Näky Utön edustalla veti sukeltajat hiljaiseksi: 100-metrinen Suomen lippulaiva Ilmarinen köli kohti

Merten sheriffi

Supreme Leader
BAN
Näky Utön edustalla veti sukeltajat hiljaiseksi: 100-metrinen Suomen lippulaiva Ilmarinen köli kohti taivasta
Matti Anttilan sukellusryhmä näki lähietäisyydeltä jotain hyvin ainutlaatuista ja historiallista.

d213358a9d374e4ca9b1439e684833bc.jpg

(KUVA: Pekka Kumpula)
a5a0be1774cb47c18ab9d14ef0b3d8d6.jpg

(KUVA: Pekka Kumpula)
b79fc3cf6cc64d74b0e6c499f77f8337.jpg

(KUVA: Pekka Kumpula)

Panssarilaiva Ilmarinen rakennettiin Turun telakalla ja otettiin Merivoimien käyttöön kesällä 1934. Se oli lähes sata metriä pitkä ja 17 metriä leveä, kooltaan tuon ajan laivaston suurin yhdessä identtisen sisaraluksen Väinämöisen kanssa. Tykkejä laivoissa oli 18. Niistä jykevimmät ampuivat yli 30 kilometrin päähän.

12d018c0273b483eb37c83909a847734.jpg

Panssarilaiva Ilmarinen oli Suomen laivaston lippulaiva.(KUVA: -)

Laivat olivat käytössä niin talvi- kuin jatkosodassakin. Syyskuussa 1941 Ilmarinen osallistui hämäysoperaatioon, jossa oli tarkoituksena harhauttaa venäläisiä luulemaan, että saksalaiset nousevat maihin Hiidenmaan ja Saarenmaan saarille.

Suunniteltu sotatoimi kuitenkin epäonnistui. Lopulta purjehtiminen raivaamattomalla reitillä koitui Ilmariselle kohtalokkaaksi. Kello lähestyi 13.9.1941 iltayhdeksää, kun laiva oli kääntymässä kotimatkalle. Kuului voimakas räjähdys, ja vain seitsemän minuuttia sen jälkeen Suomen lippulaiva upposi, vieden lopullisesti mukanaan 271 sotilasta. 132 miestä pelastui Ilmarisen saattuelaivoihin.


49 VUOTTA uppoamisen jälkeen alus paikannettiin pitkien etsintöjen jälkeen noin 40 kilometrin (25 meripeninkulmaa) päässä Utöstä. Kuusi Ilmariselta pelastautunutta pääsi lopulta katsomaan hylkyä pienoissukellusveneellä. Yle on tehnyt sukellusmatkasta myös dokumentin, joka löytyy edelleen Elävästä arkistosta.

f08bd9e005164afeb868bef24e06fbbb.jpg

(KUVA: Google Maps)

Laitesukeltajat eivät kuitenkaan olleet Ilmarisen hautapaikalla ennen viime elokuuta käyneet, eivät ainakaan virallisesti luvan kanssa.

– Kävimme loppuvuonna 2014 Merivoimien edustajien kanssa epävirallisen keskustelun aiheesta. Sen jälkeen ajatusta alettiin viedä konkretian tasolle. Lopulta sitten kesäkuussa 2015 saimme Merivoimien esikunnasta kirjallisen luvan sukellukselle, Anttila kertoo.

b76e191731c04b128ae9b0231b2db237.jpg

Matti Anttila ja Turo Turja sukelsivat syvyyksiin katsomaan uinuvaa panssarilaivaa. (KUVA: Pekka Kumpula)
fcf87b23797a4ead88832f69194790c4.jpg

Ilmarisen etutykki on vaikuttava ilmestys. (KUVA: Matti Anttila)
01c68e81f7404f1ab4d637a5260f86c3.jpg

105 millimetrin tykit ovat osin peittyneet.(KUVA: Pekka Kumpula)

– Aika paljon olen sukelluspiireissä Ilmarisesta keskustellut, eikä minun tiedossani ole yhtään luvatonta laitesukellusta sinne. Luvan saaneista olimme joka tapauksessa ensimmäiset laitesukeltajat Ilmarisella.

Aluetta valvotaan tarkasti. Mikäli hylyn liepeillä olevilla merialueilla havaitaan epämääräistä liikehdintää, syitä ja selityksiä tullaan kysymään hyvin nopeasti.

aa7c7a27c1e34f0dbc2b7d9d5543f99c.jpg

(KUVA: Pekka Kumpula)


ANTTILA johti seitsemän sukeltajan ryhmää, jonka ensimmäinen tehtävä oli paikantaa hylyn tarkka sijainti syvyyksissä.

– Vanhoissa tiedoissa oli pientä epätarkkuutta. Vaikka tekniikka on kehittynyt paljon niin toista tuntia sitä haettiin.

Sukeltajien motiivina oli hankkia Merivoimille, Sotamuseolle ja Panssarilaivojen perinneyhdistykselle tietoa siitä, että hylky on säilynyt koskemattomana.

– Kuvasimme hylkyä, mutta mihinkään emme koskeneet. Se oli luvan saamisen edellytys, mutta toki myös itsestäänselvyys meille muutenkin.

Mammonan vuoksi sukeltajat eivät operaatioon lähteneet.

– Sukeltaminen on meille harrastustoimintaa. Emme edes hakeneet mistään rahoitusta tähän. Eivät rahan vuoksi matkalle lähteneet nekään 271 miestä, jotka pohjassa makaavat, Anttila korostaa.

9bbae78442ef49869071ad6f8b2e9fed.jpg

(KUVA: Matti Anttila)


80 metrin syvyyteen sukeltaminen kesti noin seitsemisen minuuttia. Dokumentointiaikaa jäi noin 20 minuuttia kerrallaan. Pinnalle nousemiseen piti varata aikaa kaksi tuntia.

Anttila muistaa edelleen sen näyn, joka hänen silmiensä edessä syvyyksissä avautui.

– Hiljaiseksi veti. Siinä se makasi, köli kohti taivasta, Suomen lippulaiva. Valtavat etutykit olivat edelleen paikallaan.

Sisälle alukseen sukeltajat eivät menneet.

– Se liittyy kunnioitukseen, kyse on kuitenkin sotahaudasta. Dokumentoimme alusta asiallisesti ulkopuolelta.

Yhtä etsimäänsä kohtaa sukeltajat eivät kuitenkaan löytäneet.

– Miinan osumakohtaa emme valitettavasti paikantaneet.


SUKELLUSPIIREISSÄ Ilmarisella käyminen on herättänyt paljon kiinnostusta.

– Paljon uteliaisuutta, mutta ei lainkaan esimerkiksi kateutta. Nyt haluamme tuoda asian myös yleiseen tietoisuuteen mahdollisimman avoimesti, Anttila sanoo.

Ennen torstaisen tiedotustilaisuuden järjestämistä sukellusryhmä halusi varmistaa monelta taholta, ettei dokumenttien julkistaminen loukkaa ketään.

– Lupa on tullut joka puolelta. Panssarilaivojen perinneyhdistyksestäkin tähän kannustettiin sanomalla, että pääasia on, ettei Ilmarisen ja sen mukana hukkuneiden sotilaiden kohtalo unohdu.

Hylyn nykytilaa esitellään yleisölle torstaina klo 18 Turussa Forum Marinumin auditorio Ruumassa. Paikalla on myös Ilmarisen perinnettä vaalivan Panssarilaivojen Perinneyhdistyksen sekä Merivoimien edustajia
 
Perkele kun en pääse tuonne auditorioon kuuntelemaan. Jos täällä
Joku menossa, niin tänne raporttia.
 
Onpas muuten mielenkiintoista, että pääpatterin tornit ovat kiinni, vaikka alus on kääntynyt ylösalaisin. Taistelulaivoissa isot tykkitornit makaavat vain omalla painollaan rullien päällä. Oliko Ilmarisessa tykkitornin asennus jotenkin erilainen?
 
Onpas muuten mielenkiintoista, että pääpatterin tornit ovat kiinni, vaikka alus on kääntynyt ylösalaisin. Taistelulaivoissa isot tykkitornit makaavat vain omalla painollaan rullien päällä. Oliko Ilmarisessa tykkitornin asennus jotenkin erilainen?
Soitin Panssarilaivojen perinneyhdistyksen puheenjohtajalle komentaja Auviselle ja kysyin. Panssarilaivoissa tornit ovat rungossa kiinni toisin kuin taistelulaivoissa. Ilmarisen tulenjohtotorni perästä on ainoa mikä on pudonnut pohjaan itse laivasta.
 
Nuo pelkissä piirrustuksissa näkyvät etutykit saivat suurvaltafantasiani heräämään. Pois mokomat monitoimialukset. Pitäisi kantaa kuvia mukana. Aina kun joku alkaa jälkiviistastelemaan panssarilaivojen järjettömyydestä tai isojen laivojen sopimattomuudesta, niin vetäisee kuvan pöytään että katso tuosta vähän tykkejä kato. Perkele.
:solthum:
 
Pakollinen offtopic, En ole laivojen aseistuksiiin perehtynyt millään lailla joten seuraavanlaisia ajatuksia käynyt mielessä.

Kerran amos kranaatiheitin järjestelmää mainostettiin laivaan jolloin heräsi idea että onko vastaava tykki versiota esim vastaava kuin Panzerhaubitze 2000 taikka raskaampaa käytössä laivoissa.

Mikäli 155mm ampuu noin 50-60 km pitkälle niiin kuinka pitkälle mahtaa nuo järeämmät ampua nykyajan gps ammuksilla ja mitä näitä "fiksumpia ammuksia nyt onkaan."

Vai käytetäänkö niissä kyseisiä ammuksia?
 
Panssarilaivat olivat hiukan erikoisen näköisiä.
Kun laivat vierailivat Iso-Britanniassa, paikallinen laivastoupseeri tokaisi:

"Suomella täytyy olla mahtava laivasto, kun majakkalaivoissakin on kymmenen tuuman tykit!" :cool:
 
Pakollinen offtopic, En ole laivojen aseistuksiiin perehtynyt millään lailla joten seuraavanlaisia ajatuksia käynyt mielessä.

Kerran amos kranaatiheitin järjestelmää mainostettiin laivaan jolloin heräsi idea että onko vastaava tykki versiota esim vastaava kuin Panzerhaubitze 2000 taikka raskaampaa käytössä laivoissa.

Mikäli 155mm ampuu noin 50-60 km pitkälle niiin kuinka pitkälle mahtaa nuo järeämmät ampua nykyajan gps ammuksilla ja mitä näitä "fiksumpia ammuksia nyt onkaan."

Vai käytetäänkö niissä kyseisiä ammuksia?

Ei ilmeisesti ollut kovin menestyksekäs
http://maanpuolustus.net/threads/merivoimien-kehitysnäkymät.55/page-252#post-337350
 

Nähtävästi tuolle projektille ei ollut tapeeksi kiinnostusta, jotta siihen voitaisiin laittaa rahaa kiinni. Kokeilivat, että mitä saa aikaiseksi valmiilla tuotteella ja sitten totesivat, että se ei tee tarpeeksi. Ja koska kiinnostusta ei ole, niin mitäpä sitä kehittämäänkään...

@hillhead mainitaan samalla, että laivakäyttöön on muutakin kehitteillä, mutta ne on yleenä 3" ja 5" tykeille.
 
Panssarilaivat olivat hiukan erikoisen näköisiä.
Kun laivat vierailivat Iso-Britanniassa, paikallinen laivastoupseeri tokaisi:

"Suomella täytyy olla mahtava laivasto, kun majakkalaivoissakin on kymmenen tuuman tykit!" :cool:

Tuubimasto oli saksalaista vaikutusta ja varmaan näytti brittien silmään erikoiselta. Vrt. samaa ikäluokkaa edustava risteilijä Emden:
Light_Cruiser_Emden_in_China_1931_crop.jpg


Ruotsalaisissa panssarilaivoissa oli brittityyliset kolmijalkamastot:
640px-HMS_Drottning_Victoria_after_1931.jpg


Ehkä erikoisin mastoratkaisu oli amerikkalainen häkkimasto:
b3366ae44c0067e846b1ae9fefe4731a.jpg
 
Kysyn nyt tässä samassa ketjussa seuraavaa asiaa. Mitä löytämättömiä historiallisesti merkittäviä hylkyjä lähialueillamme vielä makaa?
Lentokone Kaleva tulee nyt itselleni mieleen. Käsittääkseni sitä ei vielä olla löydetty, vaikka sitä suurin resurssein ollaankin Viron edustalta etsitty. Jopa amerikkalaisen etsintäaluksen voimin.
Puhetta on ollut muistaakseni moottorin löytymisestä mutta sekin taisi olla vesiperä.
 
Onko T-31 löydetty? Se lienee suurimpia 2. ms aikana Suomenlahdella uponneita sota-aluksia.
Sukellusveneitä lie vielä löytämättä, mahdollisesti myös esimerkiksi Hangon ja Baltian evakuoinnissa uponneita neuvostoaluksia.
 
Onko T-31 löydetty? Se lienee suurimpia 2. ms aikana Suomenlahdella uponneita sota-aluksia.
Sukellusveneitä lie vielä löytämättä, mahdollisesti myös esimerkiksi Hangon ja Baltian evakuoinnissa uponneita neuvostoaluksia.

Eikö hylkylöytöjä ole viime aikoina julkistettu aika paljon mutta usein vasta vuosien viiveellä. Museovirastokaan ei ilmeisesti halua pitää näistä ääntä ennen tutkimuksia kun joku on puolikriminaali sukelluksen harrastaja on heti liikenteessä paikkoja arvokkaasta esineistöstä putsaamassa. Porkkalan luona on kuulemma jotain isompia saksalaisia sotahylkyjä kaksin kappalein mutta ne taisivat olla hävittäjiä. T-31 lienee torpedovene?
 
Juu, saksalaisten iso torpedovene (käytännössä hävittäjä), upposi kesäkuussa '44.
 
Juu, saksalaisten iso torpedovene (käytännössä hävittäjä), upposi kesäkuussa '44.

Googlettamalla ei ainakaan löydy tuon aluksen löytymisestä tietoja.

Aika paljon on näköjään tullut saksalaisillekin haavereita omien miinoitusten kanssa. Kolme tuollaista torpedovenettä ajoi niihin yhdellä kerralla. Saman kohtalon kokivat myös Porkkalan edustalle uponneet hävittäjät Z-35 ja Z-36. Ja varmaan moni muukin alus.
 
Luulisi että viistokaikuluotaimella Suomenlahti olisi suhteellisen kätevä haravoitava. Tietenkin se vaatii pätäkkää ylläpitää sukellustoimintaa merellä.
 
Googlettamalla ei ainakaan löydy tuon aluksen löytymisestä tietoja.

Aika paljon on näköjään tullut saksalaisillekin haavereita omien miinoitusten kanssa. Kolme tuollaista torpedovenettä ajoi niihin yhdellä kerralla. Saman kohtalon kokivat myös Porkkalan edustalle uponneet hävittäjät Z-35 ja Z-36. Ja varmaan moni muukin alus.

Myös iso saksalainen miinalaiva Roland...miinoitteet veivät todellakin melkein yhtä paljon omia kuin vieraitakin.
 
Eikö hylkylöytöjä ole viime aikoina julkistettu aika paljon mutta usein vasta vuosien viiveellä. Museovirastokaan ei ilmeisesti halua pitää näistä ääntä ennen tutkimuksia kun joku on puolikriminaali sukelluksen harrastaja on heti liikenteessä paikkoja arvokkaasta esineistöstä putsaamassa. Porkkalan luona on kuulemma jotain isompia saksalaisia sotahylkyjä kaksin kappalein mutta ne taisivat olla hävittäjiä. T-31 lienee torpedovene?

Onko sukeltaminen hylyille ykseselitteisesti kiellettyä, vaiko vain hyvän tavan vastaista? Ilmarinen on uponnut suht lähelle Estonian uppomispaikkaa eli käsittääkseni kansainvälisille vesille. Ilmarisen hylkyä ei liene rahoitettu lainsäädännöllisesti samoin kuin estoniaa?

Yllättävän syvälle tuo on pohjamutiin vajonnut.
 
Onko sukeltaminen hylyille ykseselitteisesti kiellettyä, vaiko vain hyvän tavan vastaista? Ilmarinen on uponnut suht lähelle Estonian uppomispaikkaa eli käsittääkseni kansainvälisille vesille. Ilmarisen hylkyä ei liene rahoitettu lainsäädännöllisesti samoin kuin estoniaa?

Yllättävän syvälle tuo on pohjamutiin vajonnut.

Onkohan sotahylyille eri säädökset? En tiedä mutta otaksun. Niissä voi kuitenkin olla vielä miinat kannella ja torpedot putkissa joten idea näyttävästä matkamuistosta voisi käydä vaaralliseksi?
 
Back
Top