Nämä puolustuslinjat?
- Viestiketjun aloittaja Hejsan
- Aloitus PVM
suksisissi
Kersantti
baikal kirjoitti:
Ilmeisesti olivat ainakin kohtuullisen selvillä siitä, että vahvasti linnoitettu linja olisi ollut vielä edessä, jos VKT-asema olisi murtunut eli Ihantalassa tai Vuosalmella olisi päästy läpimurtoon. Tietoa oli varmaan vuodatettu tarkoituksellakin eikä tuollainen valtava työmaa voi pysyä salassa.
Suurin osa Salpalinjastahan tehtiin jo 1940-41 ja välillä keskeytyneitä töitä jatkettiin sitten keväällä ja kesällä 1944. Salpalinjan oikaisuasema eli Miehikkälän-Virolahden linjahan (Vaalimaan linja) tehtiin vasta tuolloin ja se koostui lähinnä pallokorsuista ja kenttälinnoitteista.
suksisissi
Kersantti
baikal kirjoitti:
Kymijoki on ainakin eteläosiltaan (Kuusankoskelta rannikolle) sen verran leveä, vuolas ja syvä virta, että se muodostaa suurvallankin kalustoresursseilla selkeän esteen, kun sillat on tuhottu. Toisaalta siltojen pommittaminen vihollisen toimesta estää myös lännestä itään-liikkeen...
Oma lukunsa on joen lukuisten voimalaitospatojen tuhoamisen seuraukset. Mitä tapahtuu joen alajuoksulla, jos vaikka Voikkaan - Kuusankosken tehtaiden ja Keltin padot pommitetaan tai räjäytetään kertarysäyksellä. Joku hydrologi osaisi varmaan laskea tulvan suuruuden. Voisiko tulvitusta käyttää puolustusaseenakin?
Hejsan kirjoitti:baikal kirjoitti:
Mitä on kursk-kymenlaakso ohjelma?? Voisikko kertoa enemän siitä.....olen kiinostunut, onko se joku tänäpäivän skenaario?
baikaali saat kertoa...jos olet sanonut A niin saat myös sanoa B....
Se on rankka kulutussota, jota erään aselajin reserviläiset hehkuttavat välillä...kuinka ajetaan meikä ps-armeija vihollisen kärsään kiinni KOKO POTENTIAALILLA. Tämä liittyy Susi1:n aikaisiin minun ja ohjustelijan vänkäyksiin, eikä sillä ole enempää tosipohjaa kuin on joulupukilla.
suksisissi kirjoitti:
Kerran kysyin susifoorumilla paljonko pitää olla vettä kentällä, että ps-armeija on sen kanssa vaikeuksissa, silloin vastattiin että reilu metri pitää olla. Sitä en taas sitten tiedä millaista on esim. miinanraivaus, jos vettä on päällä metri ja paketit ovat vesitiiviitä edes sen verran, että muutaman päivän kestävät märkää. Oletan, että siinä piilee yksi pirullisuus. Kehnollako raivaa, jos on metri vettä miinoitusten päällä?
suksisissi
Kersantti
baikal kirjoitti:
Mielessäni oli lähinnä "hyökytulvan" vaikutukset, jos Voikkaan, Kuusankosken ja Keltin padot räjäytetään samanaikaisesti: Mitä tapahtuu Kouvolan ja Myllykosken välisillä peltoaukeilla ylimenohyökkäykseen varustautuvalle tai sitä juuri suorittavalle viholliselle? Siinä voi ponttoonisilta lähteä lujaa, noiden patojen yhteenlaskettu korkeus on jossain 25 ja 30 metrin välillä ja takana Päijänteen vesistön massat
(Kuusankosken voimalan pudotuskorkeus on 9 metriä, Voikkaasta ja Keltistä en löytänyt tietoja, mutta samaa luokkaa ne ovat. Muutama pikkuvoimala on tosin Voikkaan yläpuolellakin)
baikal kirjoitti:
Eiköhän ainakin kaikki pellot olisi sulaan aikaan sellaista velliä/riski osua pehmeeseen kohtaan niin suuri ettei sinne olisi vaunuilla enää mitään asiaa. Tienpohjaakin on vaikea yrittää seurata jos ei näe missä se menee ja ojan reunat olisivat luonnollisesti todella pehmeitä.
suksisissi
Kersantti
Hejsan kirjoitti:baikal kirjoitti:
Mitä on kursk-kymenlaakso ohjelma?? Voisikko kertoa enemän siitä.....olen kiinostunut, onko se joku tänäpäivän skenaario?
baikaali saat kertoa...jos olet sanonut A niin saat myös sanoa B....
En puutu Kursk-Kymenlaako skenaarioon sen enempää, mutta vinkkinä: Voit tutustua suomalaiseen maastoon aina 1:4000-mittakaavaan asti kartoin ja ilmakuvin osoitteessa
www.kansalaisen.karttapaikka.fi
Klikkaa ensin pienestä Suomen kartasta seutu, jota haluat tarkastella ja sen jälkeen voi säädellä kartan mittakaavaa sen oikealla puolella olevasta palkista.
suksisissi
Kersantti
suksisissi kirjoitti:
Pitipä oikein ruveta selvittämään tuota Kymijokilinjaa eli hankin kirjastosta Arimon Suomen linnoittamisen historian 1918-44.
Kymijokilinjalla tehtiin sentään jotain Talvisodan aikana ja heti sen jälkeen, ennen Salpalinjan töiden aloittamista. Jopa jokunen betonilaite rakennettiin, ilmeisesti ruotsalaisen vapaaehtoislinnoittajien (SAK, Svenska Arbetskåren) toimesta, mutta tarkempia paikkoja teos ei kerro. Kotkan Sutelassa eli Kyminlinnan vanhasta linnoituksesta noin kilometri länteen on jotain tehty, mutta mitä?
Kartasta katsoen vanhan valtatien varressa olisi mäki, johon voisi kuvitella jotain kaivellun. Täytyypä käydä joskus tutkimassa...
Kotkalaisia palstalla? Kertokaa!
suksisissi
Kersantti
JOKO kirjoitti:
Utin linnoitus tai "Utin vallit" on venäläisten 1790-luvulla rakentama silloisen länsirajansa suojaksi. Salpausselkää seurasi jo silloin tärkeä tie lähes nykyisen VT 6:n paikkeilla; osia vanhasta, 1960-luvun alkuun käytetystä tiestä näkee vielä paikoin kuutostien sivulla ja osa on sen alla.
Ruotsin ja Venäjän rajahan oli siirtynyt Turun rauhassa 1743 Kymijoki-Mäntyharju-Savonlinna-jne tasalle.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_rauha
Ruotsalaiset yrittivät 1790 revanssisotaa entisten rajojen palauttamiseksi Kustaa III:n johdolla, mutta turpiin tuli.
Utin linnoituksen kanssa samanaikaisesti ja samaan tarkoitukseen rakennettuja rajalinnakkeita ovat Kyminlinna Kotkassa, Järvitaipale Tuohikotti-Savitaipale-tien varressa ja Kärnäkoski Savitaipale-Suomenniemi- tien varrella.
Heikkilä kirjoitti:
Tässä löysin
The defence planning is organised to counteract three threat situations:
A regional crisis that may have effects on Finland.
Political, economic and military pressure, which may include a threat of using military force and its restricted use.
Use of military force in the form of a strategic strike or an attack beginning with a strategic strike aimed at seizing territory.
In all cases, the national objective is to keep the vital areas, especially the capital area in Finnish possession. In other areas, the size of the country is used to delay and wear down the invader, until the enemy may be defeated in an area of Finnish choosing. The Army carries most of the responsibility for this task. The war-time army is combined of
two mechanized battle groups
three readiness brigades
two jaeger brigades
two motorized battle groups
six infantry brigades (territorial troops)
special jaeger battalion
helicopter battalion
specialized units under general staff
local defence units
The role of the Navy is to repel all attacks carried out against Finnish coasts and to safeguard the territorial integrity during peace time and the "gray" phase of the conflict. The maritime defence relies on combined use of coastal artillery, missile systems and naval mines to wear down the attacker. The Air Force is used to deny the invader the air superiority and to protect most important troops and objects of national importance in conjunction with the ground-based air defence. As the readiness of the Air Force and the Navy is high even during the peace-time, the career personnel have a much more visible role in the war-time duties of these defence branches.
The Border Guard has the responsibility for border security in all situations. During a war, it will contribute to the national defence partially integrated into the army, its total mobilized strength being some 11,600 troops. One of the projected uses for the Border Guard is guerrilla warfare in areas temporarily occupied by enemy
suksisissi
Kersantti
Saattaa tuolla jotain olla:Zeus kirjoitti:
Kymijoen varressa on myös venäläisten ensimmäisen maailmansodan aikana rakentamia linnoitteita, joiden päätorjuntasuunta on tietysti länteen. Maasto- ja taktisista syistä osa niistä saattaa olla joen länsirannalla. Esim tuo Anjalan kartanon ja Kirkkovuoren - Paaranmäen - Känkkärämäen alue olisi aika luonteva paikka Ankkapurhan eli Anjalankosken ylityspaikkaa suojaavalle sillanpäälle.
En ole tuolla koskaan käynyt, mutta Kansalaisen Karttapaikka on aivan mainio paikka tutustua minkä tahansa paikan maastoon kartalta.