Naamiovärit kasvoihin ja ehkäpä muuallekin

[Second]

Äänetys.

Onkos puolustusvoimilla mitään omaa naamioväriä mitä se käyttää? Meille ei koskaan jaettu mitään ja ainoa asia mitä kerran tai pari tuherrettiin naamaan oli kaminasta otettu hiilen pala. Muistelen että joissakin kuvissa on varusmieheltä vedetty naama kokonaan vihreäksi.

Entäpä jos Sinä saisit valita niin olisiko joku tietty merkki mitä ottaisit, onko jotkin tietyt kriteerit miksi juuri sitä. Vai menisikö nokeamisella tai vaikka mullan hieromisella nahkaan. Tai ehkäpä haluaisit käyttää kasvon peittävää verkkoa? Tai kenties jättäisit kasvot täysin naamioimatta?

 

[Imagine]

Laitoin hyttysverkko koska ei tuota vihulaista ole ihan iholla. Hyttyset on. Lohjalla, Nummelassa ja Syndahlenissa jaettiin värit. Tosin menivät jälkitiedon mukaan jakajien omasta pussista.
Itseasiassa hyvä äänestys. Itse mustaisin naamani vaikkapa noella.
Nyo värit tosipaikassa on myös vihulaisella. Katajan takana kyttäävää naamioitua ampujaa on ihan oikeasti paha huomata. Tosin noita paljaitakaan kasvoja ei huomaa vaikka yli kävelisi. Tai etpä kävele kun on kuulaa jo tullut.

 

[JaRi]

Minusta samoin tuo hyttysverkko olisi sopivalla värityksellä toimiva varuste, niin hyttyssuojana kuin naamiointina.

 

[Anti-Panzer]

Naamioiva verkko. Ja mielellään semmoinen joka rikkoo myös kypärän muodon, kts. israelilaisten ratkaisu.

 

[Rajasissi]

Mielestäni molempi parempi, eli jaettaisiin maalit sekä verkko ja käyttäjä sitten päättäisi mitä milloinkin käyttäisi.

Tuossa naamiovärien käytössä näkee mitä erillaisempia versioita. Mielestäni paras opetus tuosta aiheesta jonka olen itse saanut on se että sellaiset naamankohdat joihin normaalisti tulee varjoja (esim silmäkuopat) maalataan/jätetään vaaleammiksi ja korkeat kasvojen kohdat tummemmiksi jolloin kasvot eivät näytä niin helposti normaaleilta kasvoilta.

 

[Kapiainen]

Puolustusvoimilla on käytössä naamiovärit sekä talvi-, että kesäolosuhteisiin. Talvioloihin valkoinen + musta samassa puikossa ja kesäoloihin vihreä + tummanruskea samassa puikossa.
Naamioväreillä on naamioinnin lisäksi toinen, kenties jopa itse naamiointia tärkeämpi rooli. Jo Törnin osasto aikanaan raportoi noettujen naamojen aiheuttavan vastustajassa selkeän pelkoreaktion. Samansuuntaista tietoa on olemassa myös monista muista yhteyksistä..sellainen se vaan on ihmisen mieli.
Naamioväreillä on siis oma psykologinen merkityksensä, jota sitäkään ei pidä väheksyä. Johan sitä jo intiaanit ja muut alkuperäis-/ luonnonkansat taisteluun lähtiessään maalasivat itsensä näyttääkseen mahdollisimman pelottavilta vastustajansa silmissä. Monilla eläimilläkin on samansuuntaista käytöstä jne.

 

[baikal]

Olisin juuri samaa kirjoittanut kuin Kapiainen. Maalattu naama on ikiaikainen keino demoralisoida niitä, jotka joutuvat kohta vastaan.

Pohjoisilla kansoilla on KAIKETI, sitä ei voida todistaa, tapana ollut maalata kasvot mustaksi, kun on lähdetty vainoamaan naapureita. Intiaanit, joihin Kapiainen viittasi, maalasivat erittäin yleisesti sotaan lähtiessään kasvonsa mustiksi. Osa heimoista käytti värejäkin, mutta musta oli se kuoleman väri. Skottipirulaiset käyttivät sinistä ainakin.

Katsokaas jääkiekkomaalivahtien kypäriä tänä päivänä...jotain niilläkin tavoitellaan tai ainakin se on jäänne jostain. JOHA-karju muuttuu kolme astetta pelättävämmäksi, kun hänellä on kommandonaamari... amerikkalaisen futiksen pelaajat vetävät viivaa silmien ympärille, poskille jne.

Miten paljon kasvojen "sotamaalaus" on myös rituaali soturille itselleen: eräänlainen riitti, joka nostaa esiin tunteen, että nyt sitä tästä pitää ruveta sotimaan tms.

Paljonko se ihminen on muuttunut tuhansien vuosien mittaan, pohjimmiltaan? Aika ohuen pinnan alla ainakin osalla on SE soturivietti edelleen. Joukko rituaaleja ja sopivaa houkuttelua nostaa sen esille, väitän, aika helposti.

 

[Kapiainen]

Miten paljon kasvojen "sotamaalaus" on myös rituaali soturille itselleen: eräänlainen riitti, joka nostaa esiin tunteen, että nyt sitä tästä pitää ruveta sotimaan tms.

Kyllähän sen silminnähden huomaa esim. varusmiesjoukosta sen muutoksen kun laitetaan värit naamaan ja havut varusteisiin. Silloin joukkoon tulee ihan toinen tekemisen meininki kuin ilman "sotamaalausta".
Sama harjoitus ilman "sotamaalausta" ja havuja varusteissa on meiningiltään ihan toisenlainen kuin "sotamaalauksessa" ja havuissa. Niin se vain on ja kuten baikal sanoi: ei se ihminen ole luonteeltaan tässä(kään) asiassa muuttunut, vaikka vuosisatoja ja -tuhansia on kulunut.
Naamioinnin kannalta en välttämättä pidä naamiovärejä niin kovin merkityksellisinä kuin ehkä joissain hieman normaalista poikkeavissa olosuhteissa. Psykologinen merkitys sotilaille itselleen + vastustajalle on se tärkeämpi juttu.

 

[Mosuri]

Yleensä rusketus ja lika hoitavat tuon kasvojen naamioinnin maastossa. Jos haluaa naamioitua paremmin niin verkkohuivi on hyvä ratkaisu. Kasvojen maalaus ei myöskään auta jos vaaleat kämmenet loistavat.

http://verkkokauppa.milites.fi/epages/Planeetta.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/milites/Products/VER1

 

[Anti-Panzer]

...amerikkalaisen futiksen pelaajat vetävät viivaa silmien ympärille, poskille jne.

Väittävät kyllä pelaajat että nämä ovat auringon heijastumisen estämiseen, ainakin ne silmien alle vedetyt viivat mutta kai sillä joku muukin vaikka psykologinenkin arvo voi olla.

 

[baikal]

...amerikkalaisen futiksen pelaajat vetävät viivaa silmien ympärille, poskille jne.

Väittävät kyllä pelaajat että nämä ovat auringon heijastumisen estämiseen, ainakin ne silmien alle vedetyt viivat mutta kai sillä joku muukin vaikka psykologinenkin arvo voi olla.

Se on aivan totta, aurinkoa vastaan toimii ihan hyvin, jos mustalla viivoittaa silmän aluset, poskipäät ja raita otsaan. Se on ihan selvä. Mutta ko. lajiinkin liittyy kypärämaalaukset ja KATSO: moni pelaaja meikkaa "yli tarpeen".

 

[Heikkilä]

Puolustusvoimilla on käytössä naamiovärit sekä talvi-, että kesäolosuhteisiin. Talvioloihin valkoinen + musta samassa puikossa ja kesäoloihin vihreä + tummanruskea samassa puikossa.

Kun en ole itse käyttänyt tuota kasvomaalia talvella, niin kysytäänpä tätä: onko kasvomaalin kanssa huomattu samaa ongelmaa kuin joidenkin muinoin käytettyjen pakkasrasvojen kanssa, eli että hikoillessa siihen rasvaan sekottuu kosteutta ja sitten myöhemmin se vedensekainen rasva jäätyy iholle ja aiheuttaa paleltumia? Rasva- tai öljypohjaiselta nuo maalipuikot sormiin tuntuvat, mutta miten ne käyttäytyvät pakkasella?

Muuten olen sitä mieltä, että sekä naamioverkolla että maaleilla on paikkansa. Paitsi tuota ylläolevaa en keksi mitään haittaakaan naaman maalaamisesta, mutta toisaalta sen teho on varmaankin rajallinen. Pään ja kiikarien yli heitetty naamioverkon pala on taas tehokas lisäsuoja esim. tiedustelussa kun tähystetään ilman mitään kunnolla rakennettua tähystyspaikkaa, mutta se verkko kyllä haittaakin monissa tilanteissa. Jos se on vielä keinokuitua niin en tiedä haluaisinko sellaista kuumassa paikassa naamani eteen kärvenemään ja sulamaan. Olisiko siis parasta olla maalit naamassa koko ajan ja sitten kun on tarpeen niin vedetään vielä se verkko mukaan? Kypärän tai lakin tilanteenmukaista maastouttamista havuilla tms unohtamatta.

 

[baikal]

Yksi pieni yksityiskohta: pitääkö tähystäjä kypärätötteröä päässään? Pitäisikö tuossa tilanteessa kuitenkin raaskia luopua potasta?

 

[Heikkilä]

Yksi pieni yksityiskohta: pitääkö tähystäjä kypärätötteröä päässään? Pitäisikö tuossa tilanteessa kuitenkin raaskia luopua potasta?

Riippuu varmaan tilanteesta, tähystämistäkin on niin monenlaista. Etumaastoa tähystelevä jv-ryhmän tai joukkueen vartiomies on varmaan vähän eri asemassa kuin esimerkiksi tähystyspaikalla oleva tiedustelupartion jäsen. Tiedusteluhommissa jättäisin ne kypärät kernaasti pois, kuuloaistikin tuntuu pelaavan paremmin ilman kypärää ja se on muutenkin tiellä. Jos taas on tarkoituksena ottaa taistelukosketus niin arvostan sitä kypärän antamaa suojaa enemmän.

 

[Kapiainen]

Kun en ole itse käyttänyt tuota kasvomaalia talvella, niin kysytäänpä tätä: onko kasvomaalin kanssa huomattu samaa ongelmaa kuin joidenkin muinoin käytettyjen pakkasrasvojen kanssa, eli että hikoillessa siihen rasvaan sekottuu kosteutta ja sitten myöhemmin se vedensekainen rasva jäätyy iholle ja aiheuttaa paleltumia?

En minä ainakaan ole huomannut tai kuullut, että niillä olisi jotain yhteyttä paleltumisriskin lisääntymisen kanssa.
Se on sensijaan kyllä huomattu, että oli kyseessä sitten kesä- tai talvivärit, niin melko huonosti ne iholla kestävät.
Noki kestää merkittävästi paremmin kuin värit.

 

[Heikkilä]

Kun en ole itse käyttänyt tuota kasvomaalia talvella, niin kysytäänpä tätä: onko kasvomaalin kanssa huomattu samaa ongelmaa kuin joidenkin muinoin käytettyjen pakkasrasvojen kanssa, eli että hikoillessa siihen rasvaan sekottuu kosteutta ja sitten myöhemmin se vedensekainen rasva jäätyy iholle ja aiheuttaa paleltumia?

En minä ainakaan ole huomannut tai kuullut, että niillä olisi jotain yhteyttä paleltumisriskin lisääntymisen kanssa.
Se on sensijaan kyllä huomattu, että oli kyseessä sitten kesä- tai talvivärit, niin melko huonosti ne iholla kestävät.
Noki kestää merkittävästi paremmin kuin värit.

Kiitos vastauksesta. Sen takia tätä kysyin kun toisaalta PV ohjeistaa että "Vältä saippuapesua ja deodoranttien sekä kasvovoiteiden käyttöä pakkasella" ja toisaalta annetaan värillistä kasvovoidetta talvella naamaan siveltäväksi niin ainakin näennäisesti tässä on ristiriidan mahdollisuus. Mutta jos tuo maali on koostumukseltaan sellaista että se ei toimi niinkuin ne vanhan ajan Vitalikset ja mitä niitä nyt jo käytöstä poistuneita kasvorasvoja oli, niin sittenhän tässä ei ole ongelmaa.

 

[Second]

Ok. Eli maalit ovat yllättävän suosittuja ja verkot samoin. Olen yllättynyt. Itse olen tuo noen kannalla. Kuten tuossa mainittiin niin noki pysyy pidempään. Tuohon kun vielä lisätään oikein kunnollinen parta-puuhka (jota minä en saa kasvattaa, kysykää syytä vaimolta), niin siinä on luontaisnaamiontia jo kerrassaan. Ainakin oma kasvomaali tasaantuu aika pian ja sen jälkeen näyttää kaveri vain perin ruskettuneelle ja pesemättömälle. Toki pääasian se täyttää ilmeisesti edelleen eli kasvot eivät "kiillä", ei ole vain niin taktisen näköinen enää.

Verkkoihin minä taas suhtaudun varauksella siitä syystä että ne tummentaa näkökenttää (siis jos verkossa ei ole silmän reikiä), etenkin yöllä ja hämärälläkin saatta alentaa näkökykyä aika paljonkin. Toki naamioinnin tarve tuossa vaiheessa on kyseenalainen. Ne ovat myöskin äänekkäitä ja saattavat takertua kiinni. Toisaalta lämpönaamioinnin suhteen nuo ovat varmasti varsin hyvä ratkaisu, siitä syystä kai noissa lämpönaamioasuissa juuri verkko siinä naaman kohdalla olla möllöttää. Kypärän päälle kun hyttysverkonkin vetää niin jopa rikkoutuu muodot ja jää tuuletustilaa. Eikä tarvitse mitään hyttysmyrkkyjä, jotka joissakin tehtävissä voi olla jo hajuttomuuden kannalta hyvä ratkaisu. Eli kyllä verkolla ehdottomasti etunsakin on.

Tosiaan tyhmästi tein kun en antanut valita useampaa vaihtoehtoa. Paha Second. Paha.

 

[Mosuri]

Verkkoihin minä taas suhtaudun varauksella siitä syystä että ne tummentaa näkökenttää (siis jos verkossa ei ole silmän reikiä), etenkin yöllä ja hämärälläkin saatta alentaa näkökykyä aika paljonkin.

No esimerikiksi tuo brittien verkko on sellainen metri kertaa metri pala. Verkon voi kietoa pään ympärille monella eri tavalla. Jos haluaa, voi luonnollisesti jättää silmät peittämättä. Tuollainen metrin pala on sen verran iso, että isopäinenkin kaveri saa vielä päänmuodon rikottua sen jälkeen kun kasvot on peitetty.

Pimeällähän tuota naamiointia tarvitaan nykyisin ihan samalla tavalla kuin valoisallakin. Tuollainen verkko sopii vallan mainiosti, esim vartiomiehen naamioimiseen suomalaisessa maastossa. (Britithän opettaa jalkaväelleen, että potero naamioidaan tuolla verkolla.) Lisäksi ne verkot on sellaisia "muutaman euron juttuja" joita voitaisiin jakaa vaikka pari kappaletta per mies. Jos hyttyset vaivaa niin siihen naamioverkkoon voi suihkuttaa hyttysmyrkkyä.

Muutamalla verkolla saa sitten naamioitua vaikka vähän isompiakin asemia (tähystys, tuliasemat jne.).

 

[suksisissi]

Kasvojen naamioinnissa verkolla on sellainen ongelma, että uloshengitysilma jää helposi pyörimään sinne verkon sisään ja ainakin silmalasien käyttäjilla - joita reserviläisarmeijassa on melkoinen prosentti - siitä aiheutuu omat ongelmansa eli linssit huurtuvat.
Kuten Kapiainen mainitsi, naamiovärit eivät kauaa naamassa pysy; vähänkin enemmän hikoilua aiheuttavassa toiminnassa enintään muutaman tunnin. Värejä saa siis olla lisäämässä aika tiiviisti, ja epäilen vahvasti, että tosipaikassa niitä olisi jakovarusteena vain tärkeimmille operatiivisille joukoille; alueelliset joukot saavat tyytyä nokeen ja muihin vastaaviin.

LJK:n historiikin mukaan LJK:ssa kehitettiin 1960-luvulla ihan oma musta naamioväri: Puhditettuun vaseliiniin sekoitettiin vesihauteessa hiilijauhetta. Väristä tuli kyllä hyvä, mutta se pysyi kasvoissa vähän turhankin hyvin, koska rasvaan sekoitettu hieno hiilijauhe imeytyi ihon huokosiin, eikä sitä saanut oikein pesemälläkään pois.

 

[Second]

Verkkoihin minä taas suhtaudun varauksella siitä syystä että ne tummentaa näkökenttää (siis jos verkossa ei ole silmän reikiä), etenkin yöllä ja hämärälläkin saatta alentaa näkökykyä aika paljonkin.

No esimerikiksi tuo brittien verkko on sellainen metri kertaa metri pala. Verkon voi kietoa pään ympärille monella eri tavalla. Jos haluaa, voi luonnollisesti jättää silmät peittämättä. Tuollainen metrin pala on sen verran iso, että isopäinenkin kaveri saa vielä päänmuodon rikottua sen jälkeen kun kasvot on peitetty.

Pimeällähän tuota naamiointia tarvitaan nykyisin ihan samalla tavalla kuin valoisallakin. Tuollainen verkko sopii vallan mainiosti, esim vartiomiehen naamioimiseen suomalaisessa maastossa. (Britithän opettaa jalkaväelleen, että potero naamioidaan tuolla verkolla.) Lisäksi ne verkot on sellaisia "muutaman euron juttuja" joita voitaisiin jakaa vaikka pari kappaletta per mies. Jos hyttyset vaivaa niin siihen naamioverkkoon voi suihkuttaa hyttysmyrkkyä.

Muutamalla verkolla saa sitten naamioitua vaikka vähän isompiakin asemia (tähystys, tuliasemat jne.).

En tiedä miten tuollaista oppisi käyttämään juuri pään naamiointiin. Äkkiseltään tuntuisi että sitä ei ihan helposti opi käyttämään siten että:

A. Kahina pysyy minimissään
B. Se pysyy kiinni kovemmassakin menossa.

Jos einari-reserviläiselle lyödään tuollainen jakovarusteeksi niin liekkö se verkko sitten siellä taskun tai repun pohjalla. Viimeistään siinä vaiheessa kun ensimmäisten epävarmojen kokeiluyritysten yhteydessä se tarttuu oksaan kiinni ja johtopäätös "paska vehje" muodostuu Sen sijaan valmiiksi muotoon ommeltu verkkonaamio voisi taas toimia perusressun kohdalla paremmin.

No en henkilökohtaisen verkon ideaa ryhdy tyrmäämään, halpa ja monessa asiassa varmasti kiistatta tehokas ratkaisu. Itse pyrin repussa kantamaan noin puolentoista litran maitopurkin kokoista naamioverkko-pussia, mutta laiskuuden vuoksi jää hyödyntämättä. Ja jos tila alkaa käydä repussa ahtaaksi niin tuo verkko on ensimmäisiä jotka jäävät kotiin.

Sikäli mielenkiintoinen asia on sitten se että kuinka "valtava" määrä naamiointi-materiaalia astuu käyttöön kovassa tilanteessa. Mummon pitsiverhot, Marttojen vihreä kenttäpitsi, naamiointipahvia (joissakin 80-luvun ohjeissa muistaakseni mainitaan), metsästysliikkeiden hyllyjen siivous yms