennut tästä.”
Ilmastonmuutosta on jo vuosikymmenten ajan kutsuttu YK:n ja OECD:n raporteissa uhkien moninkertaistajaksi. Suomessa taas sisäministeriö on toistuvasti nimennyt syrjäytymisen maan suurimmaksi turvallisuusuhaksi. Maanpuolustuskursseja kritisoineiden mielestä kursseilla korostuvat kuitenkin sotilaalliset ratkaisut diplomatian kustannuksella.
Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suominen pohti maanpuolustuskurssin käytyään, olisiko vaikutelma ollut toisenlainen, jos kurssilla olisi puolustautumista enemmän painotettu uhkien ehkäisemistä.
”Mitä jos sosiaaliala saisi kertoa päättäjille 116 tuntia syrjäytymisen ehkäisystä”, Suominen kirjoitti Vihreässä Langassa.
Omat intressit
Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien tarkoitusperiä on kyseenalaistettu niiden perustamisesta lähtien.
Joidenkin mielestä kurssit ovat puolustushallinnon aivopesua ja herrakerhon verkostoitumistapahtumia. Osa taas väittää kursseilla lobattavan niin taitavasti puolustusvoimia, ettei puolustusmäärärahoista tarvitse edes käydä julkista keskustelua. Entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn otti huomioon kritiikin jo vuonna 1994, kun hän puhui 133. maanpuolustuskurssin avajaisissa.
”Maanpuolustukseen kielteisesti suhtautuvat ovat joskus kutsuneet tätä kurssia, joka osaltanne on nyt alkamassa, happamasti sotaväen masinoimaksi korkean tason PR-toiminnaksi. Arvostelijat ovat yhtä aikaa sekä väärässä että oikeassa”, Rehn lausui arvoituksellisesti.
Valtuudet tiedusteluun
Hallitus ajaa parhaillaan läpi tiedustelulakia, joka lisäisi puolustusvoimien tiedusteluresursseja. Tiedustelulakihanketta on esitelty Säätytalolla useamman kerran.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (vas.) kätteli Metsä Groupin pääjohtajaa Kari Jordania maanpuolustuskurssin avajaisissa tammikuussa. Vieressä ulkoministeriön valtiosihteeri Peter Stenlund. © MARTTI KAINULAINEN / LK
Kurssiavajaiset tammikuu 2012, puolustusministeri Carl Haglund (rkp):
”Tiedustelutoimintaa koskevaa lainsäädäntöä on kehitettävä sekä puolustusvoimien että suojelupoliisin tarpeisiin.”
Helmikuu 2016, komentaja Jarmo Lindberg:
”Tiedustelulainsäädännön tavoitteena on parantaa tiedonhankintaa puolustusvoimien tehtäviin liittyvistä kansainvälisistä uhista.”
Tammikuu 2018, ministeri Jussi Niinistö (sin):
”Pidän välttämättömänä, että tiedustelulainsäädäntö saadaan mahdollisimman pikaisesti voimaan.”
Henkinen yhteys
Lopulta maanpuolustuskurssi päättyy. Tai oikeastaan se huipentuu. Iltajuhlissa orkesteri soittaa, ihmiset tanssivat ja laulavat karaokea. Juhlat jatkuvat aamunkoittoon, jos juhlijat jaksavat.
Maanpuolustuskurssilta jää useimmille hyvä mieli. Osallistujat lähes poikkeuksetta kehuvat kurssin ilmapiiriä ja yhteishenkeä. Monet aloittavat kurssista kertomisen vuodattamalla ylisanoja kurssin tärkeydestä ja hyvistä järjestelyistä, vaikkei asiasta edes kysyisi. Toistakymmentä tätäkin juttua varten haastatelluista henkilöistä muisteli kurssiaan erityisellä lämmöllä.
Peter Ekholmin tutkimuksessa huikeat 98 prosenttia kurssin käyneistä oli sitä mieltä, että kursseilla vallitsi hyvä henki. Poliitikoista väitteeseen yhtyi tasan sata prosenttia vastaajista.
Maanpuolustuskurssi vie osallistujat kädestä pitäen maailmaan, jonka olemassaoloa he tuskin ovat aiemmin edes ajatelleet. Kurssin ajan he ovat poissa arjesta ja tekemisissä itselleen ennestään vieraiden asioiden ja ihmisten kanssa. Siviilielämästä poikkeava ympäristö ja arvokkaassa seurassa nautitut lounaat ja vietetyt illat luovat tunelmaa. Ja kukapa unohtaisi viettäneensä kolmea ja puolta viikkoa valtion kestittävänä.
”Olen kuullut, että etenkin liike-elämän keskeiset toimijat pitävät suurena kunniana tulla kutsutuksi kursseille. Sinnehän ei pääse edes rahalla”, kertoo eräs osallistuja.
Yhden kurssin järjestäminen maksaa 30 000–35 000 euroa. Piiloon jäävät kustannukset voidaan laskea osallistujien palkoissa. Kolmen ja puolen viikon ajan heidän palkkansa juoksee normaalisti, vaikka kukaan ei varsinaisesti työpöytänsä ääressä olekaan.
Esimerkiksi vuonna 2017 kurssille osallistui 13 kansanedustajaa. Heidän kurssilla olonsa maksoi työnantajalle eli veronmaksajille palkkakuluina noin 70 000 euroa.
Ohi on – vai onko?
Maanpuolustuskurssi ei itse asiassa edes pääty kolmen ja puolen viikon jälkeen. Sanotaan, ettei se oikeastaan pääty koskaan. Viisi vuotta maanpuolustuskurssin käymisestä osallistujat kutsutaan jatkokurssille ja jatkokurssin jälkeen heidät kutsutaan jälleen viiden vuoden kuluttua täydennyskurssille.
Maanpuolustuskurssin jälkeen monet liittyvät myös 5 000-jäseniseen Maanpuolustuskurssiyhdistykseen. Yhdistykseen kuulumalla on tervetullut esimerkiksi sen järjestämiin ulkopuolisilta suljettuihin turvallisuuspoliittisiin iltamiin.

Huhtikuussa 2016 Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kevätkokouksessa Helsingin yliopistolla puhui tasavallan presidentti Sauli Niinistö. © VESA MOILANEN / LK
Yhdistys järjestää turvallisuuspoliittisia ulkomaanmatkoja muun muassa Brysseliin, jossa tutustutaan Naton ja EU:n toimintaan. Osallistujat lennätetään perille puolustusvoimien kalustolla.
Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Maanpuolustus-lehden kestotilaus kuuluu niin ikään yhdistyksen jäsenetuihin. Lehteen kirjoittavat korkea-arvoiset sotilaat, poliitikot, virkamiehet ja päätoimittajat.
Jokaisella maanpuolustuskurssilla valitaan oltermanni, joka ylläpitää kurssilla syntyneen verkoston suhteita puolustusvoimiin ja huolehtii verkoston keskinäisestä yhteydenpidosta. Näkyvintä yhteydenpitoa ovat yhteistapaamiset, joita eri kurssit järjestävät yhteensä noin sata vuodessa. Kurssilaiset ovat toisilleen ”kurssiveljiä ja -sisaria”.
Verkostojen markkina
Yhteiskuntahistorian dosentti Jukka Korttiolettaa, että maanpuolustuskursseja pidettävän arvossa, koska ne näyttäytyvät pääsylippuina yhteiskunnan aitioihin, sisäpiiriin ja eliittiin.
”Tällainen ei ole vain jäänne hyvä veli -verkostoista, vaan verkostoituminen on oleellinen osa myös 2010-luvun yhteiskuntaelämää – jos ei jopa tärkeämpää kuin ennen”, Kortti sanoo.
Ei ole lainkaan yllättävää, että suomalaiseen eliittiin ja sen verkostoihin perehtyneet tutkijat ovat poikkeuksetta hyödyntäneet työssään valtakunnallisten maanpuolustuskurssien kurssimatrikkeleita.
”Sosiaalisten verkostojen tutkijalle maanpuolustuskurssit ovatkin kultakaivos”, Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe kirjoittaa kirjassaan Yläluokka.
Peter Ekholmin tutkimuksen mukaan yli puolet kurssille osallistuneista oli sitä mieltä, että kurssin myötä heille muodostui tärkeä verkosto. Hyödyllisiä kontakteja ja tuttuja myöntää saaneensa käytännössä jokainen. Eniten verkostoja loivat liike-elämän ihmiset.
Kyselytutkimukseen oli uitettu myös provokatiivinen väite siitä, että kurssin käyneet muodostavat ikään kuin sanattoman salaliiton, jossa kukin kurssi on ’oma loosinsa’. Loosi on nimitys, jota vapaamuurarit käyttävät alajaostoistaan.
Vaikka enemmistö vastanneista torjui väitteen, on kiinnostavaa, että joka kolmas kurssilainen oli väitteen kanssa samaa mieltä. Neljäsosa vastaajista ei osannut sanoa, ovatko he osa salaliittoa.
Politiikantoimittaja Unto Hämäläinen kuvaili Helsingin Sanomissa vuonna 2001, kuinka maanpuolustuskurssi betonoi osallistujien tunnelmat.
”Jos on joskus käynyt valtakunnallisen maanpuolustuskurssin, säilyy sen rekistereissä, vaikka olisi muuten elämässä mennyt vähän huonomminkin.”
Artikkeliin on haastateltu yli viittätoista kurssin käynyttä. Useimmat halusivat esiintyä jutussa nimettöminä.
Historia
Maanpuolustuskurssit saatiin käyntiin vuonna 1961.
Vuosikymmenen puolivälissä presidentti Urho Kekkonen valjasti maanpuolustuskurssit osaksi tarkoitustaan yhdistää Suomen poliittisesti jakautunut kansa. Hänen vaatimuksestaan kursseille alettiin kutsua kommunisteja, vaikka sotilasjohdon mielestä tähän liittyi selkeä turvallisuusuhka. Kekkonen puuttui itsevaltaisesti myös kurssien opetukseen. Hän kutsui kurssien johdon Tamminiemeen ja määräsi, ettei kurssien harjoituksissa saa käsitellä tilanteita, joissa vieraan vallan joukot ylittävät Suomen rajat.
Valtakunnallinen maanpuolustuskurssi on suomalainen erikoisuus. Täysin vastaavanlaista toimintaa ei ole millään muulla valtiolla. Asia on ilmeisen hyvin ymmärretty, sillä Suomesta on käyty jopa Chilessä asti esittelemässä maanpuolustuskurssin konseptia. Suomalaiset ovat myös avustaneet Viroa ja Bosniaa oman kurssitoiminnan aloittamisessa.
Koulutetut ja kurssitetut
Maanpuolustuskurssin mallin ovat kopioineet lukuisat etujärjestöt ja organisaatiot.
Ensimmäisenä kopiointiin ryhtyi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, joka alkoi järjestää talouspolitiikan johtamiskursseja vuonna 1977. Niiden tarkoituksena oli antaa päättäjille ”oleelliset ja oikeat tiedot talouspolitiikan taustoista”. Kursseja järjestettiin vuoteen 2004 asti, ja niillä ehti käydä yli 1  700 yhteiskunnan voimahahmoa. Vuonna 2013 Sitra elvytti kurssitoiminnan ja käynnisti kestävän talouspolitiikan kurssit. Niitä on järjestetty tähän mennessä 12, ja kursseille on osallistunut lähemmäs 400 henkilöä.
Maanpuolustuskurssin kaltaisia koulutuksia järjestävät muun muassa Suomen Metsäyhdistys ry (Metsäakatemia) ja Helsingin Sanomat (Taloudenpuolustuskurssi). Opetusalan ammattijärjestö OAJ, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus perustivat heinäkuussa 2017 Sivistysakatemian. Suomalaiselle eliitille suunnatun koulutuksen tarkoituksena on perehdyttää vuosittain 30–40 vaikuttajaa kasvatusalan arkeen.
Poliisijohdossa pohdittiin 1990-luvun lopulla mahdollisuutta rakentaa maanpuolustuskurssien kaltaista järjestelmää. Hankkeesta luovuttuiin, ja poliisi on tyytynyt aktiiviseen rooliin maanpuolustuskurssien ohjelman tuottamisessa.
Valtakunnallisilla maanpuolustuskursseilla Suomen ohutta johtokerrosta harjoitetaan kriisiaikoihin. Tuloksena on yhtenäinen käsitys uhkakuvista ja verkostoitunut eliitti.
https://seura.fi/asiat/ajankohtaist...-poytien-aarella/?shared=1782770-0b63e743-500
 
Back
Top