Nämä puolustuslinjat?

[Hejsan]

Ennen Suomella oli Mannerheimin linja ja sitten rakenetinn Salpalinja.

Mitä tapahtui Salpalinjalle sodan jälkeen?
Annetiinko sen mätämään metsään?

On ollu puhetta täällä että Suomella olisi joku Kyminlaaksonlinja (kymi joki?)
Kuin pitkä se linja on, oli? (kotka-kouvolaan?)

Ja jos venäläiset oli mennyt Imatra- savonlinnan tietää suomeen, mikä linja siellä oli?, jos ei ollu niin siellä sitten sissit taisteli?

 

[Bodyguard]

Joitain kohtia Salpalinjasta on "museoitu", ts. bunkkereihin ja pesäkkeisiin on opastus tieltä muutamassa kohtaa kaakkoisessa Suomessa, mutta muuten linja on kai "mädäntynyt".

 

[koponen]

Salpalinjaan kannattaa käydä tutustumassa paikan päällä. Varsin vaikuttava hanke.

 

[Heikkilä]

Joitain kohtia Salpalinjasta on "museoitu", ts. bunkkereihin ja pesäkkeisiin on opastus tieltä muutamassa kohtaa kaakkoisessa Suomessa, mutta muuten linja on kai "mädäntynyt".

Onhan niitä museoitu ihan oikeiksi museoiksi (ei pelkästään viitoitusta) 7-tien varrella Virolahdella (bunkkerimuseo) ja vähän pohjoisempana Miehikkälässä (salpalinjamuseo). Joensuun länsipuolella taitaa olla myös bunkkerimuseo. Ne muut metsään 'mädäntyneet' bunkkerit ovat sitten omalla vastuulla tutkittavia. Jossakin niistä olen lapsena kesälomilla käynyt taskulampun kanssa, ja jo silloin joissakin niissä oli vettä reilusti pohjalla ja kaivon aukko pimeässä mustan veden alla peittämättömänä ym. kivaa. En tosiaan suosittele omia tutkimusretkiä näihin, kun kerran hyvin museoitujakin on olemassa.

Eihän niillä teräsbetonilinnotteilla enää nykyään paljoa puolustusarvoa olisi, vaikka ne olisi pidetty kuivina. Jo kesällä 1944 niiden pst-tykit olivat niin alitehoisia, että bunkkerien ulkopuolelle kaivettiin asemia 75-millisille piiskatykeille, eli valtaosa taistelusta olisi käyty silloinkin bunkkerien ulkopuolella (Miehikkälän museossa on hyvä tälläisen aseman entisöinti). Kenttälinnoitteet niistä vissiin purettiin sotien jälkeen varsin pian kun niiden materiaaleja tarvittiin muuhun rakentamiseen, joten Salpalinjan käyttäminen puolustukseen olisi ollut jo 50- ja 60-luvuilla aikaavievien valmistelujen takana. Paljoa muuta kuin majoituskorsun virkaahan niillä ei enää olisi ollut.

 

[Bodyguard]

En osannut sanoa varmana tuota "oikeata museointia", kun en ole sellaisessa (vielä) vieraillut, noissa "mätänevissä" bunkkereissa kylläkin. Oli mielessä, että varmaankin jossain päin oikeita museoitakin on.

 

[Heikkilä]

En osannut sanoa varmana tuota "oikeata museointia", kun en ole sellaisessa (vielä) vieraillut, noissa "mätänevissä" bunkkereissa kylläkin. Oli mielessä, että varmaankin jossain päin oikeita museoitakin on.

Jos olet kaakonkulmalla liikkeellä niin kannattaa ehdottomasti käydä: http://www.salpakeskus.fi/

 

[Bodyguard]

En osannut sanoa varmana tuota "oikeata museointia", kun en ole sellaisessa (vielä) vieraillut, noissa "mätänevissä" bunkkereissa kylläkin. Oli mielessä, että varmaankin jossain päin oikeita museoitakin on.

Jos olet kaakonkulmalla liikkeellä niin kannattaa ehdottomasti käydä: http://www.salpakeskus.fi/

Pitääpä pistää korvan taakse. Seuraavalla Imatran reissulla vois poiketa tuollakin. Kiitos vinkistä.

 

[Hejsan]

Okidoki.

Tämä kymenlaaksolinja onko se vain huhuja?

 

[Heikkilä]

Okidoki.

Tämä kymenlaaksolinja onko se vain huhuja?

Kyllä Kymijoen rannassa on linnoituksia mutta pääasiassa 1790-luvulta. Venäläiset linnoittivat vuonna 1743 rauhanteossa saamaansa Kymenlaaksoa ns. Kustaan sodan 1788-90 jälkeen kenraali Suvorovin johdolla ja ruotsalaiset tekivät samaa joen länsipuolella. Pyhtäällä ja Kouvolassa on näitä venäläisten redutteja ja valleja vielä löydettävissä, ja Loviisan ja Svartholman ruotsalaiset linnoitukset jonkin verran Kymijoen länsipuolella ovat myös samalta ajalta. Tuon ajan jälkeenhän Kymijoki ei ole ollut rajajoki joten ei sinne ole mitään ihmeellistä linnoitusketujua senkään takia rakennettu.

Kesällä 1944 Kymijoen silloilla oli lähinnä varusmiesikäisiä asevelvollisia vartiossa, isoisäni oli siellä (Korialla) pysäyttämässä karkureita. Jos venäläinen olisi murtautunut ensin VKT-linjasta, sitten Salpalinjasta ja sitten vielä edennyt nopeasti Kymenlaakson läpi olisi sota varmasti menetetty, riippumatta mistään linnoitusketjusta Kymijoella. Armeijan pääosa oli Karjalassa eikä se olisi sieltä päässyt miehittämään tuollaista linjaa, vaikka sellainen olisi ollut.

 

[Hejsan]

Joo, joo jos katomme eteenpäin..1970-1990 olikko Suomella silloin joku puolustuslinjaa NL vastaan?

 

[Heikkilä]

Joo, joo jos katomme eteenpäin..1970-1990 olikko Suomella silloin joku puolustuslinjaa NL vastaan?

Taisi olla kiinteiden vuosikymmeniä etukäteen rakennettujen puolustuslinjojen aika jo mennyt ohi, ja YYA-sopimus joka tapauksessa esti kaiken avoimen ja julkisen Neuvostoliiton vastaisen sotavalmistelun.

 

[Hejsan]

Joo, joo jos katomme eteenpäin..1970-1990 olikko Suomella silloin joku puolustuslinjaa NL vastaan?

Taisi olla kiinteiden vuosikymmeniä etukäteen rakennettujen puolustuslinjojen aika jo mennyt ohi, ja YYA-sopimus joka tapauksessa esti kaiken avoimen ja julkisen Neuvostoliiton vastaisen sotavalmistelun.

OK

Jos katotaan tänäpäivänä miten se silloin ois?
RVL alkaa viivystystaistelu että maavoimat ehtii mobilisoimaan ja sitten?

 

[Heikkilä]

Jos katotaan tänäpäivänä miten se silloin ois?
RVL alkaa viivystystaistelu että maavoimat ehtii mobilisoimaan ja sitten?

Tässä on 'taskutietoa puolustusvoimista 2009'. Sieltä löytyy nykyisen aluepuolustuksen konsepti. Jos liikekannallepano aloitetaan taistelujen puhkeamisen jälkeen niin sitten ollaan kyllä pahasti myöhässä...

 

[Hejsan]

Kiitos
Oli siinä vähän lukemista

 

[Hejsan]

Laitaan kartoja niistä linjoista

 

[Einomies1]

Vt 6 varrella, Taavetissa on myös Salpalinjan tukikohta ihan valtatien vieressä, helppo käydä ja tutustua jos ajaa ohitse Lappeenrantaan tms.

Siellä oli ainakin takavuosina yritys joka teki salpa-vaelluksia moodatuilla maastureilla linjan niihin osiin, joihin ei ole kunnon teitä.

Tuo Miehikkälän tukikohta-alue on kyllä paremmassa kunnossa ja tutustumisen arvoinen, mutta sinne pitää oikeasti mennä koska se on keskellä ei-mitään.

Salpa-linja on syvyydeltään etelä-suomessa n. 30 km, eli pää-linnoituksien takana löytyy myös portaittain linnotteita jotka vähemmän tunnettuja ja heikommin varusteltuja. Mökkini lähellä, Vehkalahdella (nyk. Haminan kaupunki) on taaimaiset asemat jotka on kalliooon poratut juoksuhaudat ja kivisiä panssariesteitä löytyy sieltä täältä.

Matkaa sieltä on itään, Miehikkälään n. 25-30 km.

 

[suksisissi]

Joo, joo jos katomme eteenpäin..1970-1990 olikko Suomella silloin joku puolustuslinjaa NL vastaan?

Taisi olla kiinteiden vuosikymmeniä etukäteen rakennettujen puolustuslinjojen aika jo mennyt ohi, ja YYA-sopimus joka tapauksessa esti kaiken avoimen ja julkisen Neuvostoliiton vastaisen sotavalmistelun.

Salpalinjan laitteita pidettiin ainakin Suomenlahden ja Saimaan välillä asiasta liikoja huutelematta jonkinlaisessa kunnossa vielä 1970-80-luvulla; mm kk-jalustojen kiinnityspultit ja ovien saranat pidettiin vahvasti rasvattuna ja ilmastointiputkien ruostesuojamaalauksia uusittiin ja seudun silloisten sotilaspiirien LKP-varastoissa säilytettiin Maximien linnoitusjalustoja ja tietenkin itse Maximejakin. Tärkeimmät korsut oli myös lukittu ja lukot sinetöity.
Sama pätee Hankoniemen tyven ns Harparskog-linjaan, jonka laitteet tehtiin samoilla vakiopiirustuksilla ja jonka nykykunnosta on muuten erinomaiset alan harrastajan ylläpitämät nettisivut:

http://www.hangonrintama.fi/

Myös linnoitustykistön ympyränmuotoisia asemia, joissa pyöreän "tykkipihan" ympärillä on miehistön majoitustila ja ammusvarastotila, pidettiin kunnossa ja rannikkotykistöllä oli "ylimääräisiä" 152mm Caneteja varikolla. Mm Lemin Kärmeniemen Canet-patterin tykkiasemat oli vielä 1970-luvun puolivälissä ympäröity piikkilanka-aidalla, samoin tykkipihalle vievässä käytävässä oli piikkilangalla vahvistettu lautaportti. Vaan kyllähän me pojat sinne sisään pääsimme...:a-wink:

Laajemman operatiivisen merkityksenhän Salpalinja oli tuolloin jo menettänyt, mutta paikallista merkitystä sillä vielä oli. Linjan laitteisiin tukeutunut torjuntayksikkö olisi ollut aika hyvin linnoittautunut ja vaikeasti ilmaiskuilla ja tykistöllä lamautettavissa.

 

[suksisissi]

Joitain kohtia Salpalinjasta on "museoitu", ts. bunkkereihin ja pesäkkeisiin on opastus tieltä muutamassa kohtaa kaakkoisessa Suomessa, mutta muuten linja on kai "mädäntynyt".

. Jossakin niistä olen lapsena kesälomilla käynyt taskulampun kanssa, ja jo silloin joissakin niissä oli vettä reilusti pohjalla ja kaivon aukko pimeässä mustan veden alla peittämättömänä ym. kivaa. En tosiaan suosittele omia tutkimusretkiä näihin, kun kerran hyvin museoitujakin on olemassa.

Bunkkerinbongaus on kivaa! Oen itsekin käynyt kymmenissä linjan museoimattomisssa laitteissa niin opastetuilla Salpavaelluksilla kuin omin päinkin korsuja etsien ja tutkien. En pidä riskejä kovinkaan suurina. Harvoin nuo ovat vedellä täyttyneitä (salaojat rikki ympäristön metsätöiden tms vuoksi), vaikka kosteita ovatkin. Korsujen viemärikaivo löytyy yleensä eteisen viereisestä komerosta ja vesikaivon (hyvinkin syviä ja monet edelleen juomakelpoisia) reunat on useimmiten korotettu niin, ettei siihen vahingossa astu. Suurin riski on mielestäni pään kolhiminen kattojen lautaverhouksen (useimmiten lahonnut ja purettu tai pudonnut) kiinnityspultteihin tai ovenkarmeihin tai liukastuminen korsun oviaukolle ulkoa vievässä luiskassa. Kaksikerroksisissa korsuissa ja luolissa täytyy tietysti olla erityisen varovainen.
Hyvä otsalamppu tms on tietysti välttämätön, ei niitä kannata käsikopelolla tutkia.

Hauskinta on "uuden" korsun löytäminen. Nehän (kk- ja tykkikorsut, joita on eniten) on tehty jv-asemien eteen sivuilta ristiin ampuviksi, ja kun tietää yhden, voi ruveta kartan ja maaston tutkimisen avulla etsimään sille "kavereita".

Suomenlahden ja Saimaan välillä on yli 700 "järeää" betonikorsua, joten vielä on etsimistä! Oman lukunsa muodostavat keväällä ja kesällä -44 asemaa täydentämään tehdyt pallokorsut, joita on joskus todella vaikea havaita, vaikka seisoisi sellaisen päällä.

 

[suksisissi]

Okidoki.

Tämä kymenlaaksolinja onko se vain huhuja?

"Kymijokilinja" oli olemassa vain paperilla eli suunnitelmia Kymijokilinjan linnoittamiseksi oli kyllä tehty, mutta töitä ei koskaan aloitettu.
Joitain kevyitä kenttälinnoitteita oli esim Korian siltojen tienoilla, mutta ne ovat jääneet asutuksen ja uusien teiden alle.

 

[baikal]

Tottahan vesistöeste on edelleen vesistöeste jo sinällään. Ja jos infrattu vesistöeste valmistellaan häikäilemättömästi sotakuntoon, se voi palvella myös linjana nykyaikaisessakin sodankäynnissä, olettaisin ainakin.

Kunhan nyt hejsan et sotke Kursk-Kymenlaaksossa-ohjelmaa tähän? Se on taas uudenajan mahdollinen Kurskin toisinto, joka elää vahvana mielikuvissa.

Mitenköhän tarkkaan Naapuri oli perillä Salpa-linjan edistymisestä ja millaisena mahtoi pitää sen taisteluarvoa kesällä -44? Ihan kuin olisin joskus törmännyt selostukseen, jossa partisaanien yksi tehtävä Pohjois-karjalan pohjoisosissa olisi ollut selvittää uuden linjan rakentamisen vaiheita jne. .