Nämä puolustuslinjat?

Hejsan

Alokas
BAN
baikal kirjoitti:
Kunhan nyt hejsan et sotke Kursk-Kymenlaaksossa-ohjelmaa tähän? Se on taas uudenajan mahdollinen Kurskin toisinto, joka elää vahvana mielikuvissa.

Mitä on kursk-kymenlaakso ohjelma?? Voisikko kertoa enemän siitä.....olen kiinostunut, onko se joku tänäpäivän skenaario?

baikaali saat kertoa...jos olet sanonut A niin saat myös sanoa B....;)
 

suksisissi

Kersantti
baikal kirjoitti:
Mitenköhän tarkkaan Naapuri oli perillä Salpa-linjan edistymisestä ja millaisena mahtoi pitää sen taisteluarvoa kesällä -44? Ihan kuin olisin joskus törmännyt selostukseen, jossa partisaanien yksi tehtävä Pohjois-karjalan pohjoisosissa olisi ollut selvittää uuden linjan rakentamisen vaiheita jne. .

Ilmeisesti olivat ainakin kohtuullisen selvillä siitä, että vahvasti linnoitettu linja olisi ollut vielä edessä, jos VKT-asema olisi murtunut eli Ihantalassa tai Vuosalmella olisi päästy läpimurtoon. Tietoa oli varmaan vuodatettu tarkoituksellakin eikä tuollainen valtava työmaa voi pysyä salassa.
Suurin osa Salpalinjastahan tehtiin jo 1940-41 ja välillä keskeytyneitä töitä jatkettiin sitten keväällä ja kesällä 1944. Salpalinjan oikaisuasema eli Miehikkälän-Virolahden linjahan (Vaalimaan linja) tehtiin vasta tuolloin ja se koostui lähinnä pallokorsuista ja kenttälinnoitteista.
 

suksisissi

Kersantti
baikal kirjoitti:
Tottahan vesistöeste on edelleen vesistöeste jo sinällään. Ja jos infrattu vesistöeste valmistellaan häikäilemättömästi sotakuntoon, se voi palvella myös linjana nykyaikaisessakin sodankäynnissä, olettaisin ainakin.

Kymijoki on ainakin eteläosiltaan (Kuusankoskelta rannikolle) sen verran leveä, vuolas ja syvä virta, että se muodostaa suurvallankin kalustoresursseilla selkeän esteen, kun sillat on tuhottu. Toisaalta siltojen pommittaminen vihollisen toimesta estää myös lännestä itään-liikkeen...

Oma lukunsa on joen lukuisten voimalaitospatojen tuhoamisen seuraukset. Mitä tapahtuu joen alajuoksulla, jos vaikka Voikkaan - Kuusankosken tehtaiden ja Keltin padot pommitetaan tai räjäytetään kertarysäyksellä. Joku hydrologi osaisi varmaan laskea tulvan suuruuden. Voisiko tulvitusta käyttää puolustusaseenakin?
 

3JK

Kersantti
Olihan myös olemassa usein unohdettu Harparskoglinja Hankoniemllä, Tammisaaren ja Hangon välissä. Siitä erinomainen esits löytyy tästä http://www.hangonrintama.fi/SUOMI/Paasivu.html
 

baikal

Supreme Leader
Hejsan kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Kunhan nyt hejsan et sotke Kursk-Kymenlaaksossa-ohjelmaa tähän? Se on taas uudenajan mahdollinen Kurskin toisinto, joka elää vahvana mielikuvissa.

Mitä on kursk-kymenlaakso ohjelma?? Voisikko kertoa enemän siitä.....olen kiinostunut, onko se joku tänäpäivän skenaario?

baikaali saat kertoa...jos olet sanonut A niin saat myös sanoa B....;)

Se on rankka kulutussota, jota erään aselajin reserviläiset hehkuttavat välillä...kuinka ajetaan meikä ps-armeija vihollisen kärsään kiinni KOKO POTENTIAALILLA. Tämä liittyy Susi1:n aikaisiin minun ja ohjustelijan vänkäyksiin, eikä sillä ole enempää tosipohjaa kuin on joulupukilla.
 

baikal

Supreme Leader
suksisissi kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Tottahan vesistöeste on edelleen vesistöeste jo sinällään. Ja jos infrattu vesistöeste valmistellaan häikäilemättömästi sotakuntoon, se voi palvella myös linjana nykyaikaisessakin sodankäynnissä, olettaisin ainakin.

Kymijoki on ainakin eteläosiltaan (Kuusankoskelta rannikolle) sen verran leveä, vuolas ja syvä virta, että se muodostaa suurvallankin kalustoresursseilla selkeän esteen, kun sillat on tuhottu. Toisaalta siltojen pommittaminen vihollisen toimesta estää myös lännestä itään-liikkeen...

Oma lukunsa on joen lukuisten voimalaitospatojen tuhoamisen seuraukset. Mitä tapahtuu joen alajuoksulla, jos vaikka Voikkaan - Kuusankosken tehtaiden ja Keltin padot pommitetaan tai räjäytetään kertarysäyksellä. Joku hydrologi osaisi varmaan laskea tulvan suuruuden. Voisiko tulvitusta käyttää puolustusaseenakin?

Kerran kysyin susifoorumilla paljonko pitää olla vettä kentällä, että ps-armeija on sen kanssa vaikeuksissa, silloin vastattiin että reilu metri pitää olla. Sitä en taas sitten tiedä millaista on esim. miinanraivaus, jos vettä on päällä metri ja paketit ovat vesitiiviitä edes sen verran, että muutaman päivän kestävät märkää. Oletan, että siinä piilee yksi pirullisuus. Kehnollako raivaa, jos on metri vettä miinoitusten päällä?
 

vehamala

Kenraali
Mod
3JK kirjoitti:
Olihan myös olemassa usein unohdettu Harparskoglinja Hankoniemllä, Tammisaaren ja Hangon välissä. Siitä erinomainen esits löytyy tästä http://www.hangonrintama.fi/SUOMI/Paasivu.html

Todella ison käden ansaitseva sivusto !
Tietysti se tuntuu vielä paremmalta kun on itse noilla paikoilla käynyt.
 

suksisissi

Kersantti
baikal kirjoitti:
suksisissi kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Tottahan vesistöeste on edelleen vesistöeste jo sinällään. Ja jos infrattu vesistöeste valmistellaan häikäilemättömästi sotakuntoon, se voi palvella myös linjana nykyaikaisessakin sodankäynnissä, olettaisin ainakin.

Kymijoki on ainakin eteläosiltaan (Kuusankoskelta rannikolle) sen verran leveä, vuolas ja syvä virta, että se muodostaa suurvallankin kalustoresursseilla selkeän esteen, kun sillat on tuhottu. Toisaalta siltojen pommittaminen vihollisen toimesta estää myös lännestä itään-liikkeen...

Oma lukunsa on joen lukuisten voimalaitospatojen tuhoamisen seuraukset. Mitä tapahtuu joen alajuoksulla, jos vaikka Voikkaan - Kuusankosken tehtaiden ja Keltin padot pommitetaan tai räjäytetään kertarysäyksellä. Joku hydrologi osaisi varmaan laskea tulvan suuruuden. Voisiko tulvitusta käyttää puolustusaseenakin?

Kerran kysyin susifoorumilla paljonko pitää olla vettä kentällä, että ps-armeija on sen kanssa vaikeuksissa, silloin vastattiin että reilu metri pitää olla. Sitä en taas sitten tiedä millaista on esim. miinanraivaus, jos vettä on päällä metri ja paketit ovat vesitiiviitä edes sen verran, että muutaman päivän kestävät märkää. Oletan, että siinä piilee yksi pirullisuus. Kehnollako raivaa, jos on metri vettä miinoitusten päällä?

Mielessäni oli lähinnä "hyökytulvan" vaikutukset, jos Voikkaan, Kuusankosken ja Keltin padot räjäytetään samanaikaisesti: Mitä tapahtuu Kouvolan ja Myllykosken välisillä peltoaukeilla ylimenohyökkäykseen varustautuvalle tai sitä juuri suorittavalle viholliselle? Siinä voi ponttoonisilta lähteä lujaa, noiden patojen yhteenlaskettu korkeus on jossain 25 ja 30 metrin välillä ja takana Päijänteen vesistön massat
(Kuusankosken voimalan pudotuskorkeus on 9 metriä, Voikkaasta ja Keltistä en löytänyt tietoja, mutta samaa luokkaa ne ovat. Muutama pikkuvoimala on tosin Voikkaan yläpuolellakin)
 

Haisuli

Kersantti
baikal kirjoitti:
suksisissi kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Tottahan vesistöeste on edelleen vesistöeste jo sinällään. Ja jos infrattu vesistöeste valmistellaan häikäilemättömästi sotakuntoon, se voi palvella myös linjana nykyaikaisessakin sodankäynnissä, olettaisin ainakin.

Kymijoki on ainakin eteläosiltaan (Kuusankoskelta rannikolle) sen verran leveä, vuolas ja syvä virta, että se muodostaa suurvallankin kalustoresursseilla selkeän esteen, kun sillat on tuhottu. Toisaalta siltojen pommittaminen vihollisen toimesta estää myös lännestä itään-liikkeen...

Oma lukunsa on joen lukuisten voimalaitospatojen tuhoamisen seuraukset. Mitä tapahtuu joen alajuoksulla, jos vaikka Voikkaan - Kuusankosken tehtaiden ja Keltin padot pommitetaan tai räjäytetään kertarysäyksellä. Joku hydrologi osaisi varmaan laskea tulvan suuruuden. Voisiko tulvitusta käyttää puolustusaseenakin?

Kerran kysyin susifoorumilla paljonko pitää olla vettä kentällä, että ps-armeija on sen kanssa vaikeuksissa, silloin vastattiin että reilu metri pitää olla. Sitä en taas sitten tiedä millaista on esim. miinanraivaus, jos vettä on päällä metri ja paketit ovat vesitiiviitä edes sen verran, että muutaman päivän kestävät märkää. Oletan, että siinä piilee yksi pirullisuus. Kehnollako raivaa, jos on metri vettä miinoitusten päällä?

Eiköhän ainakin kaikki pellot olisi sulaan aikaan sellaista velliä/riski osua pehmeeseen kohtaan niin suuri ettei sinne olisi vaunuilla enää mitään asiaa. Tienpohjaakin on vaikea yrittää seurata jos ei näe missä se menee ja ojan reunat olisivat luonnollisesti todella pehmeitä.
 

suksisissi

Kersantti
Hejsan kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Kunhan nyt hejsan et sotke Kursk-Kymenlaaksossa-ohjelmaa tähän? Se on taas uudenajan mahdollinen Kurskin toisinto, joka elää vahvana mielikuvissa.

Mitä on kursk-kymenlaakso ohjelma?? Voisikko kertoa enemän siitä.....olen kiinostunut, onko se joku tänäpäivän skenaario?

baikaali saat kertoa...jos olet sanonut A niin saat myös sanoa B....;)

En puutu Kursk-Kymenlaako skenaarioon sen enempää, mutta vinkkinä: Voit tutustua suomalaiseen maastoon aina 1:4000-mittakaavaan asti kartoin ja ilmakuvin osoitteessa
www.kansalaisen.karttapaikka.fi

Klikkaa ensin pienestä Suomen kartasta seutu, jota haluat tarkastella ja sen jälkeen voi säädellä kartan mittakaavaa sen oikealla puolella olevasta palkista.
 

Hejsan

Alokas
BAN
suksisissi

Linkki ei toimi...mulla lukee websidan kan inte visas...
 

vehamala

Kenraali
Mod
Hejsan kirjoitti:
suksisissi

Linkki ei toimi...mulla lukee websidan kan inte visas...

Kokeile Hejsan tätä:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?lang=sv
 

suksisissi

Kersantti
suksisissi kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Okidoki.

Tämä kymenlaaksolinja onko se vain huhuja?
"Kymijokilinja" oli olemassa vain paperilla eli suunnitelmia Kymijokilinjan linnoittamiseksi oli kyllä tehty, mutta töitä ei koskaan aloitettu.
Joitain kevyitä kenttälinnoitteita oli esim Korian siltojen tienoilla, mutta ne ovat jääneet asutuksen ja uusien teiden alle.

Pitipä oikein ruveta selvittämään tuota Kymijokilinjaa eli hankin kirjastosta Arimon Suomen linnoittamisen historian 1918-44.
Kymijokilinjalla tehtiin sentään jotain Talvisodan aikana ja heti sen jälkeen, ennen Salpalinjan töiden aloittamista. Jopa jokunen betonilaite rakennettiin, ilmeisesti ruotsalaisen vapaaehtoislinnoittajien (SAK, Svenska Arbetskåren) toimesta, mutta tarkempia paikkoja teos ei kerro. Kotkan Sutelassa eli Kyminlinnan vanhasta linnoituksesta noin kilometri länteen on jotain tehty, mutta mitä?
Kartasta katsoen vanhan valtatien varressa olisi mäki, johon voisi kuvitella jotain kaivellun. Täytyypä käydä joskus tutkimassa...
Kotkalaisia palstalla? Kertokaa!
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
Onko tietoa tämän Utissa sijaitsevan vallituksen historiasta?

http://maps.google.fi/maps?hl=fi&ie=UTF8&ll=60.889631,26.897417&spn=0.002698,0.006877&t=h&z=17
 

suksisissi

Kersantti
JOKO kirjoitti:
Onko tietoa tämän Utissa sijaitsevan vallituksen historiasta?

http://maps.google.fi/maps?hl=fi&ie=UTF8&ll=60.889631,26.897417&spn=0.002698,0.006877&t=h&z=17

Utin linnoitus tai "Utin vallit" on venäläisten 1790-luvulla rakentama silloisen länsirajansa suojaksi. Salpausselkää seurasi jo silloin tärkeä tie lähes nykyisen VT 6:n paikkeilla; osia vanhasta, 1960-luvun alkuun käytetystä tiestä näkee vielä paikoin kuutostien sivulla ja osa on sen alla.
Ruotsin ja Venäjän rajahan oli siirtynyt Turun rauhassa 1743 Kymijoki-Mäntyharju-Savonlinna-jne tasalle.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_rauha
Ruotsalaiset yrittivät 1790 revanssisotaa entisten rajojen palauttamiseksi Kustaa III:n johdolla, mutta turpiin tuli.
Utin linnoituksen kanssa samanaikaisesti ja samaan tarkoitukseen rakennettuja rajalinnakkeita ovat Kyminlinna Kotkassa, Järvitaipale Tuohikotti-Savitaipale-tien varressa ja Kärnäkoski Savitaipale-Suomenniemi- tien varrella.
 

Hejsan

Alokas
BAN
Heikkilä kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Jos katotaan tänäpäivänä miten se silloin ois?
RVL alkaa viivystystaistelu että maavoimat ehtii mobilisoimaan ja sitten?

Tässä on 'taskutietoa puolustusvoimista 2009'. Sieltä löytyy nykyisen aluepuolustuksen konsepti. Jos liikekannallepano aloitetaan taistelujen puhkeamisen jälkeen niin sitten ollaan kyllä pahasti myöhässä...

Tässä löysin

The defence planning is organised to counteract three threat situations:

A regional crisis that may have effects on Finland.
Political, economic and military pressure, which may include a threat of using military force and its restricted use.
Use of military force in the form of a strategic strike or an attack beginning with a strategic strike aimed at seizing territory.

In all cases, the national objective is to keep the vital areas, especially the capital area in Finnish possession. In other areas, the size of the country is used to delay and wear down the invader, until the enemy may be defeated in an area of Finnish choosing. The Army carries most of the responsibility for this task. The war-time army is combined of

two mechanized battle groups
three readiness brigades
two jaeger brigades
two motorized battle groups
six infantry brigades (territorial troops)
special jaeger battalion
helicopter battalion
specialized units under general staff
local defence units

The role of the Navy is to repel all attacks carried out against Finnish coasts and to safeguard the territorial integrity during peace time and the "gray" phase of the conflict. The maritime defence relies on combined use of coastal artillery, missile systems and naval mines to wear down the attacker. The Air Force is used to deny the invader the air superiority and to protect most important troops and objects of national importance in conjunction with the ground-based air defence. As the readiness of the Air Force and the Navy is high even during the peace-time, the career personnel have a much more visible role in the war-time duties of these defence branches.

The Border Guard has the responsibility for border security in all situations. During a war, it will contribute to the national defence partially integrated into the army, its total mobilized strength being some 11,600 troops. One of the projected uses for the Border Guard is guerrilla warfare in areas temporarily occupied by enemy

Finnish_defence_doctrine%2C_territorial_defence.png
 

suksisissi

Kersantti
Zeus kirjoitti:
Kymijokilinjasta: Kannattaa tarkastaa Anjalan kartanon ja kirkonmäen tienoot.
Saattaa tuolla jotain olla:
Kymijoen varressa on myös venäläisten ensimmäisen maailmansodan aikana rakentamia linnoitteita, joiden päätorjuntasuunta on tietysti länteen. Maasto- ja taktisista syistä osa niistä saattaa olla joen länsirannalla. Esim tuo Anjalan kartanon ja Kirkkovuoren - Paaranmäen - Känkkärämäen alue olisi aika luonteva paikka Ankkapurhan eli Anjalankosken ylityspaikkaa suojaavalle sillanpäälle.
En ole tuolla koskaan käynyt, mutta Kansalaisen Karttapaikka on aivan mainio paikka tutustua minkä tahansa paikan maastoon kartalta.
 

juhapar

Kenraali
Muistaako kukaan, miten tuolta Karttapaikasta sai ladattua omalle koneelle niitä karttoja nipullisen? Jollain foorumilla oli juttua asiasta, mutta eihän sitä tähän hätään löydy...
 
Top